Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa edistää hyvää hallintoa sekä tukee parempien oppimistulosten saavuttamista peruskoulussa ja toisella kouluasteella.

Etiopialainen nainen nostaa vesiämpäriä vesipisteellä.

Suomen kehitysyhteistyöllä on parannettu merkittävästi Etiopian vesihuoltoa. Suomen tuella Etiopiaan rakennetut yli 20 000 vesipistettä ovat tuoneet yli viisi miljoonaa ihmistä puhtaan veden piiriin. Vessat on saatu 1,4 miljoonalle ihmiselle.

Etiopia elää vuoden 2018 vallanvaihdoksen jälkeistä muutoksen aikaa. Maa on edelleen yksi maailman köyhimmistä, mutta haasteista huolimatta sen talouskasvu on ollut nopeaa. Etiopiassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä sosiaalisia ja poliittisia uudistuksia.

Etiopian myönteistä kehitystä hidastavat turvallisuustilanteeseen heikentyminen erityisesti Tigrayn konfliktin seurauksena, luonnonkatastrofit, koronapandemian seuraukset ja muuttoliikkeet. Parhaassa tapauksessa Etiopian uudistukset kuitenkin jatkuvat.

Suomella ja Etiopialla on pitkäaikaiset suhteet. Niiden perustana on 1960-luvulta jatkunut kehitysyhteistyö. Suomi on tukenut Etiopiaa muun muassa maatalous-, metsä-  ja opetussektoreilla, vahvistanut demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia, parantanut vesihuoltoa sekä antanut humanitaarista apua. Suomi tukee Etiopiaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhdessä avunantajayhteisön kanssa.

Sittemmin suhteet ovat laajentuneet myös poliittisen ja kaupallis-taloudellisen yhteistyön sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan osalta. Niitä halutaan lähivuosina syventää ja laajentaa edelleen. Suomi haluaa kaksinkertaistaa Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan vuodesta 2020 vuoteen 2030. Suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan Etiopian maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 Suomi keskittyy Etiopiassa monipuolistamaan ja syventämään maiden välisiä suhteita, tukemaan maan poliittisia, sosiaalisia ja yksityissektorin uudistuksia sekä vahvistamaan maan instituutioita.

Suomen maastrategia Etiopiassa (englanniksi, PDF, 192 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Etiopiassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa maaseudun taloudellisen kehityksen tukemiseen, maaseudun vesihuollon parantamiseen ja inklusiivisen perusopetuksen laadun kehittämiseen. Tuella parannetaan myös yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä. Suomen tuki Etiopialle vuosina 2021–2024 on 75,2 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Etiopiassa (englanniksi, PDF, 503 KB)

Suomen kehitysyhteistyön suunnitellut määrärahat Etiopiassa 2021-2024. Opetus 28 miljoonaa euroa, maaseudun kehitys 23,3 miljoonaa euroa, puhdas vesi ja sanitaatio 23,9 miljoonaa euroa. Yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Myös edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki suuntautui maaseudun kehittämiseen, vesihuollon parantamiseen ja opetuksen laadun kehittämiseen.

Suomen kehitysyhteistyö maaseudun taloudellisen kehityksen tueksi

Suomen kehitysyhteistyö maaseudun talouskasvun ja ihmisten toimeentulon vahvistamiseksi keskittyy erityisesti Amharan ja Benishangul Gumuzin osavaltioihin, mutta etenkin maaomistuksen turvaamisen parissa tehtävän järjestelmäkehityksen vaikutukset heijastuvat koko Etiopiaan. Luotettava maanomistusjärjestelmä rohkaisee viljelijöitä investoimaan viljelymaihinsa.

Tavoite: Maaseudun talouskasvu ja toimeentulomahdollisuudet paranevat

  • Maataloustuotteiden arvoketjut paranevat ja maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja
  • Viljeltävien kasvien määrä monipuolistuu
  • Maanomistusoikeuksien parantaminen lisää tuottavuutta

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Maanhallintahanke REILA II, yhteensä 8,8 miljoonaa euroa vuosina 2017–2024.  

Suomen kehitysyhteistyö vesisektorilla

Suomi parantaa kehitysyhteistyöllä veden ja sanitaation saatavuutta ja varmistaa, että myös vammaiset henkilöt hyötyvät niistä. Paikalliset yhteisöt koulutetaan huolehtimaan itse vesipisteiden ja vessojen toimivuudesta.

Tavoite: Puhdas vesi ja vessat edistävät terveyttä ja hyvinvointia

  • Kotitalouksilla ja yhteisöillä on käytössään puhdasta vettä ja vessat
  • Vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmät toimivat luotettavasti
  • Ihmiset tiedostavat sanitaation ja hygienian merkityksen

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Yhteisöpohjainen maaseudun vesihuolto- ja sanitaatiohanke COWASH IV, yhteensä 20,8 miljoonaa euroa vuosina 2021–2025.
  • Tuki vesisektorin yhteisrahoitusohjelmalle (CWA), yhteensä 4,0 miljoonaa euroa vuosina 2020–2026.

Suomen kehitysyhteistyö perusopetuksen laadun kehittämiseksi

Suomi tukee oppimistulosten parantumista keskittymällä erityisesti esikoulujärjestelmän ja koulutuksen inklusiivisuuden kehittämiseen sekä edistää koulutusmahdollisuuksia kriisialueilla.

Tavoite: Kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen

  • Opettajien ammattitaitoa kehitetään
  • Myös tytöt sekä vammaiset ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset pääsevät kouluun

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Perusopetuksen laadun parantamisen sektoriohjelma GEQIP-E, yhteensä 20,9 miljoonaa euroa vuosina 2017–2025.

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2023

Vuonna 2023 Etiopiaa vaivasivat yhä kuivuusjaksot ja tulvat. Miljoonat ihmiset elivät sisäisessä maanpaossa vuonna 2022 päättyneen Pohjois-Etiopian konfliktin ja useiden muiden alueellisten väkivaltaisuuksien vuoksi. Inflaatio kohosi 30 prosenttiin, humanitaariset tarpeet kasvoivat ja lähes 15 miljoonan ihmisen ruokaturva heikentyi.

Etiopian hallituksen käyttöönottaman, Suomen kahdenvälisessä maanhallinnon REILA-hankkeessa kehitetyn digitaalisen maarekisterin avulla on jaettu yhteensä jo 24,3 miljoonaa palstatodistusta lähes 8,1 miljoonalle kotitaloudelle. REILA tukee myös naisten ja vammaisten henkilöiden maanomistusoikeuksia.

Maatalouden arvoketjuhanke AgroBig II päättyi vuoden lopussa. Hankkeen aikana vuosina 2017-2023 luotiin yli neljä tuhatta työpaikkaa, ja siitä hyötyi 478 000 viljelijää, joista lähes puolet oli naisia. Lisäksi edunsaajiin kuului yli 50 000 arvoketjun toimijaa, kuten kauppiaita ja jalostajia.

Suomen ja Etiopian kahdenvälisellä COWASH IV -hankkeella edistettiin puhtaan veden saatavuutta 104 piirikunnassa kahdeksassa osavaltiossa rakentamalla ja kunnostamalla yli tuhat maaseudun vesihuoltojärjestelmää. Kahteenkymmeneen kouluun rakennettiin kuukautishuoneet, joista hyötyi lähes 10 000 tyttöä. Lisäksi lähes miljoona etiopialaista on hyötynyt maaseudulla ja kaupungeissa uusista tai kunnostetuista vesilaitoksista Suomen tukeman kansallisen One Wash -ohjelman kautta.

Suomi jatkoi kriisialueiden peruskoulutuksen tukemista sekä koulutuksen ja lastensuojelun yhdistämistä. Suomen asiantuntija-apu opetussektorille päättyi, mutta inklusiivisen opetuksen resurssikeskusten rakentamista jatkettiin Maailmanpankin rahoituksella. Keskusten toimintaan osallistui lähes 112 000 vammaista lasta, mikä oli 22 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomi jatkoi poliittista vaikuttamistyötään ja edisti muun muassa maankäyttöön, veden saatavuuteen, koulutuksen laatuun ja vammaisten henkilöiden asemaan liittyviä asioita.

Suomen yhteistyökumppanit Etiopiassa

Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä Etiopiassa. EU:n jäsenenä Suomi osallistuu Etiopian hallituksen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, joka viime aikoina on keskittynyt erityisesti turvallisuustilanteeseen, humanitaarisen avun perille pääsyyn ja Etiopian vaaleihin. Suomi etsii myös mahdollisuuksia osallistua EU:n yhteisiin ohjelmiin niin kehitysyhteistyössä kuin muillakin sektoreilla.

Suomi tukee Etiopian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Etiopiassa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.  Kansalaisjärjestöjen hankkeet täydentävät kahdenvälisen maaohjelman toimintaa. Järjestöillä on paljon laajaa osaamista ja kokemusta Etiopiasta.  Maaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta muun muassa koulutuksesta ja vammaisten henkilöiden asemasta.

Team Finland -yhteistyö

Suomen ja Etiopian tavoitteena on kasvattaa maiden välistä kauppaa sekä suoraan että Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoittaman julkisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta. Etenkin telekommunikaatio, energiasektori, vesisektori, maatalous ja opetussektori voivat tarjota mahdollisuuksia kehitysyhteistyön ja kaupallisen yhteistyön yhtymäkohdissa. Suomen kehitysyhteistyö tukee myös Etiopian yksityisen sektorin kehitystä.

Team Finland -verkosto Etiopiassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tämän sivun sisällöstä vastaa