Kehitysyhteistyön evaluointi

Evaluoinnit ovat kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä tehtäviä riippumattomia ja itsenäisiä arviointeja. Ne tuottavat tietoa kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä auttavat ymmärtämään, mikä kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä toimii ja miksi. Evaluoinnit tuottavat tältä pohjalta päätöksenteolle tietoa ja suosituksia, joiden perusteella kehityspolitiikan ja -yhteistyön laatua voidaan jatkuvasti kehittää.

Kuka evaluoi ja mitä?

Ulkoministeriössä kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) vastaa laajojen, strategisesti merkittävien evaluointien teettämisestä. Tällaisia ovat esimerkiksi maaohjelmien, tai kehityspolitiikan teemojen ja painopisteiden evaluoinnit. Kehitysevaluoinnin yksikkö raportoi alivaltiosihteerille, eli se on riippumaton kehitysyhteistyön toteutuksesta tai kehityspolitiikan linjauksista vastaavista yksiköistä ja osastoista.

Ulkoministeriön eri yksiköt, osastot ja edustustot vastaavat omien hankkeidensa evaluointien teettämisestä.

Evaluoinnit teetetään toimeksiantoina riippumattomilla asiantuntijoilla.

Evaluoinneissa arvioidaan kehityspolitiikan linjauksia ja sisältöä sekä kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuutta, johdonmukaisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Evaluoinnit palvelevat oppimista ja laadun kehittämistä sekä tilivelvollisuutta ja avoimuutta.

Koululaisia Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa
Koululaisia Addis Abebassa Etiopiassa. Kuva: Milma Kettunen

Toimintaa ohjaavat dokumentit

Ulkoministeriön evaluointikäytäntö perustuu kansainvälisesti OECD:ssä ja EU:ssa sovittuihin periaatteisiin. Ministeriön evaluointiohjesääntö ohjaa kehitysevaluoinnin toteuttamista.

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön evaluoinnin ohjesääntö, normi 1/2015 (PDF, 6 sivua, 452 KB)

Evaluointikäsikirja esittelee evaluoinnin käsitteet ja auttaa ymmärtämään miksi, miten ja kuinka evaluoidaan. Lisäksi käsikirja sisältää ohjausta evaluointiprosessin tueksi.

Evaluointikäsikirja (englanniksi) (avautuu uuteen ikkunaan)

Evaluoinnin peruskurssi antaa hyvät perustiedot kehitysevaluoinneista. Kurssilla avataan keskeisiä käsitteitä ja laatuvaatimuksia sekä evaluointien suunnittelua, johtamista sekä evaluointitulosten käyttöä:

Evaluointia ohjaavat OECD:n alla toimivan kehitysyhteistyökomitean (Development Assistance Committee, DAC) laatimat dokumentit.

Evaluoinnin suunnittelulla varmistetaan, että evaluointien tulokset ovat käytettävissä oikea-aikaisesti ja tukevat päätöksentekoa ja suunnittelua. Kehitysevaluoinnin yksikkö kokoaa vuosittain ministeriön evaluoinnin kokonaissuunnitelman.

Evaluointisuunnitelma 2021–2023 (PDF, 5 sivua, 37 KB) 

Miten evaluointien tuloksia hyödynnetään?

Kaikkien evaluointien tulokset käsitellään ministeriössä tai hankkeista päätöksiä tekevissä ryhmissä. Käsittelyn perusteella päätetään, miten evaluointien antamat suositukset toteutetaan.

Evaluointiraportit ovat julkisia. Laajoista ja strategisista evaluoinneista järjestetään avoin yleisötilaisuus, jossa evaluoinnin tehneet asiantuntijat esittelevät tulokset. Tulokset esitellään myös verkossa webinaareissa.

Aiemmat evaluointiraportit:

Evaluointiverkostot ja -kumppanuudet

Kehitysevaluoinnin yksikkö osallistuu aktiivisesti evaluointityön laatua ja käyttöä edistävien kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijaverkostojen toimintaan.

Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat mm.

Suomessa yhteistyötä tehdään Suomen Arviointiyhdistyksen SAYFESin(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), Sitran(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), valtioneuvoston kanslian (VNK)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Fingon(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) kanssa sekä Arviointi 2.0-verkostossa, joka tuo yhteen eri hallinnonalojen ja yksityisen sektorin arviointitoimintaa.

Kumppanimaiden evaluointikapasiteetin kehittäminen on myös tärkeä osa kehitysevaluointiyksikön toimintaa. Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavien tahojen kanssa:

Tämän sivun sisällöstä vastaa