Kansainvälistymisen rahoitus
Ulkoministeriö tarjoaa rahoitusta suomalaisten yritysten kestävän kehityksen mukaisiin kumppanuuksiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi ulkoministeriö tukee yrityksiä kansainvälisen kehitysrahoituksen hyödyntämisessä. Sivulla esitellään ulkoministeriön tarjoamia rahoitusinstrumentteja sekä kansainvälisen kehitysrahoituksen ja hankintojen kokonaisuuksia, joita suomalaiset yritykset voivat hyödyntää eri vaiheissa kansainvälistymistä.
Esite: Tukea kestävän liiketoiminnan eri vaiheisiin kehittyvissä maissa (PDF)
Suomalaiset rahoitusinstrumentit
Kehittyvät maat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ulkoministeriö rahoittaa suomalaisten yritysten kestävän kehityksen mukaisia kumppanuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa. Lähtökohtana rahoituksessa on vastuullisen yritystoiminnan noudattaminen ja kestävän kehityksen edistäminen kohdemaassa.
Finnpartnership edistää Suomen ja kehittyvien markkinoiden välistä liiketoimintaa, jonka ytimessä on positiivisten kehitysvaikutusten luominen kohdemaissa. Ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille ja organisaatioille rahoitusta, neuvontaa sekä kontakteja. Finnpartnershipin liikekumppanuustuki on taloudellinen avustus liiketoiminnan ensivaiheisiin, olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen sekä ratkaisujen jatkokehittämiseen paikalliskumppanin kanssa. Rahoitus on suuruudeltaan 15 000–400 000 euroa.
Finnfund sijoittaa kehittyvissä maissa toimiviin vastuullisiin yrityksiin. Yhtiön investointilainat ja pääomasijoitukset ovat tyypillisesti kooltaan 2–10 miljoonaa euroa ja edellyttävät yritykseltä jo vahvaa näyttöä kannattavasta ja kestävää kehitystä edistävästä liiketoiminnasta. Finnfund sijoittaa erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon, infrastruktuuriin, rahoitusalaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen ja digitaalisiin ratkaisuihin.
PIF-instrumentti (Public Sector Investment Facility - Investointituki kehitysmaille -instrumentti) Instrumentilla voidaan rahoittaa kauppoja, joissa suomalaisen yrityksen asiakas toimii julkisella sektorilla, kuten liikelaitos, virasto tai ministeriö. Käytännössä investointituki tarkoittaa sitä, että asiakkaan hankinnan rahoittamiseksi ottaman kaupallisen lainan korot ja osa muista kuluista maksetaan kehitysyhteistyövaroista. Tämä parantaa mahdollisuuksia tyypillisesti 10–30 miljoonan euron kauppojen toteutumiselle.
FUIF-instrumentti (Finland‒Ukraine Investment Facility) tukee Ukrainan julkisen sektorin investointeja, jotka ovat Ukrainan jälleenrakennuksen prioriteettien ja Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman mukaisia. Investointihankkeiden tulee lisäksi hyödyntää suomalaisia tuotteita ja palveluja sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa.
Lisäksi kansainvälistymisrahoitusta tarjoavat Team Finland -organisaatioista erityisesti:
Finnvera tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita ja täydentää näin kaupallisia rahoitusmarkkinoita. Näin Finnvera tukee suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla järjestelyjä viennin rahoitukseen liittyvien riskien kattamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, kun vienti suuntautuu kehittyville markkinoille. Finnvera takaa viennin rahoittamiseen liittyviä poliittisia tai kaupallisia riskejä.
Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka keskittyy innovaatiolähtöisen kestävän kasvun rakentamiseen tarjoamalla rahoitusta, kasvu- ja kansainvälistymisneuvontaa sekä verkottumispalveluita uudistumiseen ja kasvuun tähtääville suomalaisyrityksille ja -tutkimusorganisaatioille.
Kansainväliset hankinnat
Kehitysrahoittajat – kuten YK, Maailmanpankki ja alueelliset kehityspankit sekä EU – rahoittavat kehittyvien maiden julkisen sekä yksityisen sektorin hankkeita vuosittain arviolta 150 miljardin euron arvosta. Niiden lahja-, lainoitus- tai sijoitusrahoituspäätökset perustuvat monivuotisiin yhteistyöohjelmiin, joita toteutetaan rahoittajan ja vastaanottajan yhdessä sopimilla sektoreilla.
Merkittävä osa rahoituksesta menee erilaisten hyödykkeiden, laitteiden ja palveluiden hankintoihin, jotka tehdään kilpailutuksen pohjalta. Pääosan hankinnoista kilpailuttaa kehityspankilta rahoituksen saanut valtio tai yritys. Kehittyvillä markkinoilla on tarvetta kestäville, mielellään jo käytössä koetelluille ja innovatiivisille ratkaisuille, jotka auttavat maita saavuttamaan globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Kysyntää on luotettaville urakoitsijoille, laitetoimittajille, digitaalisten ja innovatiivisten palvelujen ja alustojen sekä suunnittelu- ja konsultointipalvelun tarjoajille.
Ulkoministeriö hoitaa yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa ja antaa tietoa järjestöjen hankintaprosesseista ja kontakteista. Ulkomaanedustustot antavat yleistä tietoa ja välittävät kontakteja järjestöistä asemamaassaan sekä auttavat yrityksiä viranomaistapaamisten kanssa.
Lue lisää: Ohjeita suomalaisyrityksille YK-hankintoihin.
Lisätietoa kansainvälisistä hankinnoista voi tiedustella kehityspoliittiselta osastolta, osoitteesta keo-01(at)gov.fi.
Kehityspankit
Suomi on useiden kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, Aasian kehityspankin, Afrikan kehityspankin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankin jäsen. Ne ovat merkittäviä infrastruktuurin rahoittajia kehittyvillä markkinoilla.
Kehityspankkien yksityisen sektorin ohjelmat ja sijoitusyhtiöt, kuten IFC, IDB Invest, rahoittavat yksityisen sektorin investointeja ja yritystoimintaa. Niillä on myös innovaatioita ja alkuvaiheen yrityksiä rahoittavia ohjelmia (esim. IDB Lab, ADB Ventures).
Myös Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) rahoittavat investointeja kehittyvillä markkinoilla.
Helsingistä käsin toimivat Pohjoismainen kehitysrahasto (NDF) ja Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) tarjoavat avustuksia ja/tai lainarahoitusta yrityksille. Pohjoismaiset ja eurooppalaiset rahoituslaitokset tarjoavat suomalaisyrityksille kotikenttäedun – niiden toimistot sijaitsevat verrattain lähellä, jolloin yhteyksien rakentaminen on helpompaa. Suomi rahoittaa kehitysrahoituslaitosten toimintaa säännöllisesti.
Ulkoministeriö ja edustustot voivat avata ovia näiden rahoituslaitosten suuntaan. Suomella on usein suomalaisia edustajia pankkien johtokuntatoimistoissa. Suomen Washingtonin-suurlähetystö tarjoaa tukea Maailmanpankkiryhmän ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankkiryhmän rahoitukseen pääsyssä.
EU:n Global Gateway -hanke
Global Gateway on Euroopan unionin aloite, jonka tavoitteena on parantaa kehittyvien maiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä edistämällä älykkäitä, kestäviä ja turvallisia ratkaisuja digitaalisuuden, energian ja liikenteen aloilla sekä vahvistamalla terveydenhuoltoa, koulutusta ja tutkimusta. Kumppanimaiden tarpeista rakentuville projekteille etsitään eri rahoitusmahdollisuuksia, ja sen jälkeen kilpailutuksella toteuttajat.
Hankkeiden rahoituksessa voi hyödyntää useampaa eri rahoituskanavaa, Suomessa muun muassa Finnfund, Finnvera ja Finnpartnership. Ylikansallisia rahoittajia ovat muun muassa Euroopan investointipankki EIP ja Euroopan jälleenrahoitus- ja kehityspankki EBRD. Suomi edistää yritystensä osallistumista erityisesti digitalisaatio-, koulutus-, ilmasto- ja energiaratkaisuja sisältäviin Global Gateway -yhteishankkeisiin.