Euroopan unionin kehityspolitiikka

Euroopan unionin jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Vuonna 2022 Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 18 prosenttia ohjattiin EU:n kautta.

EU:n tuella valmistui pakolaisten vastaanottotila Itä-Kongoon vuonna 2021. Kuva: Mathias Eick / EU.

Kehityspolitiikka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa on pitkälle yhteneväiset tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen sekä kehitysyhteistyön suuntaaminen enenevässä määrin vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille.

Kesäkuussa 2017 EU ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat EU:n kehityspolitiikkaa koskevan linjauksen, jota kutsutaan eurooppalaiseksi kehityspoliittiseksi konsensukseksi. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Konsensus perustuu YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa Suomelle kokoaan suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa. Samalla se on osa Suomen monenkeskistä yhteistyötä. Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisiin neuvotteluihin osana EU:ta.

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa

EU on kehitysyhteistyön supervalta. Sen kumppaneina on noin 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilta maailmaa. Vuonna 2021 EU ja sen 27 jäsenmaata käyttivät kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 70 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia kaikesta maailman julkisesta kehitysyhteistyön rahoituksesta. Jäsenmaat ohjasivat kehitysrahoitustaan EU-instituutioiden kautta kehittyville maille 17 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä ja -politiikkansa. Jäsenmaiden kehitysyhteistyö täydentää ja tukee EU:n tekemää kehitysyhteistyötä.

EU-maiden kesken sovitaan yhteisistä käytännöistä ja periaatteista, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Näihin Suomi on osaltaan vaikuttamassa.

Mitä EU:n kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan?

Euroopan komission julkaisemassa raportissa on esimerkkejä siitä, mitä kaikkea EU:n kehitysyhteistyöllä on vuonna 2021 saavutettu.

• Jaettiin 1,7 miljoonaa rokoteannosta 165 kumppanimaahan
• Tuettiin kumppanimaita, kun ne tuottivat 18 gigawattia lisää uusiutuvaa energiaa ja toivat sitä 22 miljoonan ihmisen saataville vuoteen 2021 mennessä
• Tuettiin 88 miljoonan lapsen koulunkäynnin aloittamista monivuotisella rahoituksella
• Tuettiin yli kahdeksaa miljoonaa pakolaista ja näitä majoittavia yhteisöjä Syyrian naapurimaissa
• Käytettiin EU:n pelastuspalvelumekanismia 114 kertaa erilaisissa katastrofeihin liittyvissä tilanteissa, kuten koronarokotteiden ja suojavarusteiden jakelussa

Voit lukea aiheesta lisää komission vuosiraportista (myös suomeksi ja ruotsiksi):

• 2022 Annual report on the implementation of the European Union’s external action instruments in 2021(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomi vaikuttaa EU:ssa myös siihen, että unionin toiminnassa huomioitaisiin laajemminkin vaikutukset kehittyviin maihin. Esimerkiksi verotukseen, kauppaan tai maatalouteen liittyvillä EU:n päätöksillä ja sopimuksilla on merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kehitysmaihin.

Miten Suomi osallistuu EU:n päätöksentekoon?

Suomi pyrkii eri tasoilla vaikuttamaan siihen, että EU:n kehityspolitiikassa huomioidaan Suomen tärkeinä pitämät kysymykset:

• Suomen kehitysministeri on mukana päättämässä EU:n kehityspolitiikasta kehitysministerien ulkoasiainneuvostossa (UAN).
• Ministerineuvostossa tehtävien päätösten valmisteluun Suomi osallistuu virkamiestason työryhmissä (muun muassa kehitystyön ja kansainvälisten kumppanuuksien ryhmä CODEV-PI ja AKT-työryhmä, jossa käsitellään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa).
• Kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteutukseen ja seurantaan Suomi vaikuttaa ulkosuhderahoituksen toimeenpanosta vastaavissa komiteoissa.
• Suomen edustustot osallistuvat maatasolla EU:n kehitysyhteistyön koordinointiin ja EU:n maaohjelmia koskeviin konsultaatioihin ja asiantuntijakokouksiin sekä käytännön yhteistyöhön.

Suomessa EU:n kehityspolitiikkaan liittyvästä valmistelusta, kantojen kansallisesta koordinaatiosta sekä eduskunnalle tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikkö.

Komissio ja ulkosuhdehallinto toimeenpanevat EU:n kehitysyhteistyötä

Komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (DG INTPA) ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) vastaavat EU:n kehityspolitiikan suunnittelusta ja kehitysyhteistyön toteutuksesta. EU:lla on 140 edustustoa eri puolilla maailmaa. Niiden vastuulla on muun muassa kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi ja seuranta kumppanimaissa.

Kehitysyhteistyötä tuetaan vuosina 2021–2027 ulkosuhderahoitusvälineestä (NDICI -Global Europe). Välineen rahoitus kyseisille vuosille on 79,5 miljardia euroa. Vuositasolla summa vaihtelee 12 ja 15 miljardin euron välillä.

Suomi ja Euroopan unioni tekevät yhteistyötä esimerkiksi Nepalin kestäviä vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita kaikille -hankkeessa. EU tukee Karnalin syrjäisessä provinssissa toteutettavaa Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyöhanketta 10 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2025.