Palestiinalaisalue - Ulkoministeriö
Suomen kehitysyhteistyö miehitetyllä Palestiinalaisalueella
Suomen kehitysyhteistyö miehitetyllä Palestiinalaisalueella käynnistyi vuonna 1994. Yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia etenkin opetussektorilla.
Suomi tukee Palestiinan valtionrakennusta sekä poliittisesti että kehitysyhteistyön avulla. Kehitysyhteistyön yleisenä tavoitteena on tukea rauhanomaista kahden valtion ratkaisua Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin.
Miehitetyn Palestiinalaisalueen maaohjelma on ensimmäinen laatuaan. Ohjelman myötä Suomen tuki kohdistetaan opetussektorille sekä haavoittuvien alueiden (Gaza, Länsirannan C-alue ja Itä-Jerusalem) vahvistamiseen. Suomen suunniteltu tuki on noin 22 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.
Palestiinalaisalueen maaohjelma:
Country Strategy for Development Cooperation, Occupied Palestinian Territory 2016 - 2019
Kaupallinen yhteistyö
Suomen ja Palestiinan välinen kauppa on vähäistä, mutta kasvussa. Suomen viennin arvo miehitetylle Palestiinalaisalueelle vuonna 2016 oli 870 000 euroa. Tuontia Suomeen vuonna 2016 oli 22 000 euron arvosta.
Kansalaisjärjestöyhteistyö
Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi Suomi rahoittaa paikallisten sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttamia hankkeita miehitetyllä Palestiinalaisalueella. Kaikessa Suomen yhteistyössä kiinnitetään huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti naisten ja lasten, oikeuksiin. Kansalaisjärjestöjen hankkeet täydentävät kahdenvälisen maaohjelman toimintaa.
Tuloksia
Suomi on tukenut palestiinalaishallinnon opetussektoria 20 vuoden ajan. Yhteistyö on ollut pitkäjänteistä ja Suomen tuen avulla palestiinalaishallinnon opetusministeriö on kehittynyt toimivaksi ja peruspalveluja luotettavasti tarjoavaksi valtion instituutioksi. Yhteistyö on osaltaan edistänyt opetussektorin saavutuksia: koulutus- ja lukutaitotaso on korkea (peruskoulutukseen osallistuu noin 95,5 % ikäluokasta, väestön lukutaitotaso on noin 96 % ja erityisen merkittävää on naisten lukutaidon nousu viimeisten vuosikymmenten aikana). Lisäksi molemmat sukupuolet osallistuvat tasapuolisesti koulutukseen ja opetusministeriö pyrkii aktiivisesti huomioimaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten oppimismahdollisuuksia.
Suomi katsoo, että laadukas opetus tukee demokratian kehitystä, ihmisoikeuksien toteutumista sekä vakautta. Opetus on keskeisimpiä palveluja, joita itsenäisen valtion odotetaan tarjoavan.
Vesisektorilla Suomi on tukenut Gazan vesi-infrastruktuurin jälleenrakentamista ja kehittämistä vuoden 2014 sodan jälkeen. Maailmanpankin hallinnoiman rahaston kautta alueelle on muutamassa vuodessa rakennettu 35 kilometriä vesiverkostoa, 41 kilometriä putkia on korjattu ja jätevedenkäsittelylaitoksia on kehitetty. Työ hyödyttää Gazan koko 1,8 miljoonan väestöä.
Vuonna 2015 päättynyt vesihanke edisti yhdeksän kylän (35 000 ihmisen) puhtaan veden saantia Länsirannalla. Hankkeen tuloksena veden hinta laski, määrä kasvoi ja laatu parani.
Suomi on aiemmin tukenut myös Itä-Jerusalemin sairaaloiden toimintaa. Ainoana erityissairaanhoidon tarjoajana Itä-Jerusalemin sairaalaverkon ylläpitäminen on keskeistä koko palestiinalaiselle terveydenhuollolle. Lisäksi tuella on erityinen merkitys Itä-Jerusalemille, jossa sairaalat ovat lähes ainoita toiminnassa olevia palestiinalaisia instituutioita.
Kehitysyhteistyön maaohjelmat; missä onnistuttiin vuonna 2016 ja miksi?
Riskienhallinta
Miehitetyn Palestiinalaisalueen kehityskonteksti on ainutlaatuinen ja kehitystuloksia rajaavat ulkopuoliset tekijät. Miehitetty Palestiinalaisalue on hauras ympäristö, jonka ongelmana on väestön, alueen sekä poliittisen ja hallinnollisen vallan pirstaloituneisuus sekä demokratiavaje. Miehitetyn Palestiinalaisalueen kehitystä eniten vaikeuttava tekijä on Israelin miehitys.
Riskejä pienennetään jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla sekä kohdistamalla tukea yhteisrahoitusmekanismien kautta aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Hankkeista tehdään myös säännöllisesti ulkopuolisia tarkastuksia ja arviointeja. Lisäksi ylläpidetään avointa ja säännöllistä poliittista vuoropuhelua sekä palestiinalaishallinnon että Israelin kanssa.
Suomen tuki
Opetussektori:
- Yhteisrahoitusohjelma Joint Financing Arrangement (JFA) yhdessä Saksan, Irlannin, Norjan ja Belgian kanssa. Suomen arvioitu rahoitusosuus on 12 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.
- Suomi toimii vuosina 2017-2018 opetussektorin sektorityöryhmän rinnakkaispuheenjohtajan roolissa yhdessä palestiinalaishallinnon opetusministeriön kanssa. Lisäksi Suomi toimii opetussektorin varhaiskasvatukseen keskittyvän teknisen työryhmän rinnakkaispuheenjohtajana ja osallistuu työryhmään, jossa käsitellään lasten tasavertaista pääsyä opetukseen.
- Unicefin projektin avulla Suomi pyrkii vahvistamaan väkivallatonta kasvu- ja oppimisympäristöä esikoulusta lukioon sekä edistämään lasten ja opetuksen suojelua. Suomen rahoitus on miljoona euroa vuosina 2016–2018.
- EU:n Pegase-mekanismin kautta maksetaan virkamiesten, erityisesti opettajien ja lääkärien, palkkoja ja eläkkeitä. Suomen arvioitu rahoitusosuus on 2 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.
Haavoittuvat alueet (C-alue, Gaza, Itä-Jerusalem):
- Maailmanpankin infrastruktuurihankkeiden yhteisrahaston kautta rakennetaan ja kunnostetaan muun muassa Gazan vesi-infrastruktuuria. Suomen rahoitusosuus on 2,3 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.
- YK:n kehitysohjelman (UNDP) hallinnoima rahasto pyrkii parantamaan C-alueella asuvien ihmisten, mukaan lukien naisten, elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia. Suomen arvioitu rahoitusosuus on noin 3 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.
Muu tuki:
- Geneven rauhanaloitteen päätavoitteena on tietoisuuden lisääminen, asenteiden muuttaminen ja kapasiteetin vahvistaminen rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi palestiinalaisten ja Israelin väliseen konfliktiin. Suomen rahoitusosuus on 152 100 euroa vuosina 2016–2018.
- Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidaan noin 590 000 euroa vuonna 2017. Kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla muun muassa lasten suojelua ja oikeuksia sekä palestiinalaisten elinkeinojen kehittymistä.
- Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) tuetaan palestiinalaisia kansalaisjärjestöjä. Vuodelle 2017 varattu määräraha on 50 000 euroa. PYM-rahalla tuetaan naisten aseman vahvistamista ja sukupuolisidonnaisen väkivallan uhrien auttamista.
- Suomen humanitaarinen apu kanavoidaan YK:n palestiinalaispakolaisten apujärjestön UNRWA:n kautta. Suomi rahoittaa järjestön perustoimintoja, joissa painottuvat peruskoulutus ja terveydenhuolto. Suomen yleistuki UNRWA:lle on vuosittain 4,5 MEUR. Yleistuki jakaantuu viidelle eri alueelle, joilla UNRWA palvelee palestiinalaispakolaisia (Gaza, Länsiranta ml. Itä-Jerusalem, Jordania, Libanon, Syyria).