Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Keniassa

Suomen kahdenvälisellä kehitysyhteistyöllä Keniassa on parannettu naisten yhteiskunnallista asemaa ja edistetty nuorten työllistymistä. Jatkossa Suomi jatkaa kehityskumppanuutta Kenian kanssa alueellisen yhteistyön, yksityisen sektorin instrumenttien, korkeakoulujen välisen yhteistyön ja kansalaisjärjestöyhteistyön avulla. Suomi on myös aktiivinen EU-yhteistyössä vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi Keniassa.

Nuorisotyöttömyys on suuri ongelma Keniassa. Suomalaisten perustama työnhakupalvelu Fuzu auttaa työnhakijoita ja -antajia kohtaamaan toisensa. Palvelulla on jo lähes miljoona käyttäjää Keniassa ja sen naapurimaassa Ugandassa. Fuzua ovat tukeneet muun muassa Finnfund, BEAM ja Finnpartnership. Kuva: Simon Maina / AFP. Lehtikuva

Kenia on yksi Afrikan vakaimmista demokratioista. Maalla on edistyksellinen perustuslaki ja monipuolinen taloudellinen rakenne, jotka auttoivat sitä nousemaan alemman keskitulon maiden joukkoon vuonna 2015.

Vaikka talous on kasvanut ripeää vauhtia, köyhyys on yhä ongelma: noin kolmasosa väestöstä elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Korruptio syö merkittävän osan julkisista varoista. Nopea väestönkasvu luo paineita koulujärjestelmää kohtaan, ja nuorten on vaikea työllistyä. Terrorismi ja etniset konfliktit uhkaavat pitkän aikavälin vakautta.

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Keniassa 1960-luvulta lähtien. Sen piirissä on tuettu muun muassa vesihuoltoa, metsätaloutta, hyvää hallintoa ja tasa-arvoa. Kenian riippuvuus kehitysyhteistyöstä on viime vuosina vähentynyt ja suhteet Suomeen monipuolistuneet. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalle on noussut yksityisen sektorin, oppilaitosten ja kansalaisyhteiskunnan harjoittamaa yhteistyötä.

Tulevina vuosina Suomi edistää yhdessä muiden avunantajien kanssa Kenian pyrkimyksiä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet sekä maan omat, kansalliset kehitystavoitteet.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Keniassa on kuvattu maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 voimassa olleen maastrategian päätavoitteita olivat Kenian vakauden tukeminen, naisten ja nuorten aseman parantaminen, osallistavan ja kestävän talouskasvun vauhdittaminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen. Suomi ei aloita Keniassa uutta kehitysyhteistyön maaohjelmaa vuosien 2021–2024 ohjelman päätyttyä.

Suomen maastrategia Keniassa 2021–2024 (englanniksi, PDF, 302 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Keniassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen yhteistyö Keniassa suuntautui vuosina 2021–2024 pääasiassa naisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen, nuorten teknisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä säällisten työpaikkojen lisäämiseen. Suomen tuki Kenialle vuosina 2021–2024 oli 32 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Keniassa (englanniksi, PDF, 559 KB)

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2020 Suomen tuki keskittyi vastuullisen ja hajautetun hallinnon kehittämiseen, työpaikkojen ja elinkeinojen tukemiseen sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen.

Suomen kehitysyhteistyö naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja rauhanprosesseihin sekä vähennetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. 

Tavoite: Naiset osallistuvat merkittävällä tavalla päätöksentekoon ja kaikki naiset ja tytöt ovat turvassa väkivallan uhalta

• Naisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen johtamiseen ja päätöksentekoon
• YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 1325 mukaisesti naiset osallistuvat rauhanprosesseihin ja naisten ja tyttöjen turvallisuus on taattu
• Sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ehkäistään paremmin, ja sen uhkaa torjutaan tehokkaammin

Meneillään olevat ohjelmat ja hankkeet

• Tuki UN Women -järjestön hankkeille naisten yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (Women in Leadership) ja rauhanprosesseihin (Women, Peace and Security) osallistumiseksi sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi (Gender-Based Violence, GBV). Rahoitus kestää vuodet 2020–2024, ja sen kokonaissumma on 4,86 miljoonaa euroa.
• Kansalaisosallistumisen lisääminen sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemishankkeessa (GBV) vuosina 2022–2025. Kansalaisjärjestökumppanuus, jonka rahoitus on 2 miljoonaa euroa.
• Kahdenvälinen ohjelma sukupuoleen perustuvan väkivallan vähentämiseksi. Hanke toteutetaan vuosina 2021–2024. Suomen tuki on 5 miljoonaa euroa.
• Paikallisen yhteistyön määrärahoista maksettava tuki muun muassa YK:n turvaneuvoston päätöslauselman 1325 toteuttamiseksi paikallistasolla.

Suomen kehitysyhteistyö säällisen työn puolesta

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan nuorten teknistä ja ammatillista koulutusta sekä mahdollisuuksia saada säällisiä, riittävän toimeentulon tuovia työpaikkoja. 

Tavoite: Nuorten naisten ja miesten ammatilliset kyvyt ja taidot paranevat, ja he saavat kunnon työpaikkoja

• Nuoret saavat laadukasta teknistä ja ammatillista koulutusta
• Nuorille naisille ja miehille syntyy lisää säällisiä työpaikkoja

Suunnitteilla olevat ohjelmat ja hankkeet

• Saksan kanssa toteutettava yhteishanke Kenian teknisen ja ammatillisen koulutuksen (TVET) parantamiseksi. Suomen rahoitusosuus hankkeelle on 8 miljoonaa euroa vuosina 2023-2026.
• Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston IFADin hanke nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi maatalousliiketoiminnassa. Suomen tuki hankkeelle on 8 miljoonaa euroa vuosina 2023-2026.

Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024

Ohjelmakauden aikana Keniassa järjestettiin suhteellisen rauhanomaiset vaalit vuonna 2022. Kauden loppupuolella kansalaisyhteiskunnan tila kuitenkin heikkeni ja nuorten työllisyystilanne pysyi heikkona. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät Keniassa yhä selvemmin: maa kärsi historiallisen pitkästä kuivuudesta ja sitä seuranneista tulvista.

Suomi tuki kahdenvälisen maaohjelman kautta naisten osallistumista politiikkaan edistämällä uutta lainsäädäntöä ja perustuslain toimeenpanoa UN Women-järjestön kautta. Vuoden 2022 vaaleissa naisten osuus parlamentissa ja muilla hallinnollisilla tasoilla vahvistuikin jonkin verran, mutta ei vastaa vielä perustuslain sääntöä, jonka mukaan yhden sukupuolen edustus ei saa ylittää kahta kolmasosaa viroista.

YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanoa edistettiin18 maakunnan omalla toimintasuunnitelmalla. Naisten osuus maakuntien rauhankomiteoissa nousi 34 prosenttiin.

Suomi tuki sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä UN Women -järjestön, kahdenvälisen hankkeen ja Kenian Punaisen Ristin kautta, ja maaohjelmakauden aikana yhä useampi uhri pääsi välttämättömien tukipalveluiden piiriin. Yhteensä 5000 poliisia, terveydenhuollon työntekijää, oikeuslaitoksen ja hallinnon virkahenkilöä, opettajaa ja yhteisöjohtajaa sai aiheeseen liittyvää koulutusta seitsemässä maakunnassa. Yhteisötasolla sitoutettiin uskonnollisia ja muita johtajia tukemaan työtä haitallisten asenteiden ja käytäntöjen, kuten silpomisen, muuttamiseksi. Samalla parannettiin sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan liittyvää oikeudellista ja poliittista viitekehystä.

Vuoden 2023 alussa Suomi käynnisti yhdessä Saksan kanssa uuden hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa kenialaisten nuorten työllisyyttä edistämällä työelämälähtöisen oppisopimuskoulutuksen käyttöönottoa maan ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeessa on jo mukana lähes 100 oppilaitosta, yli 1 500 yritystä ja noin 10 000 opiskelijaa, mikä ylittää selvästi alkuperäiset tavoitteet. Vuoden 2024 alussa Kenian hallitus hyväksyi uuden kansallisen linjauksen oppisopimuskoulutukselle, mikä vahvistaa mallin pitkäjänteistä käyttöönottoa ja kestävyyttä. Lisäksi hankkeessa on rakennettu kumppanuuksia seitsemän suomalaisen ja yli 20 kenialaisen oppilaitoksen välille, mikä luo vahvan perustan pitkäaikaiselle yhteistyölle ja lisää suomalaisen koulutusosaamisen tunnettuutta Keniassa.

Vuonna 2024 Suomi aloitti yhteistyön kansainvälisen maatalousrahasto IFADin kanssa. Tavoitteena on parantaa nuorten naisten ja miesten toimeentuloa ja työllistymistä vihreän maatalousliiketoiminnan parissa 14 maakunnan alueella. Lisäksi Suomen yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttien käyttöä lisättiin Keniassa kaupan ja kehityksen välisten suhteiden tiivistämiseksi.

Suomen yhteistyökumppanit Keniassa

Suomi toimii Keniassa osana Euroopan unionia ja avunantajien yhteisöä. EU:n jäsenenä Suomi on mukana Kenian hallituksen kanssa käytävässä vuoropuhelussa, jolla maata kannustetaan hyvän hallinnon kehittämiseen, demokratiaan, korruption kitkemiseen ja maan omien resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen. EU:n kärkialoitteet Keniassa liittyvät vihreään kasvuun ja digitalisaatioon, joissa kummassakin Suomi on aktiivisesti mukana.

Suomi tukee Kenian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Kenian yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä maan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tuki kohdistuu esimerkiksi ihmisoikeuksien sekä naisten ja vammaisten aseman edistämiseen.

Team Finland -yhteistyö

Team Finland -verkosto pyrkii Keniassa edistämään Suomi-kuvaa ja tuomaan esiin Suomen vahvuuksia.

Kenian talous on itäafrikkalaisittain suuri ja monipuolinen. Keskiluokka kasvaa nopeaa vauhtia. Team Finland kehittää Suomen ja Kenian kaupallisia suhteita ennen kaikkea infrastruktuurin rakentamisessa, energiasektorilla, metsätaloudessa, vesihuollossa ja informaatioteknologian alalla. 

Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Afrikan maiden kanssa käytävä kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Myös suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla. Suomi tukee esimerkiksi alueellista TradeMark Africa -organisaatiota, jotta suomalaisten yritysten mahdollisuudet käydä kauppaa Keniassa ja muualla Itä-Afrikassa paranisivat.

Team Finland -verkosto Keniassa