Kehitysyhteistyön evaluointi

Evaluoinnit ovat kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tehtäviä riippumattomia ja itsenäisiä arviointeja. Ne tuottavat tietoa kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä auttavat ymmärtämään, mikä kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä toimii ja miksi. Evaluoinnit tuottavat tältä pohjalta päätöksenteolle tietoa ja suosituksia, joiden perusteella kehityspolitiikan ja -yhteistyön laatua voidaan jatkuvasti kehittää.

Kuka evaluoi ja mitä?

Ulkoministeriössä kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) vastaa laajojen, strategisesti merkittävien evaluointien teettämisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi maaohjelmien tai kehityspolitiikan teemojen ja painopisteiden evaluoinnit. Kehitysevaluoinnin yksikkö raportoi alivaltiosihteerille, eli se on riippumaton kehitysyhteistyön toteutuksesta tai kehityspolitiikan linjauksista vastaavista yksiköistä ja osastoista.

Ulkoministeriön eri yksiköt, osastot ja edustustot vastaavat omien hankkeidensa evaluointien teettämisestä.

Evaluoinnit teetetään toimeksiantoina riippumattomilla asiantuntijoilla.

Evaluoinneissa arvioidaan kehityspolitiikan linjauksia ja sisältöä sekä kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuutta, johdonmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Evaluoinnit palvelevat oppimista ja laadun kehittämistä sekä tilivelvollisuutta ja avoimuutta.

Toimintaa ohjaavat dokumentit

Ulkoministeriön evaluointikäytäntö perustuu kansainvälisesti OECD:ssä ja EU:ssa sovittuihin periaatteisiin. Ministeriön evaluointiohjesääntö ohjaa kehitysevaluoinnin toteuttamista.

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön evaluoinnin ohjesääntö, normi 1/2015 (PDF, 452 KB)

Evaluointikäsikirja esittelee evaluoinnin käsitteet ja auttaa ymmärtämään miksi, miten ja kuinka evaluoidaan. Lisäksi käsikirja sisältää ohjausta evaluointiprosessin tueksi.

Evaluointikäsikirja (englanniksi)

Evaluoinnin peruskurssi antaa hyvät perustiedot kehitysevaluoinneista. Kurssilla avataan keskeisiä käsitteitä ja laatuvaatimuksia sekä evaluointien suunnittelua, johtamista ja evaluointitulosten käyttöä:

• Kehitysevaluoinnin peruskurssi (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Evaluointia ohjaavat OECD:n alla toimivan kehitysyhteistyökomitean (Development Assistance Committee, DAC) laatimat dokumentit.

• OECD DAC evaluointikriteerit (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• OECD DAC evaluointiohjeistus (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Evaluoinnin suunnittelulla varmistetaan, että evaluointien tulokset ovat käytettävissä oikea-aikaisesti ja tukevat päätöksentekoa ja suunnittelua. Kehitysevaluoinnin yksikkö kokoaa vuosittain ministeriön evaluoinnin kokonaissuunnitelman.

Evaluointisuunnitelma 2023–2025 (PDF, 544 KB)

Miten evaluointien tuloksia hyödynnetään?

Kaikkien evaluointien tulokset käsitellään ministeriössä tai hankkeista päätöksiä tekevissä ryhmissä. Käsittelyn perusteella päätetään, miten evaluointien antamat suositukset toteutetaan.

Evaluointiraportit ovat julkisia. Laajoista ja strategisista evaluoinneista järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa evaluoinnin tehneet asiantuntijat esittelevät tulokset. Tulokset esitellään myös verkossa webinaareissa.

 

Aiemmat evaluointiraportit:

• Kehitysyhteistyön evaluointiraportit: Hanke- ja ohjelmakohtaiset evaluoinnit
• Kehitysyhteistyön evaluointiraportit: Laajat evaluoinnit
• Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2022 (pdf, 2,6 MB, 24 sivua)
• Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2021

Evaluointiverkostot ja -kumppanuudet

Kehitysevaluoinnin yksikkö osallistuu aktiivisesti evaluointityön laatua ja käyttöä edistävien kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijaverkostojen toimintaan.

Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm.

• OECD kehitysapukomitean evaluointiverkosto (EvalNet, englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• Nordic+ ja Nordic Evaluators -verkosto
• Covid-19 Global Evaluation Coalition(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• Joint Evaluation of the Protection of Rights and Refugees during the COVID-19 Pandemic(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• EvalPartners(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• International Organization for Cooperation in Evaluation IOCE(Linkki toiselle web-sivustolle.) lukuisine kumppaneineen
• European Evaluation Society (EES)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• EVALSDGs Insight #11 Participatory evaluation as an approach to evaluating the implementation of Agenda 2030: The case of Finland (PDF, 237 KB)

Suomessa yhteistyötä tehdään Suomen Arviointiyhdistyksen SAYFESin(Linkki toiselle web-sivustolle.), Sitran(Linkki toiselle web-sivustolle.), valtioneuvoston kanslian (VNK)(Linkki toiselle web-sivustolle.), Finnfundin(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Fingon(Linkki toiselle web-sivustolle.) kanssa.

Kumppanimaiden evaluointikapasiteetin kehittäminen on myös tärkeä osa kehitysevaluointiyksikön toimintaa. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavien tahojen kanssa:

• Global Evaluation Initiative, GEI(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• EvalPartners(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• UNICEF (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
• International Institute for Environment and Development (IIED)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tuki evaluointikapasiteetin kehittämiselle

Kehitysevaluoinnin yksikkö tekee yhteistyötä evaluointikapasiteetin kehittämiseksi kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (international non-governmental organisations, INGO) kanssa. Tuki on harkinnanvaraista valtionavustusta, johon sovelletaan valtionavustuslakia 2001/688(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Tuen käyttöä ohjaavat avunantajien kansainvälisessä yhteistyössä sopimat normit kuten OECD:n kehitysapukomitean määrittelemät kriteerit kehitysyhteistyökelpoisuudesta. Tukihakemuksille ei ole tiettyä määräaikaa. Tukea jaetaan määrärahojen puitteissa.

Lisätietoa löytyy kehitysevaluoinnin verkkosivuilta (englanniksi). Yleiset INGO-tuen periaatteet ja kriteerit löytyvät täältä (englanniksi).