Vesialan kansainvälinen yhteistyö

Vesi on keskeinen edellytys sekä kestävälle kehitykselle että turvallisuudelle ja suomalainen vesiosaaminen on korkealla tasolla. Vesi on tärkeässä roolissa ulkoministeriössä kehitys- ja kauppapolitiikassa ja laajemmin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Vedenjakelupiste Keski-Nepalissa Thaprekissa. Kuva: Narendra Shrestha

Suomen vesialan kansainvälinen strategia

Suomen vesialan kansainvälisen strategian (Finnish Water Way) päämääränä on vastuullinen ja oikeudenmukainen vesiturvallisuus globaalisti. Vuoteen 2030 ulottuva strategia painottaa vesivarojen kestävää hallintaa. Finnish Water Way -strategian toimeenpanoa koordinoi ulkoministeriön Rauhanvälityskeskuksessa vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara.

Erityisedustaja edistää kansainvälisiä vesiasioita yhteistyössä muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa ja vahvistaa Suomen kansainvälisen vesipolitiikan johdonmukaisuutta.

Lisätietoja

Antti Rautavaara
Vesiasioiden erityisedustaja
Puh. 0295 350172

Toimintasuunnitelma vuodelle 2022 (pdf, 4 sivua, 660 kb)

Vesivastuusitoumus

Ulkoministeriö on yhdessä Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskus Luken, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja WWF Suomen perustajajäsenenä vesivastuusitoumuksessa.

Sitoumus kannustaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit hankinta- ja arvoketjuissaan, varmistamaan toimipaikkojensa vesivastuullisuuden ja kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa sekä Suomessa että globaalisti. Vesivastuusitoumus perustettiin osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta(Linkki toiselle verkkosivustolle).

Suomessa vesivarojen hallinta ja rajavesiyhteistyö ovat huippuluokkaa. Suomalaisten kulutuksen vesijalanjäljestä lähes puolet tulee kuitenkin ulkomailta, myös vesiniukoilta alueilta etenkin maataloustuotteiden välityksellä. Suomalaisyritysten arvoketjut ylettyvät alueille, joilla kärsitään veden niukkuudesta, pilaantumisesta ja hallinnan ongelmista. Yritysten toiminnan luonteen ja laajuuden vuoksi niillä on keskeinen rooli ja vastuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030), mukaan lukien veteen liittyvän tavoitteen saavuttamisessa.

Suomi on pitkään tukenut vesivarojen kestävää ja tasapuolista hallintaa sekä edistänyt rajavesiyhteistyötä globaalisti ja alueellisesti. Suomen ensimmäiset vesialan kehitysyhteistyöhankkeet aloitettiin Tansaniassa yli 40 vuotta sitten ja vesi on edelleen Suomen kehityspolitiikan kulmakiviä.

Suomen kehitysyhteistyö on ollut hyvin tuloksellista: esimerkiksi vuosina 2019-2021 noin 1,5 miljoonaa ihmistä pääsi Suomen tuella vesihuollon piiriin Nepalissa ja Etiopiassa.

Ulkoministeriö kannustaa yrityksiä tekemään oman sitoumuksensa vesivastuusitoumuksen askelia ja periaatteita noudattaen.