Suomen kehitysyhteistyö Keniassa

Kenia on alemman keskitulotason maa, jonka viiden prosentin talouskasvua siivittää nouseva keskiluokka. Köyhyys on kuitenkin yhä vakava ongelma, ja alle dollarilla päivässä elää lähes 40 prosenttia väestöstä. Kenia on tärkeä alueellinen toimija ja vakauttaja. Tukemalla Keniaa Suomi edistää alueellista vakautta ja turvallisuutta Itä-Afrikassa. Tulevina vuosina yhteistyö painottuu entistä enemmän maiden välisen kaupan kehittämiseen. Suomen suunniteltu tuki Kenialle on 34 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Kenian maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation, Kenya 2016-2019

Kenian infograafi

Kaupallinen yhteistyö

Suomen kehitysyhteistyön yksityissektorin instrumenteilla tuetaan Kenian kaupallis-taloudellisen toimintaympäristön kehittymistä. Finnfundilla on merkittäviä investointeja Keniaan, suurin yksittäinen sijoitus on Lake Turkana Wind Power-tuulivoimapuisto, joka on Saharan etelänpuoleisen Afrikan suurin. Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership toimii aktiivisesti Keniassa, ja käynnissä tai valmistelussa on kymmeniä hankkeita. Lisäksi BEAM-instrumentti toimii Keniassa muutaman hankkeen kautta. Nairobin lähialueiden sähkönjakelua kehitetään korkotukea saavan Juja Sub Station-sähkövoimalan kautta.

Maakohtaisten hankkeiden lisäksi Keniassa toteutetaan useita Suomen rahoittamia alueellisia ja monenvälisiä kauppaa tukevia hankkeita, kuten TradeMark East Africa ja tuki Maailman tullijärjestön (WCO) kautta, jotka kehittävät liiketoimintaympäristöä itäisessä Afrikassa. Suomen rahoittaman Ympäristö- ja energiakumppanuusohjelman (EEP) kautta on tuettu energiainnovaatiohankkeita Keniassa.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Monet suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti Keniassa täydentäen Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Toiminta painottuu ihmisoikeuksien sekä naisten ja vammaisten aseman edistämiseen. Vuonna 2018 tuettiin 12 suomalaisen kansalaisjärjestön toimintaa Keniassa 2,25 miljoonalla euroalla. Näiden lisäksi tuettiin muun muassa Keniassa toimivia alueellisia hankkeita noin 500 000 eurolla.

Tuloksia:

  • Suomi on tuellaan Maailmanpankin devoluutiorahastolle vahvistanut piirikuntien kykyä suoriutua tehtävistään. Suomen tukema URAIA-säätiön toteuttama kansalaiskasvatus on myös lisännyt kansalaisten tietoisuutta piirikuntien velvollisuuksia, osallistumismahdollisuuksia ja muista uuden perustuslain tuomista oikeuksista
  • Suomi on tuellaan UN WOMENin maaohjelmalle sekä omalla vaikuttamistyöllään vahvistanut tasa-arvolainsäädännön ja –politiikkojen toimeenpanoa. Lainsäädännön uudistusten myötä naisten osuus Kenian parlamentissa on kasvanut.

  • UN WOMENin työn ansiosta yhä useammat naisyrittäjät ovat voineet rekisteröidä yrityksensä, saada tietoa Kenian julkisen sektorin tarjouskilpailujen vaatimuksista, osallistua tarjouskilpailuihin ja voittaa niitä.

  • UNWOMENin ja kansalaisjärjestöjen tuella väkivaltaa kokeneet naiset saavat tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi Kiberan slummissa ja Dadaabin ja Kakuman pakolaisleireillä.

  • Keniassa nälänhädästä ja aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä on vähentynyt 1,2 miljoonasta 850 000:een. Suomi on tukenut läntisen Busian piirikunnan pienviljelijöitä, joiden sadot ovat parantuneet ja toimeentulo jopa kaksinkertaistunut peltoja kalkitsemalla, keinokastelua laajentamalla sekä tuotantoketjuja vahvistamalla. Köyhien ruokaturvaa on vahvistettu kehittämällä pieneläintaloutta.

  • Yli puolella kenialaisista on mahdollisuus saada puhdasta juomavettä. Suomen vesiohjelman tuella yli 106 000 maaseudun ihmistä on parantuneen vedenjakelun piirissä ja vettä koskevat konfliktit ovat vähentyneet. Suomen ja Ruotsin yhteinen vesihanke on kehittänyt maaseudun vesihuoltopalveluiden tuottamiseen uudenlaisen lähestymistavan, jolla pyritään luomaan suurempia kokonaisuuksia ja parempaa palvelun laatua.

  • Suomen tuella on vaikutettu siihen, että Kenian metsien häviäminen on saatu pysäytettyä ja metsät kasvavat taas. Entistä suurempi osa metsien läheisyydessä asuvista ihmisistä saa niistä sivutuloja ja muita hyötyjä, mikä vahvistaa metsien suojelua. Kenian metsähallituksen toimintaa on uudistettu, jotta se toimisi läpinäkyvästi ja johdonmukaisesti kumppaneidensa kanssa. Kenian metsäpolitiikkaa, lainsäädäntöä ja käytäntöjä on uudistettu, ja olosuhteet yksityissektorin investoinneille ja toiminnalle ovat aiempaa paremmat.

Riskien hallinta

Kenian kehitystä ja Suomen kehitysyhteistyötä uhkaavat riskit liittyvät ensisijaisesti Kenian hauraaseen poliittiseen tilanteeseen. Korruptio on vakava ongelma Keniassa. Suomi hallitsee riskejä tukemalla hyvän hallinnon kehittämistä ja hankkeiden avoimuutta sekä tehostamalla valvontaa.

Myös Kenian turvallisuustilanteeseen liittyy riskejä. Suomi osallistuu alueellisen vakauden edistämiseen muun muassa osallistumalla Afrikan unionin alaisen Itä-Afrikan kriisinhallintajoukon kouluttamiseen.

Meneillään olevat ohjelmat

Vastuullinen ja hyvä hallinto, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista:

  • Demokratian juurruttaminen Keniaan ruohonjuuritasolla: Toteuttaja URAIA-säätiö ja sen kumppanit lähes kaikissa Kenian piirikunnissa. Tuki 3,2 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019. URAIAn toiminta lisää kansalaisosallistumista ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa erityisesti kansalaiskasvatuksen kautta.

  • Suunnitteilla on UNDP:n kanssa hanke, jolla tuetaan Kenian hallinnon hajauttamista. Suomen suunniteltu rahoitusosuus on 5 miljoonaa euroa vuosina 2019–22.

  • Suomen ja Ruotsin vesisektorin yhteisrahoitusohjelma: Suomen osuus on 7 miljoonaa euroa vuosina 2014-2018, hankkeen kokonaisbudjetti on 17 miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on saada puhdas vesi ja saniteettipalvelut yhä useamman köyhän ulottuville ja ohjata vesivarojen hallintaa kestävämpään suuntaan. Hanketta toteuttaa Kenian vesiministeriön alaisuudessa toimiva Water Services Trust Fund.

Työpaikat ja elinkeinot:

  • Uusien yhteistyöohjelmien kartoitus- ja suunnittelutyö työpaikkojen ja elinkeinojen parantamiseksi on käynnissä.

Naisten ja tyttöjen asema:

  • Suomi tukee naisten aseman vahvistamista YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kautta. Tuki on 4 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019. Suomi tukee erityisesti naisten poliittisen osallistumisen edistämistä ja tasa-arvon valtavirtaistamista suunnittelu- ja budjetointiprosesseissa.

  • Uusi kahdenvälinen ohjelma suunnitteilla seksuaalisen ja sukupuolittuneen väkivallan estämiseksi vuosiksi 2019-2023.

Tämän sivun sisällöstä vastaa