Kehitysyhteistyön väärinkäyttöön puututaan
Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä arvioidaan, ennakoidaan ja seurataan tarkasti, mutta joskus ne toteutuvat kaikista varotoimenpiteistä huolimatta. Riskienhallinnan menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Kun riskit realisoituvat, niistä opitaan ja riskienhallintaa parannetaan tapausten pohjalta.
Kehitysyhteistyön riskienhallintaan kuuluu myös väärinkäyttöepäilyjen käsittely. Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa ulkoministeriölle havaitsemastaan väärinkäytöstä sekä niiden epäilyistä. Epäilyistä ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle. Lisäksi rikosepäilyistä tehdään ilmoitus poliisille.
Väärinkäytetyt varat peritään takaisin sisäisen takaisinperintäohjeen mukaisesti. Ulkoministeriön ilmoituspalvelu ja väärinkäyttöepäilyjen käsittelyn ohjeet perustuvat Suomen korruption- ja lahjonnanvastaisiin kansainvälisisiin sitoumuksiin.
Ministeriön tietoon tulee vuosittain noin 20–25 kehitysyhteistyövaroihin kohdistuvaa väärinkäyttöepäilyä. Usein kyse ei ole tarkoituksellisesta väärinkäytöstä vaan kirjanpidon tai raportoinnin puutteista. Suurimmassa osassa tapauksia varainkäytöstä saadaan epäilyn kohteelta riittävä lisäselvitys, epäily osoittautuu muuten aiheettomaksi tai varat palautetaan hankkeelle tai ulkoministeriölle ilman takaisinperintää.
Vuosina 2018-2022 ulkoministeriö teki 17 takaisinperintäpäätöstä, ja näiden perusteella palautettiin 173 162 euroa. Tämän lisäksi joitain valtionavustuksia palautettiin vapaaehtoisesti. Suomalaisten järjestöjen osalta kaikki takaisinperittäviksi määrätyt varat palautettiin. Lisäksi vuoden 2023 aikana tehtiin uusia takaisinperintäpäätöksiä yhteensä 194 822 euron arvosta. Kansainvälisten oikeustoimien takia joidenkin tapausten käsittely voi kestää jopa vuosia.
Epäiletkö varojen väärinkäyttöä?
Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, kuten lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä, voit ilmoittaa siitä sähköisen palvelumme kautta.