Barents-yhteistyö

Barents-yhteistyö tuo alueellisen ja käytännönläheisen näkökulman laajempaan arktiseen yhteistyöhön.

Kuva: Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella. BEAC:n tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen Barentsin alueella, eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa.

Varsinainen turvallisuuspolitiikka ja merellinen yhteistyö eivät kuulu Barentsin yhteistyöhön.

BEAC:n jäseniä ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Tanska, Islanti ja EU. Tarkkailijoina neuvostossa ovat Alankomaat, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Puola, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.

Neuvoston kahden vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi kiertää neljän Barentsin alueen valtion – Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän – kesken. Suomi toimii puheenjohtajana vuosina 2021-2023

Joka toinen vuosi pidettävien ulkoministerikokousten välillä neuvoston työtä koordinoi säännöllisesti kokoontuva virkamieskomitea (Committee of Senior Officials, CSO), jossa eri maiden suurlähettiläät edustavat ministereitänsä.

Puheenjohtajamaa Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden ja Euroopan unionin kanssa tuominnut Venäjän 24.2.2022 aloittaman laittoman hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Hyökkäyksen seurauksena muut jäsenmaat ja EU ovat päättäneet keskeyttää Barents-yhteistyön Venäjän kanssa, mutta sitoutuneet jatkamaan yhteistyötä ilman Venäjää.

Suomi jatkaa puheenjohtajakauden toimeenpanoa Suomen jo aiemmin linjaamilla painopisteillä, jotka ovat kestävä kehitys, ihmisten väliset kontaktit sekä liikenne ja logistiikka. Barents-yhteistyö tulee osaltaan keskittymään erityisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Suomen tavoitteita Barents-yhteistyössä

Suomi painottaa Barents-yhteistyössä jatkuvuutta sekä Barentsin alueen luontaisia vahvuuksia. Tulevina vuosina tähän yhteistyöhön voi olettaa vaikuttavan erityisesti koronakriisin jälkeinen taloudellinen toipuminen, pandemioihin varautumisen jatkuminen sekä ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen tarvittavien toimien ajankohtaisuus.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Barentsin alueneuvoston Barents-ohjelma 2019–23 ovat lähtökohtia Suomen puheenjohtajakauden toiminnalle.

Keskitymme edistämään kestävää kehitystä ja terveellistä ympäristöä, ihmisten välisiä kontakteja sekä liikennettä ja hyviä yhteyksiä.

Alueilla ja maakunnilla on avainrooli ihmisten välisen yhteistyön edistämisessä Barentsin alueella. Ihmisten välisissä yhteyksissä Suomi keskittyy erityisesti nuoriin. Nuoret ovat avain Barentsin alueen tulevaisuuteen ja alueen pitämiseen elävänä ja kehittyvänä.

Rauha, vakaus, toimiva yhteistyö ja vähäinen jännite arktisten naapureidemme kanssa ovat olleet ja ovat yhä Suomen ulkopolitiikan asialistan kärjessä.

Pohjoinen ulottuvuus kumppanuuksineen tarjoaa osaltaan myös lisäkanavan Suomen tavoitteiden edistämiseen Barentsin euroarktisella alueella.

Alueneuvosto maakuntatason yhteistyölle

Samanaikaisesti Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa perustettiin maakuntatasolle Barentsin alueneuvosto (Barents Regional Council, BRC). Barentsin alueneuvosto tuo Barents-yhteistyöhön aluetason asiantuntemuksen.

Barentsin alueneuvoston jäsenet ovat Suomesta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat, Ruotsista Västerbottenin ja Norrbottenin läänit, Norjasta Tromssan ja Finnmarkin lääni ja Nordlandin lääni sekä Venäjältä Karjalan ja Komin tasavallat, Murmanskin ja Arkangelin alueet sekä Nenetsian autonominen piirikunta.

Käytännön yhteistyötä työryhmissä

Käytännön Barents-yhteistyötä tehdään sektorityöryhmissä, jotka ovat: terveys- ja sosiaaliasiat, opetus ja tutkimus, kulttuuri, metsät, matkailu, liikenne ja logistiikka, business-yhteistyö, ympäristö, nuorisoasiat, Barentsin alueen nuorisoneuvosto (BRYC), Barentsin alkuperäiskansojen työryhmä (WGIP) ja pelastusalan yhteistyö.

Pelastusalan yhteistyöryhmä on sekakomitea, joka toimii vuonna 2008 allekirjoitetun Barentsin pelastusalan sopimuksen pohjalta.

Barentsin alkuperäiskansatyöryhmän (WGIP) työhön osallistuvat alueen saamelaisten, nenetsien ja vepsäläisten edustajat ja työryhmällä on erillisoikeus osallistua myös kaikkien muiden työryhmien kokouksiin.

Kansainvälinen Barents-sihteeristö (International Barents Secretariat, IBS) Norjan Kirkkoniemessä aloitti työnsä tammikuussa 2008. Sihteeristö palvelee sekä hallitustenvälistä että alueellista Barents-yhteistyötä.

Tämän sivun sisällöstä vastaa