Vesidiplomatia: Konseptin edistäminen ja suomalainen lisäarvo
Vesidiplomatia tarjoaa Suomelle mahdollisuuden kansainväliseen profiloitumiseen, sillä se yhdistää kaksi alaa, joista Suomi on tunnettu ja joissa meillä on pitkä kokemus: rauhanvälitys ja rajavesiosaaminen. Samaan aikaan tarve vesidiplomatialle eri alueilla on kasvussa ja esimerkiksi EU on ottanut vesidiplomatian osaksi ulko- ja kehityspolitiikkansa toimenpidevalikoimaa. Toisaalta muutkin valtiot, kuten Alankomaat, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi, pyrkivät profiloitumaan vesidiplomatian osaajina. Näistä Sveitsi ja sen Blue Peace -aloite vaikuttaa lupaavimmalta yhteistyökumppanilta.
Tämä Aalto-yliopiston ulkoministeriölle tekemä selvitys keskittyy vesidiplomatia-konseptin kehittämiseen, kansainvälisten lähestymistapojen vertailuun sekä suomalaisen lisäarvon tunnistamiseen. Selvitys pohjautuu keväällä 2019 valmistuneelle vesidiplomatia-analyysille.
Selvityksessä jaotellaan vesidiplomatia kolmeen pääelementtiin: luonnontieteellinen ja yhteiskunnallinen perusta, institutionaalinen perusta ja poliittinen prosessi. Kunkin elementin alla tunnistetaan myös keskeiset teemat, joissa kaikissa Suomella on osaamista ja toimijoita. Selvityksen pohjalta Suomelle tunnistetaan kolme vesidiplomatian kärkeä, jotka erottavat meidät muista: rauhanvälitys, ihmisoikeusperustaisuus ja rajavesiyhteistyö. Nämä kolme osaamisaluetta muodostavat vahvan pohjan suomalaiselle vesidiplomatiatyölle ja luovat sille oman erityisalueen eli ns. vesidiplomatiakärjet, joiden kautta Suomi voi luoda kansainvälistä lisäarvoa.
Selvityksessä ehdotetaan vesidiplomatian edistämistä kahdella rinnakkaisella tavalla: i) käyttämällä vesidiplomatiaa yhteen tuovana kehyksenä ja ii) erityisillä vesidiplomatian edistämiseen kohdennetuilla toimilla. Kehyksenä vesidiplomatiatoimet rakentuvat jo olemassa olevien hankkeiden ja toimijoiden varaan, tuoden ne yhteen saman sateenvarjoteeman alle ja hyödyntäen siis osaltaan niiden resursseja. Kansainvälisen profiloitumisen ja lisäarvon kannalta pelkkä kehyksenä toimiminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös erityisesti vesidiplomatiaan kohdistuvia toimia ja niille lisäresursseja. Tällaiset toimet keskittyvät siis suoraan vesidiplomatian käytännön edistämiseen sekä suomalaisen osaamisen vahvistamiseen. Lisäksi vesidiplomatiatoimiin keskittyvien tahojen yhteistyötä tulee kehittää esimerkiksi ulkoministeriön koordinoiman vesidiplomatiaverkoston kautta.
Yllä esitetyt kaksi tapaa ulottuvat kolmelle tasolle: Suomeen (oma yhteistyö), valikoiduille kohdealueille (varsinaiset vesidiplomatia-kontekstit) sekä laajemmalle poliittiselle tasolle etenkin EU:ssa ja YK:ssa (kansainvälinen profiloituminen ja politiikkavaikuttaminen). Vesidiplomatiatoimiin liittyviä aikajänteitä on puolestaan kaksi: pitkäjänteinen yhteistyön ja osaamisen rakentaminen (ns. maraton) sekä nopeasti esiin nousevat mahdollisuudet käytännön vesidiplomatiatyöhön (ns. spurtit). Näistä maraton on vesidiplomatian päälaji.
Ensimmäisiksi vesidiplomatian kohdealueiksi on luonteva valita alueet, joilla ulkoministeriöllä ja muilla suomalaisilla toimijoilla on jo vesidiplomatian teemoihin kytkeytyvää toimintaa sekä vahvat yhteistyöverkostot. Tällaisia kohdealueita voisivat olla esimerkiksi itäinen Afrikka, Lähi-itä ja KeskiAasia sekä - Suomen pitkäaikaisen kokemuksen vuoksi - Mekong-joen alue Kaakkois-Aasiassa. Näistä Keski-Aasia ja Irak olivat myös aiemman analyysin(Linkki toiselle web-sivustolle.) case-alueet.
Ensimmäisiksi vesidiplomatian kohdealueiksi on luonteva valita alueet, joilla ulkoministeriöllä ja muilla suomalaisilla toimijoilla on jo vesidiplomatian teemoihin kytkeytyvää toimintaa sekä vahvat yhteistyöverkostot. Samanlaista yhteistyötä vaatii myös vesidiplomatian käytännön toteuttaminen, jonka yhtenä ohjaavana keinona voivat toimia selvityksessä esitetyt jäsentelyt. Toisaalta vesidiplomatiatoimet saavat monia eri muotoja ja selvityksessä esitettyä lähestymistapaa tuleekin siksi edelleen kehittää ja muokata kuhunkin toimintaympäristöön ja tarkoitukseen parhaiten sopivaksi.
Raportti suomeksi
Salminen, Erik; Häkkinen, Elina & Keskinen, Marko. (2020). Vesidiplomatia: Konseptin edistäminen ja suomalainen lisäarvo. Ulkoministeriön tilausselvitys, Aalto-yliopisto.(Linkki toiselle web-sivustolle.)