Euroopan unionin kehityspolitiikka

Euroopan unionin jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Vuonna 2020 Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 23 prosenttia ohjattiin EU:n kautta.

EU:n tuella valmistui pakolaisten vastaanottotila Itä-Kongoon vuonna 2021. Kuva: Mathias Eick / EU.

Kehityspolitiikka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa on pitkälle yhteneväiset tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen sekä kehitysyhteistyön suuntaaminen enenevässä määrin vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille.

Kesäkuussa 2017 EU ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat EU:n kehityspolitiikkaa koskevan linjauksen, jota kutsutaan eurooppalaiseksi kehityspoliittiseksi konsensukseksi. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Konsensus perustuu YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa Suomelle kokoaan suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa. Samalla se on osa Suomen monenkeskistä yhteistyötä. Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisiin neuvotteluihin osana EU:ta.

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa

EU on kehitysyhteistyön supervalta. Sen kumppaneina on noin 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilta maailmaa. Vuonna 2020 EU ja sen 27 jäsenmaata käyttivät kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 67 miljardia euroa. Tämä on lähes puolet kaikesta maailman julkisesta kehitysyhteistyön rahoituksesta. Jäsenmaat ohjasivat kehitysrahoitustaan EU-instituutioiden kautta kehittyville maille 17 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä ja -politiikkansa. Jäsenmaiden kehitysyhteistyö täydentää ja tukee EU:n tekemää kehitysyhteistyötä.

EU-maiden kesken sovitaan yhteisistä käytännöistä ja periaatteista, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Näihin Suomi on osaltaan vaikuttamassa.

Mitä EU:n kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan?

Euroopan komission vuonna 2021 julkaistu raportti kertoo, mitä kaikkea EU:n kehitysyhteistyöllä oli saavutettu käynnissä olleissa hankkeissa vuoteen 2019 mennessä: 

• Yli miljoonan ihmisen vesi- ja jätevesipalvelut paranivat Irbidin hallintoalueella, Jordaniassa
• Tuettiin Afrikan unionin uusiutuvan energian aloitetta, jonka tavoitteena oli tuottaa 10 gigawattia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä
• Tuettiin 77 miljoonan lapsen koulunkäynnin aloittamista 
• Käytettiin EU:n pelastuspalvelumekanismia 20 kertaa katastrofitilanteissa muun muassa Boliviassa, Guatemalassa, Israelissa ja Libanonissa 

Voit lukea aiheesta lisää komission vuosiraportista (myös suomeksi ja ruotsiksi):

• 2020 Annual report on the implementation of the European Union’s instruments for financing external actions in 2019 (Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomi vaikuttaa EU:ssa myös siihen, että unionin toiminnassa huomioitaisiin laajemminkin vaikutukset kehittyviin maihin. Esimerkiksi verotukseen, kauppaan tai maatalouteen liittyvillä EU:n päätöksillä ja sopimuksilla on merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kehitysmaihin.

Miten Suomi osallistuu EU:n päätöksentekoon?

Suomi pyrkii eri tasoilla vaikuttamaan siihen, että EU:n kehityspolitiikassa huomioidaan Suomen tärkeinä pitämät kysymykset:

• Suomen kehitysministeri on mukana päättämässä EU:n kehityspolitiikasta kehitysministerien ulkoasiainneuvostossa (UAN).
• Ministerineuvostossa tehtävien päätösten valmisteluun Suomi osallistuu virkamiestason työryhmissä (muun muassa kehitystyön ja kansainvälisten kumppanuuksien ryhmä CODEV-PI ja AKT-työryhmä, jossa käsitellään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa).
• Kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteutukseen ja seurantaan Suomi vaikuttaa ulkosuhderahoituksen toimeenpanosta vastaavissa komiteoissa.
• Suomen edustustot osallistuvat maatasolla EU:n kehitysyhteistyön koordinointiin ja EU:n maaohjelmia koskeviin konsultaatioihin ja asiantuntijakokouksiin sekä käytännön yhteistyöhön.

Suomessa EU:n kehityspolitiikkaan liittyvästä valmistelusta, kantojen kansallisesta koordinaatiosta sekä eduskunnalle tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikkö.

Komissio ja ulkosuhdehallinto toimeenpanevat EU:n kehitysyhteistyötä

Komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosasto (DG INTPA) ja eurooppalainen ulkosuhdehallinto (EUH) vastaavat EU:n kehityspolitiikan suunnittelusta ja kehitysyhteistyön toteutuksesta. EU:lla on 140 edustustoa  eri puolilla maailmaa. Niiden vastuulla on muun muassa kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi ja seuranta kumppanimaissa.

Kehitysyhteistyötä tuetaan vuosina 2021–2027 ulkosuhderahoitusvälineestä (NDICI -Global Europe). Välineen rahoitus kyseisille vuosille on 79,5 miljardia euroa. Vuositasolla summa vaihtelee 12 ja 15 miljardin euron välillä.

Suomi ja Euroopan unioni tekevät yhteistyötä esimerkiksi Nepalin Kaukolännen vesivarainhoitohankkeessa. EU tukee Suomen ja Nepalin kehitysyhteistyöhanketta 20 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2022.

• Lisätietoa Nepalin Kaukolännen vesivarainhoitohankkeesta EU:n sivustolla (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)