Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Etiopia on tärkeä alueellinen toimija, joka on tuonut vakautta levottomaan Afrikan sarveen. Maa on osallistunut Afrikan rauhanturvaoperaatioihin, ja vastaanottanut runsaasti pakolaisia naapurimaista. Etiopia on edelleen maailman köyhimpiä maita, mutta myös yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Talouskasvun jatkuminen ja nopeasti kasvavan väestön toimeentulon turvaaminen ovat Etiopian tärkeimpiä tavoitteita. Hallitus panostaa myös peruspalveluiden kuten puhtaan veden ja koulutuksen tarjoamiseen. Suomen suunniteltu tuki Etiopialle on 55 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Etiopian maaohjelma:

Country Strategy for Development Cooperation, Ethiopia 2016–2019

Etiopia infograafi

Kaupallinen yhteistyö

Suomen ja Etiopian välinen kaupallinen yhteistyö on ollut varsin pientä, mutta maat haluaisivat kehittää kaupallisia suhteita nykyisestään. Taloudellisia suhteita kehitetään Team Finland toiminnalla.  Pitkäaikaisen vesisektorin yhteistyön pohjalta myös kaupallisia suhteita sektorilla pyritään kehittämään. Lisäksi yhteistyötä etenkin opetus- ja agribusiness sektoreilla pyritään vahvistamaan.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Useat suomalalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Etiopiassa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.  Kansalaisjärjestöjen hankkeet täydentävät kahdenvälisen maaohjelman toimintaa.  Järjestöillä on paljon laajaa osaamista ja kokemusta Etiopiasta.  Maaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta mm. koulutuksesta ja vammaisten asemasta.

Tuloksia:

Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien. Yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia.

  • Yli 20 000 rakennettua vesipistettä ovat tuoneet liki viisi miljoonaa ihmistä puhtaan veden piiriin. Vesipisteet ovat olleet kestäviä ja niiden rakentaminen on nopeutunut yhteistyön edetessä. Vessat on saatu 1,4 miljoonalle ihmiselle. Suomen tukema ohjelma tuo vuosina 2016–2019 vesihuollon 900 000 etiopialaisen ulottuville.

  • Suomi on kehittänyt vesiohjelmiin mallin, joka turvaa toiminnan kestävyyden. Etiopian hallitus kattaa yli puolet rahoituksesta, minkä lisäksi paikalliset yhteisöt säästävät yhdessä tarvittavan pesämunan. Kyläläiset rakennuttavat ja huoltavat kaivot itse. Kaivo ja vessa maksavat noin 10 euroa yhteisön asukkaalle. Malli on osoittautunut niin tehokkaaksi, että Etiopian hallitus on kopioinut sen yhdeksi omaksi toimintamallikseen.

  • Amharan osavaltiossa 88 000 maatalousosuuskunnan jäsentä on saanut rahoitusta maataloustuotannon kehittämiseen, ja 5 500 ihmistä on saanut koulutusta maatalouselinkeinon kehittämiseksi. Kaikkiaan noin 440 000 henkilöä on hyötynyt Suomen tukemasta hankkeesta ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseksi. Hankkeen avulla yli 900 ihmistä on saanut työtä ja toimeentuloa.

  • Noin 17 000 kotitalouden maanomistus on turvattu kun heidän 60 000 palstalleen on myönnetty maankäyttöoikeuden turvaava todistus. Näistä 22 prosenttia on naisten yksinhuoltajatalouksia. Suomen tuella vastuunkantajien (viranomaiset) ja oikeudenhaltijoiden (maaseudun väestö) tiedot ja tietoisuus oikeudenmukaisesta maarekisteröintiprosessista on lisääntynyt, ja maakiistat ovat vähentyneet.

  • Yli 90 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulutuksesta tehtiin ilmaista, rakennettiin enemmän kouluja ja lisättiin opettajankoulutusta. Myös koulukirjoja on entistä enemmän saatavilla ja opettajankoulutus on parantunut. Opetuksen laatu on edelleen heikko, ja sitä pyritään jatkossa kehittämään.

  • Yhteistyöstä hyötyy yli 22 miljoonaa peruskouluikäistä oppilasta, joista lähes puolet on tyttöjä. Kahdenvälisessä erityisopetushankkeessa on koulutettu yli 7000 opettajaa.

  • Yhä useampi vammainen tai muu erityistukea tarvitseva lapsi pääsee kouluun. Erityisoppilaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Valtaosa oppimisvaikeuksista kärsivistä etiopialaislapsista ei kuitenkaan vielä käy koulua.

Riskien hallinta

Suomen ja Etiopian väliselle kehitysyhteistyölle asettavat riskejä nopea väestönkasvu, ilmasto (toistuvat kuivuudet, tulvat), paikallisen hallinnon kapasiteettiin liittyvät puutteet sekä heikentyneet ihmisoikeudet ja poliittiset vapaudet. Riskejä pienennetään jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla sekä keskustelemalla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Hankkeista tehdään myös säännöllisesti ulkopuolisia tarkastuksia ja arviointeja.

Meneillään olevat ohjelmat

Maaseudun kehitys:

  • ​​​​​​​​​​​​​​​​​​Maanhallinta ja rekisteröinti: REILA-hanke toinen vaihe 2017–21: 7,1 miljoonaa euroa.

  • Maatalousvetoinen talouskasvu: AgroBIG-hanke toinen vaihe 2017–21: 9,4 miljoonaa euroa.

​​​​​​​​​​​​​​​Puhdas vesi ja vessat kaikille:

  • Vesihuolto-, sanitaatio ja hygienia: COWASH hanke kolmas vaihe 2016–20: 14,5 miljoonaa euroa.

  • Etiopian hallituksen vesihuolto, sanitaatio ja hygienia rahasto: Consolidated Wash Account eli CWA: 2 miljoonaa euroa 2017–2019.

Koulutus kaikille lapsille:

  • ​​​​​​​Tasa-arvoisen perusopetuksen laadun kehittämisohjelma (GEQIP-E) 2018–21: 16,9 miljoonaa euroa.
  • Tekninen tuki opetusministeriölle inklusiivisen opetuksen ja oppimisen tuen järjestämiseen 2018-2021: 850 000 euroa

  • Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry: Vammaisten opiskelijoiden tukipalvelujen kehittäminen kolmessa yliopistossa 2019-21: 364 000 euroa

Muu tuki:

  • Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidaan noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla Etiopian kehitystä muun muassa koulutuksessa ja maaseudun kehittämisessä.

  • Etiopia saa tukea myös Suomen tukemien monenkeskisten järjestöjen kautta, esim. EU:n sekä kansainvälisten järjestöjen, kuten Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n kautta.

  • Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentin (IKI) kautta tuetaan kahta hanketta. Hankkeiden kulut ovat vuositasolla yhteensä noin 500 000 euroa.

  • Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) tuetaan etiopialaisia kansalaisjärjestöjä. PYM rahalla on tuettu ihmisoikeus-, demokratia- ja ympäristösektoria, tasa-arvoa, koulutusta sekä erityisryhmiä kuten vammaisia ja paimentolaisia.

 

 

 

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa

Afrikan sarven ja itäisen Afrikan yksikkö