Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa edistää rauhaa ja yhteiskunnan resilienssiä sekä tukee kestävää kasvua ja digitalisaatiota.

Suomen kehitysyhteistyöllä on parannettu merkittävästi Etiopian vesihuoltoa. Suomen tuella Etiopiaan rakennetut yli 20 000 vesipistettä ovat tuoneet yli viisi miljoonaa ihmistä puhtaan veden piiriin. Vessat on saatu 1,4 miljoonalle ihmiselle.

Etiopia on edelleen yksi maailman vähiten kehittyneistä maista, mutta haasteista huolimatta se on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista talouksista. Etiopiassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia uudistuksia.

Etiopian myönteistä kehitystä hidastavat turvallisuustilanteen heikentyminen erityisesti Tigrayn konfliktin seurauksena, luonnonkatastrofit, koronapandemian seuraukset ja muuttoliikkeet. Etiopian uudistukset kuitenkin jatkuvat.

Suomella ja Etiopialla on pitkäaikaiset suhteet. Niiden perustana on 1960-luvulta jatkunut kehitysyhteistyö. Suomi on tukenut Etiopiaa muun muassa maatalous-, metsä- ja opetussektoreilla, vahvistanut demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia, parantanut vesihuoltoa sekä antanut humanitaarista apua. Suomi tukee Etiopiaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhdessä avunantajayhteisön kanssa.

Sittemmin suhteet ovat laajentuneet myös poliittisen ja kaupallistaloudellisen yhteistyön osalta. Niitä halutaan lähivuosina syventää ja laajentaa edelleen. Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen ja Afrikan maiden välinen kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030. Suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan uudessa Etiopian kehitysyhteistyön maaohjelmassa. Vuosina 2025–2028 Suomi keskittyy Etiopiassa tukemaan resilienssiä, rauhantyötä ja demokratiaa tukevia uudistuksia ja kehittämään digitalisaatiota, kauppasuhteita, yrityssuhteita ja investointeja.

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Etiopiassa vuosina 2025–2028

Suomen neljäs kehitysyhteistyön maaohjelma Etiopiassa vuosille 2025–2028 tukee Etiopian kansallisen kehitysohjelman 2021–2030 mukaisia pyrkimyksiä kehittyä kohti rauhanomaista, resilienttiä ja vaurasta yhteiskuntaa.

• Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Etiopiassa 2025-2028 (englanniksi)

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2021–2024 Suomen tuki suuntautui maaseudun kehittämiseen, vesihuollon parantamiseen ja opetuksen laadun kehittämiseen.

Suomen kehitysyhteistyöllä edistetään rauhaa ja resilienssiä

Suomi tukee rauhanrakennusta, demokratiaa ja yhteiskunnan vakautta tukevia uudistuksia, kuten kansallista dialogia. Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvien ryhmien, kuten tyttöjen, naisten ja vammaisten henkilöiden osallistumiseen dialogiin ja rauhanvälitykseen. Rauhaa edistetään myös politiikkadialogilla yhdessä monenkeskisten toimijoiden kanssa sekä kansalaisjärjestöjen rauhantyön kautta. Yhteiskunnan kestävyyttä vahvistetaan parantamalla koulutuksen laatua ja kansalaisten pääsyä vesi- ja sanitaatiopalveluihin. 

Tavoiteet:

• Oppimistulokset paranevat perusopetuksessa   
• Heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen tasapuolistuu
• Pääsy puhtaaseen veteen ja sanitaatioon paranee
• Haavoittuvimmassa asemassa olevat etiopialaiset saavat humanitaarista apua ja suojelua
• Kansalaisyhteiskunnan toimintakyky vahvistuu

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Esiopetuksen kehittämiseen, opettajien ammattitaidon ja oppimistulosten parantamiseen tähtäävä kansallinen opetussektoriohjelma ETOL, Suomen rahoitus 9,5 miljoonaa euroa vuosille 2025–2029
• Inklusiivisen opetuksen kehittämisestä opettajankoulutuslaitosten kautta tukeva TEFIQ-hanke, Suomen rahoitus 5 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028
• Kriisien vuoksi opetuksen ulkopuolelle jääneiden lasten oppimismahdollisuuksia edistävä yhteishanke Unicefin kanssa, Suomen rahoitus 6,75 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027
• Yhteisöperustainen maaseudun vesihuolto- ja sanitaatiohanke COWASH, Suomen rahoitus 15,4 miljoonaa euroa vuosille 2025–2029
• Tuki suomalaisten ja kansainvälisten humanitaarisen avun toimijoiden työlle Etiopiassa
• Tuki suomalaisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kehityshankkeille ja -ohjelmille Etiopiassa

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan yksityisen sektorin johtamaa kestävää kasvua ja digitalisaatiota

Yksityisen sektorin rooli kehityksen vauhdittajana on merkittävä myös Etiopiassa. Osana maaohjelmaa Suomen ja Etiopian välisiä kauppasuhteita, yritysyhteistyötä ja investointeja kehitetään Etiopian talousreformien ja talouskasvun luomien mahdollisuuksien puitteissa.

Tavoitteet:

• Digitaalisen oppimisen ja osaamisen laatu paranee ammatillisessa koulutuksessa
• Digitaalista maanmittausta laajennetaan ja sillä vahvistetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää talouskasvua
• Maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parannetaan
• Suomalaisten yritysten rooli maaohjelman toteutuksessa ja rahoituksessa vahvistuu toimintaympäristön sallimissa rajoissa

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

• Ammatillisen opetuksen digitalisaatiota tukeva DESTA-hanke, EU-rahoitus 5 miljoonaa euroa, Suomen tuki 800 000 euroa vuosille 2025–2029
• Maanhallintahanke REILA, EU-rahoitus 9,75 miljoonaa euroa, Suomen tuki 9,5 miljoonaa euroa vuosille 2025–2029
• Suomen ensimmäinen PIF-hanke Etiopiassa mahdollistaa neljän Vaisalan modernin säätutkan, salamavaroitusjärjestelmien ja SmartMet-järjestelmän käyttöönoton Etiopiassa
• EU:n Global Gateway -strategian puitteissa toteutettavilla hankkeilla edistetään muun muassa parempia tietoliikenneyhteyksiä maaseudulla
• Yksityisen sektorin toimijoiden ja verkostojen, kuten Team Finland -verkoston, Finnfundin ja Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman ja muiden yksityisen sektorin instrumenttien kanssa vahvistetaan suomalaisyritysten roolia maaohjelmassa

Maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024

Vuonna 2024 yli kolme miljoonaa etiopialaista eli yhä sisäisessä maanpaossa vuonna 2022 päättyneen Pohjois-Etiopian konfliktin ja useiden muiden alueellisten väkivaltaisuuksien vuoksi. Suuri osa maata kärsi kuivuudesta, tulvista ja maanjäristyksistä. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsi humanitaarista apua.

Suomen rahoittama maatalouden arvoketjuhanke AgroBig II päättyi vuoden 2023 lopussa toimittuaan 6,5 vuoden ajan. Hankkeen aikana luotiin yli 10 000 työpaikkaa, ja siitä hyötyi 478 000 viljelijää, joista lähes puolet oli naisia. Hankkeen myötä yli 50 000 neuvonantajaa sai lisäkoulutusta eri maataloustuotteiden arvoketjujen kehittämisessä. Hankkeen tarjoamat pienlainat ja siemenrahoitus sekä hankkeen tukemien naisten säästöryhmien pienlainat mahdollistivat tärkeitä lisäinvestointeja, joiden avulla viljelijät pystyivät parantamaan tuotantonsa kannattavuutta – esimerkiksi hankkimalla parempituottoisia siemeniä tai kehittämällä jalostusta.

Etiopian hallituksen käyttöönottaman, Suomen kahdenvälisessä maanhallinnon REILA-hankkeessa kehitetyn digitaalisen maarekisterin avulla oli vuoden 2024 loppuun mennessä rekisteröity yhteensä jo 29 miljoonaa palstatodistusta 423 hallintopiirissä. Maarekisteröinnillä on monia positiivia vaikutuksia. Rekisteri mahdollistaa monivuotisten kasvien viljelyn ja lainan saamisen pankista. Naisten ja vammaisten henkilöiden taloudellinen asema vahvistuu, ja rekisteri vähentää maakiistoista aiheutuvia konflikteja. Järjestelmä on mahdollistanut kansainvälisesti poikkeuksellisen laajamittaisen ja vaikuttavan maarekisteröinnin, joka tukee Etiopian maanhallinnon uudistuksia ja sosiaalista vakautta.

Suomen ja Etiopian kahdenvälisellä COWASH IV-hankkeella edistettiin puhtaan veden saatavuutta ja vesihuoltojärjestelmien toimintaa sekä sanitaatiota ja hygieniaa. Vuoden 2024 loppuun mennessä hankkeen avulla oli rakennettu ja kunnostettu 3 480 vesijärjestelmää yhteisöihin, kouluihin ja terveyskeskuksiin, jotka hyödyttivät lähes miljoonaa etiopialaista. Tämän lisäksi kansallisesta, Suomen ja muiden tahojen rahoittamasta vesihuolto-ja sanitaatioohjelmasta hyötyi yhteensä 5,23 miljoonaa ihmistä vuosien 2021–2024 aikana.

Erilaiset kriisit haittasivat lasten koulunkäyntiä, ja opetuksen ulkopuolella olevien lasten määrä kolminkertaistui vuosien 2021–2024 aikana 9 miljoonaan lapseen. Suomi jatkoi kriisialueiden peruskoulutuksen tukemista sekä koulutuksen ja lastensuojelun yhdistämistä. Tigrayn ja Amharan osavaltioissa lähes 90 000 lasta pääsi oppimisen ja suojelun piiriin. Suomen kehittämien inklusiivisen opetuksen resurssikeskusten määrä kasvoi, ja opetukseen osallistuvien vammaisten lasten määrä nousi 59 000:sta 152 000:een ohjelmakauden aikana.

Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan tavoitteiden mukaisesti ohjelmakauden aikana yhteistyöhankkeissa ja politiikkadialogissa Etiopian viranomaisten kanssa edistettiin ihmisoikeusperustaisuutta, syrjimättömyyttä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, ilmastokestävyyttä ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä.  

Suomen yhteistyökumppanit Etiopiassa

Maaohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Etiopia painottuu suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimintamaana. Kansalaisjärjestöjen hankkeet edistävät maaohjelman tavoitteita ja vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa. Suomen tukema suomalaisten ja paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteistyö Etiopiassa edistää mm. naisten ja nuorten taloudellista voimaantumista ja toimeentuloa, rauhan, turvallisuuden ja demokratian vahvistumista, koulutuksen saatavuutta ja laatua, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista, lasten ja vammaisten henkilöiden sekä pakolaisten asemaa.

Suomalaisten yritysten mukaantuloa maaohjelman toteutukseen ja rahoitukseen edistetään toimintaympäristön sallimissa rajoissa. Tätä tehdään yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden ja verkostojen, kuten Team Finland -verkoston, Finnfundin ja Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman, kanssa.

Suomi tukee Etiopian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen, erityisesti UNFPA:n, UN Womenin sekä Unicefin, sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Monenkeskistä yhteistyötä tehdään myös Euroopan Unionin ja Afrikan Unionin sekä hallitustenvälisen kehitysviranomaisen IGAD:in kanssa.

Useat pitkäkestoiset konfliktit sekä toistuvat luonnonkatastrofit kuten kuivuus ja tulvat osassa maata pitävät humanitaarisen avun tarpeen korkealla Etiopiassa. Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Humanitaarisiin tarpeisiin vastataan myös tukemalla muiden humanitaaristen järjestöjen työtä sekä osana EU:ta. 

EU:n jäsenenä Suomi osallistuu Etiopian hallituksen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, joka viime aikoina on keskittynyt erityisesti turvallisuustilanteeseen, humanitaarisen avun perille pääsyyn ja Etiopian vaaleihin. Suomi etsii myös mahdollisuuksia osallistua EU:n yhteisiin ohjelmiin niin kehitysyhteistyössä kuin muillakin sektoreilla. Suomalaisten valtion laitosten ja virastojen osallistumista Etiopiassa tehtävään kehitysyhteistyöhön kehitetään edelleen. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistä mm. politiikkadialogissa ja yritysyhteistyön edistämisessä.

Team Finland -yhteistyö

Suomen ja Etiopian tavoitteena on kasvattaa maiden välistä kauppaa sekä suoraan että Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoittaman julkisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta. Etenkin telekommunikaatio, energiasektori, vesisektori, maatalous ja opetussektori voivat tarjota mahdollisuuksia kehitysyhteistyön ja kaupallisen yhteistyön yhtymäkohdissa.

Team Finland -verkosto Etiopiassa