Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Palestiinassa

Suomen kehitysyhteistyö miehitetyllä Palestiinalaisalueella edistää tasa-arvoista ja laadukasta opetusta, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista sekä heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen elinoloja. Suomen tuki kohdistuu Länsirannalle, erityisesti C-alueelle ja Itä-Jerusalemiin, sekä Gazaan.

Suomen tuella Palestiinan opetussektorilla on saatu aikaan hyviä tuloksia: julkista esiopetusta on saatavilla aiempaa paremmin, peruskoulun keskeyttäneitä on entistä vähemmän ja ammattikoulun aloittaneiden määrä on kasvanut. Kuva: Majdi Fathi / NurPhoto / Lehtikuva

Miehitetty Palestiinalaisalue on hauras ympäristö. Sen kehitystä vaikeuttavat Israelin miehitys, palestiinalaisväestön ja -alueen sekä poliittisen vallan ja hallinnon pirstaloituneisuus sekä yleisesti demokratiavaje. YK:n avun varassa elää yli 5,7 miljoonaa pakolaista.

Suomi tukee Palestiinan valtionrakennusta sekä poliittisesti että kehitysyhteistyön avulla. Yhteistyö käynnistyi vuonna 1994, ja etenkin opetussektorilla on saatu aikaan hyviä tuloksia.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteet Palestiinassa on määritelty maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosille 2021–2024 tehdyn Suomen Palestiina-maastrategian tavoitteena on edistää kahden valtion ratkaisua, puolustaa ihmisoikeuksien toteutumista sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja palestiinalaisten kriisinsietokykyä hauraissa olosuhteissa.

Suomen Palestiinan-maastrategia (englanniksi, PDF, 315 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Palestiinassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö suuntautuu vuosina 2021–2024 opetuksen laadun parantamiseen, Palestiinan valtionrakennukseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, sekä haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisyhteisöjen kriisinsietokyvyn tukemiseen. Suomen suunniteltu tuki Palestiinalle vuosina 2021–2024 on 28 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Palestiinassa, englanniksi (englanniksi, PDF, 631 KB)

Suomen kehitysyhteistyön suunnitellut määrärahat Palestiinassa 2021–2024

Suomen kehitysyhteistyö opetussektorilla

Suomen tuki Palestiinan opetussektorilla edesauttaa turvaamaan palestiinalaisten lasten ja nuorten oikeuden korkealaatuiseen, inklusiiviseen opetukseen. Tuen tavoitteena on nostaa perus-ja keskiasteen suoritusastetta, poistaa sukupuolten väliset erot koulutuksessa, varmistaa tasavertainen pääsy opetukseen ja parantaa opetus- ja oppimisympäristöjä.

Tavoite: Kaikki palestiinalaislapset saavat tasa-arvoisempaa ja laadukkaampaa opetusta

• Tasa-arvoinen pääsy opetukseen kaikilla asteilla paranee
• Oppimisympäristöt kehittyvät

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet:

• Palestiinan opetussektorin yhteisrahoitusohjelma yhdessä Saksan, Irlannin ja Norjan kanssa. Suomen rahoitus vuosille 2021−2022 on 6 miljoonaa euroa. Suomi toimii yhteisrahoitusohjelman koordinaattorina ja EU:n opetussektorin johtavana avunantajana.
• Unicefin BRAVE-projektin avulla Suomi pyrkii vahvistamaan väkivallatonta kasvu- ja oppimisympäristöä esikoulusta lukioon sekä edistämään lasten ja opetuksen suojelua. Suomen rahoitus on 1,6 miljoonaa euroa vuosina 2020−2022.

Suomen tuki valtionrakennukselle sekä demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi

Suomi tukee Palestiinan valtionrakennusta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Tavoitteena on tukea kansallista yhtenäisyyttä, tehokkaita ja kansalaisilleen tilivelvollisia instituutioita sekä edistää naisten ja nuorison vaikutusmahdollisuuksia.

Tavoite: Vastuullisempi valtionrakennus ja vahvempi palestiinalainen kansalaisyhteiskunta

• Instituutioiden toiminta ja niiden tilivelvollisuus paranee
• Kansalaisyhteiskunta ja sen toimintaympäristö vahvistuvat

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet:

• EU:n PEGASE-mekanismin kautta kohdennetaan tukea Itä-Jerusalemin sairaaloille. Tuen tavoitteena on vahvistaa palestiinalaisinstituutioiden tehokkuutta ja tilivelvollisuutta sekä tasa-arvoista sosiaalista kehitystä. Suomen tuki vuonna 2021 on 2 miljoonaa euroa.
• Independent Commission for Human Rights, ICHR. Palestiinan kansallinen ihmisoikeuselin edistää ihmisoikeuksien toteutumista demokraattisen ja suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi. Suomen lisäksi ICHR:n yhteisrahoitusohjelmassa ovat Sveitsi, Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Norja. Suomen tuki vuosille 2021−2022 on 550 000 euroa.
• Ta’awon for Conflict Resolution − Palestinian Women in Conflict Prevention and Peacebuilding -järjestön tavoitteena on vahvistaa naisten roolia konfliktien ehkäisyssä, sovittelussa ja rauhanrakentamisessa. Suomen tuki järjestölle vuosina 2019–2021 on 60 000 euroa.

Haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisyhteisöjen kriisinsietokyvyn vahvistaminen

Suomen tavoitteena on vahvistaa haavoittuvissa olosuhteissa olevien palestiinalaisyhteisöjen kriisinsietokykyä. Tuellaan Suomi keskittyy haavoittuvimmassa asemassa olevien palestiinalaisten humanitaaristen tarpeiden tyydyttämiseen ja heidän oikeuksiensa suojelemiseen, sekä palestiinalaisten toimeentulon ja elinolojen parantamiseen Itä-Jerusalemissa, C-alueella ja Gazassa.

Tavoite: Haavoittuvassa asemassa olevien palestiinalaisyhteisöjen vahvempi kriisinsietokyky  

• Haavoittuvassa asemassa olevien palestiinalaisten humanitaaristen tarpeiden tyydyttäminen ja oikeuksien toteutuminen
• Palestiinalaisten elinkeinot ja elinolot Itä-Jerusalemissa, C-alueella ja Gazassa kohenevat

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet:

• UNDP:n resilienssiohjelman (Transformative Resilience Program) tavoitteena on edistää heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kriisinsietokykyä C-alueella, Itä-Jerusalemissa ja Gazassa. Suomen tuki vuosille 2021–2023 on 3 miljoonaa euroa.
• West Bank Protection Consortium (WBPC) eli Länsirannan suojelukonsortio on ECHO:n ja kymmenen EU-maan tukema ohjelma. Suojelukonsortion tavoitteena on vahvistaa C-alueen ja Itä-Jerusalemin palestiinalaisyhteisöjen kehitysedellytyksiä ja vaikuttaa haavoittuvuuden juurisyihin ja vastuunkantajien tilivelvollisuuden toteutumiseen. Ohjelman toteuttaa Norwegian Refugee Council yhdessä neljän kansainvälisen humanitaarisen järjestön kanssa. Suomen rahoitus vuosille 2019–2021 on 800 000 euroa.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Vuonna 2022 Palestiinalaisalue kärsi yhä Israelin miehityksen alla ja 40 prosenttia palestiinalaisista tarvitsi humanitaarista apua. Israel takavarikoi tai tuhosi enemmän palestiinalaiskoteja ja muita kohteita kuin koskaan aiemmin vuoden 2016 jälkeen. Palestiinalaisalueen sisäiset poliittiset erimielisyydet jatkuivat vuosikausia myöhästyneiden parlamentti- ja presidentinvaalien sekä Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Gazan maantieteellisen jakauman vuoksi. 

Suomen tuki opetussektorin yhteisrahastoon sekä YK:n lastenrahasto Unicefille turvasi palestiinalaislasten pääsyn oikeudenmukaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen kohentamalla oppimisympäristöjen ja opettajien tasoa sekä parantamalla lasten oppimista. Toisen asteen koulutukseen osallistui aiempaa enemmän tyttöjä, poikia ja vammaisia opiskelijoita. Ammatilliseen koulutukseen puolestaan osallistui aiempaa suurempi määrä tyttöjä. Suomi säilytti vaikutusvaltaisen roolinsa Palestiinalaisalueen koulutuspoliittisessa vuoropuhelussa. 

Suomi edisti Palestiinalaisalueen valtionrakennusta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista monin eri keinoin. Se tuki muun muassa julkisia instituutioita ja palveluita, kuten Itä-Jerusalemin sairaaloita ja opetusalaa, sekä rahoitti Palestiinan kansallista ihmisoikeuselintä, jonka avulla ihmisoikeuksia sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön ja poliittisiin linjauksiin. 

Suomi vahvisti haavoittuvimmassa asemassa olevien yhteisöjen kriisinsietokykyä muun muassa Länsirannan suojelukonsortion, YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWAn kautta.

Suomen humanitaarinen apu Palestiinalaisalueelle

Suomi antaa Palestiinalaisalueelle myös hätäapua, joka pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä kärsimystä ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Suomella on YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWAn kanssa monivuotinen humanitaarisen avun (2023-2026) rahoitussopimus, joka on suuruudeltaan 5 miljoonaa euroa vuodessa.

UNRWA on YK:n alainen, puolueeton ja riippumaton humanitaarinen järjestö, jonka tehtävänä on tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalvelut (koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut). Järjestö huolehtii myös alueen pakolaisleirien infrastruktuurista ja tukee yrittäjyyttä mikrorahoituksen avulla. UNRWA tekee neutraalia humanitaarista työtään toimintaympäristössä, joka on vaikea sekä poliittisesti, taloudellisesti että humanitaarisesti.

Suomen humanitaarisen avun tuki UNRWAlle perustuu puhtaasti humanitaarisiin tarpeisiin UNRWA:n toiminta-alueilla (Gaza, Länsiranta, Libanon, Jordania, Syyria). Tukea ei myönnetä poliittisin perustein.

Suomen yhteistyökumppanit Palestiinalaisalueella

Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä Palestiinassa. EU:n jäsenenä Suomi osallistuu palestiinalaishallinnon ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, joka keskittyy erityisesti Palestiinan demokratiakehitykseen ja ihmisoikeustilanteeseen sekä EU:n tukeen Lähi-idän rauhanprosessissa. Suomi osallistuu mahdollisuuksien mukaan myös EU:n yhteisiin ohjelmiin Palestiinassa.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Palestiinan yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä suomalaisten järjestöjen tuki Palestiinassa kohdistuu erityisesti koulutukseen sekä naisten ja nuorten voimaannuttamiseen.

Team Finland -yhteistyö

Suomen ja Palestiinan välinen kauppa on vähäistä. Israelin miehitys rajoittaa vapaata liikkumista ja kaupankäyntiä Palestiinalaisalueella.