Vesialan kansainvälinen politiikka ja yhteistyö
Vesi on keskeinen edellytys sekä kestävälle kehitykselle että turvallisuudelle ja suomalainen vesiosaaminen on korkealla tasolla. Vesi on tärkeässä roolissa ulkoministeriössä kehitys- ja kauppapolitiikassa ja laajemmin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Suomen vesialan kansainvälinen strategia
Suomen vesialan kansainvälisen strategian (Finnish Water Way) päämääränä on vastuullinen ja oikeudenmukainen vesiturvallisuus globaalisti. Vuoteen 2030 ulottuva strategia painottaa vesivarojen kestävää hallintaa.
Finnish Water Way -strategian toimeenpanoa koordinoi ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksessa vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara. Erityisedustaja edistää kansainvälisiä vesiasioita yhteistyössä muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa ja vahvistaa Suomen kansainvälisen vesipolitiikan johdonmukaisuutta.
Lisätietoja
Antti Rautavaara
Vesiasioiden erityisedustaja
Puh. 0295 350172
Vesialan kehitysyhteistyö
Suomi on pitkään tukenut vesivarojen kestävää ja tasapuolista hallintaa sekä edistänyt rajavesiyhteistyötä globaalisti ja alueellisesti. Suomen ensimmäiset vesialan kehitysyhteistyöhankkeet aloitettiin Tansaniassa yli 40 vuotta sitten ja vesi on edelleen Suomen kehityspolitiikan kulmakiviä.
Suomen kehitysyhteistyö on ollut hyvin tuloksellista: esimerkiksi vuosina 2019-2021 noin 1,5 miljoonaa ihmistä pääsi Suomen tuella vesihuollon piiriin Nepalissa ja Etiopiassa.
Vesivastuullisuus
Suomessa vesivarojen hallinta ja rajavesiyhteistyö ovat huippuluokkaa. Suomalaisten kulutuksen vesijalanjäljestä yli puolet tulee kuitenkin ulkomailta, myös vesistressistä kärsiviltä alueilta. Suomalaisyritysten arvoketjut ylettyvät alueille, joilla kärsitään veden niukkuudesta, pilaantumisesta ja hallinnan ongelmista. Yritysten toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi niillä on keskeinen rooli ja vastuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) saavuttamisessa. Puhtaaseen veteen ja sanitaatioon keskittyvä kestävän kehityksen tavoite on merkittävä koko Agenda 2030 saavuttamisen kannalta ja vahvasti linkittynyt moniin muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Ulkoministeriö on yhdessä Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja WWF Suomen perustajajäsenenä vesivastuusitoumuksessa.
Sitoumus kannustaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit hankinta- ja arvoketjuissaan, varmistamaan toimipaikkojensa vesivastuullisuuden ja kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä Suomessa että globaalisti. Vesivastuusitoumus perustettiin osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (Linkki toiselle web-sivustolle.). Ulkoministeriö kannustaa yrityksiä tekemään oman sitoumuksensa vesivastuusitoumuksen askelia ja periaatteita noudattaen.
Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus on yksi Suomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteista, ja suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä.
Suomi liittyi vuonna 2021 Glasgown’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints(Linkki toiselle web-sivustolle.)-julistukseen. Julistus kytkee vesivastuullisuuden kansallisen edistämisen entistä vahvemmin Suomen vesijalanjälkeen sekä globaaleihin kestävyystavoitteisiin ja tuo eri toimijat yhteen niiden saavuttamiseksi.