Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus ja vaikuttaminen

Suomi tukee erityisesti köyhimpien maiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä. Rahoitusta ohjataan sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Sijoitus- ja lainamuotoisella avulla vauhditetaan tehokkaasti yksityisen sektorin ilmastoratkaisuja.

Ilmastorahoituksella tuetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista

Kehittyvät maat tarvitsevat tukea omiin ilmastotoimiinsa. Tukea tarvitaan esimerkiksi lainsäädännön sekä ilmastovirkamiesten tietotaidon kehittämiseen ja ilmastoinstituutioiden vahvistamiseen. Lisäksi on tärkeää lisätä tavallisten kansalaisten valmiuksia selvitä ilmastonmuutoksen seurauksista niin maalla kuin kaupungeissakin.

Teollisuusmaat tukevat köyhimpiä maita eri tavoin. Ne antavat rahaa ja asiantuntija-apua, jotta kehitysmaiden omia toimintavalmiuksia voidaan kehittää. Myös teknologian kehityksellä ja siirrolla on tärkeä rooli. Tässä kaikessa kehitysyhteistyö on tärkeää.

Suomi antaa tukea monien eri kanavien kautta. Näitä ovat esimerkiksi ilmastosopimuksen alaiset rahastot Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (Global Environment Facility, GEF) ja Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund, GCF), maiden kahdenväliset kehitysyhteistyöhankkeet sekä kansalaisjärjestöjen hankkeet. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia on vuosina 2017 ja 2019 kohdistettu Suomi-IFC-ilmastorahastoon, jonka Suomi perusti yhdessä Maailmanpankkiryhmään kuuluvan, Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa. Ilmastonäkökulma huomioidaan myös kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin rahoituksessa.

Suomi-IFC-ilmastorahasto tukee ilmastohankkeita kehittyvissä maissa

Suomi teki ensimmäisen kehityspoliittisen sijoituksen vuonna 2017, kun se perusti yhdessä Maailmanpankkiryhmään kuuluvan, Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n kanssa kahdenvälisen Suomi-IFC-ilmastorahaston.

Rahasto tukee uusiutuvan energian lisäämistä ja kestäviä ilmastoratkaisuja maissa, joissa sijoitustoiminta on vaikeaa haasteellisen toimintaympäristön ja markkinoiden kehittymättömyyden takia, siis erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, muissa alemman tulotason maissa sekä alemman keskitulotason maissa. Lisäksi uusiutuvan energian hankkeet vaativat usein suurta alkusijoitusta, johon ei paikallisesti välttämättä löydy rahoitusta. Suomen sijoitus rahastoon on 114 miljoonaa euroa, ja rahaston toiminta-aika on 25 vuotta. 

Rahaston tavoitteena on edistää yksityisen sektorin investointeja kehittyvien maiden ilmastohankkeisiin ja siten vahvistaa kestävää kehitystä. Rahoituksella on merkittäviä ilmasto- ja kehitysvaikutuksia, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ja köyhyyden vähentäminen verotuloja kasvattamalla ja työpaikkoja luomalla.

IFC sijoittaa rahaston hankkeisiin myös omaa pääomaansa. Se vastaa myös sijoituspäätöksistä, toimii yksityisen ja julkisen pääoman houkuttelijana sekä raportoi ulkoministeriölle ohjelman vuosittaisista kehitysvaikutuksista sekä taloudellisesta menestyksestä.

Metsäkadon vähentäminen tärkeää

Metsät sitovat hiilidioksidia. Metsäkadosta eli metsien häviämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasut vastaavat yli kymmenesosasta maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä.

Metsäkadon vähentämisellä ja metsien kunnon parantamisella saavutetaan myös monia muita hyötyjä. Näitä ovat esimerkiksi vesivarantojen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä maaperän eroosion ehkäisy.

Suomessa on paljon metsiä ja Suomi hyödyntääkin kertynyttä metsätietoa tukiessaan kehitysmaiden kestävää metsätaloutta. Ilmastonmuutos otetaan huomioon, kun suunnitellaan kehitysmaissa rahoitettavia metsähankkeita.

Esimerkkejä Suomen tuesta kehittyvien maiden ilmastotoimiin

  • Ilmatieteen laitoksen meteorologiahankkeiden kautta tuetaan kehitysmaiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. Niissä pääpaino on kehitysmaiden omien sää- ja ilmastopalveluiden ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämisessä.
  •  Suomi rahoittaa metsäkatoa hillitsevää REDD+-ohjelmaa muun muassa Tansaniassa, jossa tuetaan metsien istuttamista.
  • FAO-yhteistyön avulla on kehitetty ilmaisia ohjelmistoja, jotka sisältävät työkaluja metsänmittauksesta aineiston käsittelyyn, analysointiin ja raportointiin. Näiden ohjelmistojen avulla yli sata maata kartoittaa nyt metsiään luotettavasti.
  • Suomi tukee puhtaaseen energiaan siirtymistä eteläisessä ja itäisessä Afrikassa EEP Afrikka -rahaston kautta. Rahaston tuella on perustettu esimerkiksi energiatehokkaita liesiä valmistava tehdas.

Hiilimarkkinat tarjoavat kustannustehokasta päästöjen hillintää

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä. Yksi keino on kasvihuonekaasujen päästöille asetettu hinta. Tehokas hiilen hinnoittelu luon taloudellisen kannustimen päästöjen vähentämiselle ja auttaa ohjaamaan sijoituksia vähähiilisempiin vaihtoehtoihin.

Suomi asetti maailman ensimmäisenä maana hiiliveron vuonna 1990, ja energialaitoksemme ja teollisuutemme ovat olleet mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä vuodesta 2005 lähtien. Myös maailmalla tuemme hiilimarkkinoiden kehitystä ja edistämme luopumista fossiilisten polttoaineiden tukijärjestelmistä.

Kattava ja kunnianhimoinen hiilen hinnoittelu on Suomenkin etu, sillä se luo ilmastoystävällisille ratkaisuille markkinoita ja edistää kansainvälisten sääntöjen ja instituutioiden kehittymistä. Näin Suomen ilmastokestävä ”hiilikädenjälki” voi olla maailmalla paljon kokoamme suurempi.

Olemme olleet alusta lähtien mukana kehittämässä kansainvälisten ilmastosopimusten yhteistyömekanismeja. Tuemme myös kehitysmaiden valmiuksia hyödyntää hiilen hinnoittelua omassa ilmastopolitiikassaan.

Hiilimarkkinoita edistävää rahoitusta Suomi on ohjannut esimerkiksi Maailmanpankin hallinnoimalle Partnership for Market Implementation -rahastolle ja sen edeltäjälle, joiden kautta tuetaan kehittyviä maita hiilen hinnoittelun suunnittelussa ja toimeenpanossa, esimerkiksi päästökauppajärjestelmien ja päästöverojen avulla.

Olemme myös mukana useissa hiilen hinnoitteluun liittyvissä yhteistyöaloitteissa Pohjoismaiden ja muiden aktiivista ilmastopolitiikkaa tekevien maiden kanssa. Suomi ja Chile esimerkiksi perustivat vuonna 2019 valtiovarainministerien ilmastokoalition. Yhteistyön tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan talouspolitiikan välineet: verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat. Hiilen hinnoittelun edistäminen on yksi koalition keskeisistä tavoitteista.

Lue lisää