Kehitysyhteistyön väärinkäyttöön puututaan

Kehitysyhteistyötä tehdään vaikeissa olosuhteissa – maissa, joissa hallinto ei toimi, ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja korruptio on merkittävä ongelma. Yhteistyöhön liittyviä riskejä arvioidaan ja seurataan tarkasti, mutta joskus ne toteutuvat kaikista varotoimenpiteistä huolimatta.

Vartija katsoo monitoreja.
Kuva: AdobeStock

Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa ulkoministeriölle havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä. Kaikki väärinkäyttöepäilyt selvitetään huolellisesti ja systemaattisesti sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Ministeriö otti kesäkuussa 2014 käyttöön sähköisen palvelun, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä.

Ulkoministeriö selvittää kaikki epäilyt ja väärinkäytetyt varat peritään takaisin. Vuonna 2022 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin 287 486 euron edestä. Epäilyistä ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusvirastolle. Lisäksi rikosepäilyistä tehdään ilmoitus poliisille.

Ministeriön tietoon tulee vuosittain noin 20–25 kehitysyhteistyövaroihin kohdistuvaa väärinkäyttöepäilyä. Usein kyse ei ole tarkoituksellisesta väärinkäytöstä vaan kirjanpidon tai raportoinnin puutteista. Suurimmassa osassa tapauksista varainkäytöstä saadaan epäilyn kohteelta riittävä lisäselvitys, epäily osoittautuu muuten aiheettomaksi tai varat palautetaan ulkoministeriölle ilman takaisinperintää.

Epäiletkö varojen väärinkäyttöä?

Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, kuten lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä, voit ilmoittaa siitä sähköisen palvelumme kautta.

Tämän sivun sisällöstä vastaa