Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa

Suomen kehitysyhteistyö Etiopiassa edistää hyvää hallintoa sekä tukee parempien oppimistulosten saavuttamista peruskoulussa ja toisella kouluasteella.

Etiopialainen nainen nostaa vesiämpäriä vesipisteellä.

Suomen kehitysyhteistyöllä on parannettu merkittävästi Etiopian vesihuoltoa. Suomen tuella Etiopiaan rakennetut yli 20 000 vesipistettä ovat tuoneet yli viisi miljoonaa ihmistä puhtaan veden piiriin. Vessat on saatu 1,4 miljoonalle ihmiselle.

Etiopia elää vuoden 2018 vallanvaihdoksen jälkeistä muutoksen aikaa. Maa on edelleen yksi maailman köyhimmistä, mutta haasteista huolimatta sen talouskasvu on ollut nopeaa. Etiopiassa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä sosiaalisia ja poliittisia uudistuksia.

Etiopian myönteistä kehitystä hidastavat turvallisuustilanteeseen heikentyminen erityisesti Tigrayn konfliktin seurauksena, luonnonkatastrofit, koronapandemian seuraukset ja muuttoliikkeet. Parhaassa tapauksessa Etiopian uudistukset kuitenkin jatkuvat.

Suomella ja Etiopialla on pitkäaikaiset suhteet. Niiden perustana on 1960-luvulta jatkunut kehitysyhteistyö. Suomi on tukenut Etiopiaa muun muassa maatalous-, metsä-  ja opetussektoreilla, vahvistanut demokratiakehitystä ja ihmisoikeuksia, parantanut vesihuoltoa sekä antanut humanitaarista apua. Suomi tukee Etiopiaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhdessä avunantajayhteisön kanssa.

Sittemmin suhteet ovat laajentuneet myös poliittisen ja kaupallis-taloudellisen yhteistyön sekä kansalaisyhteiskunnan toiminnan osalta. Niitä halutaan lähivuosina syventää ja laajentaa edelleen. Suomi haluaa kaksinkertaistaa Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan vuodesta 2020 vuoteen 2030. Suomalaisyritysten investointeja Afrikkaan ja afrikkalaisyritysten investointeja Suomeen pyritään lisäämään tuntuvasti samalla ajanjaksolla.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan Etiopian maastrategiassa ja kehitysyhteistyöhön keskittyvässä maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 Suomi keskittyy Etiopiassa monipuolistamaan ja syventämään maiden välisiä suhteita, tukemaan maan poliittisia, sosiaalisia ja yksityissektorin uudistuksia sekä vahvistamaan maan instituutioita.

Suomen maastrategia Etiopiassa (englanniksi, PDF, 192 KB)

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteet Etiopiassa vuosina 2021–2024

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö suuntautuu vuosina 2021–2024 pääasiassa maaseudun taloudellisen kehityksen tukemiseen, maaseudun vesihuollon parantamiseen ja inklusiivisen perusopetuksen laadun kehittämiseen. Tuella parannetaan myös yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä. Suomen tuki Etiopialle vuosina 2021–2024 on 75,2 miljoonaa euroa.

Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Etiopiassa (englanniksi, PDF, 503 KB)

Suomen kehitysyhteistyön suunnitellut määrärahat Etiopiassa 2021-2024. Opetus 28 miljoonaa euroa, maaseudun kehitys 23,3 miljoonaa euroa, puhdas vesi ja sanitaatio 23,9 miljoonaa euroa. Yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Myös edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2016–2019 Suomen tuki suuntautui maaseudun kehittämiseen, vesihuollon parantamiseen ja opetuksen laadun kehittämiseen.

Suomen kehitysyhteistyö maaseudun taloudellisen kehityksen tueksi

Suomen kehitysyhteistyö maaseudun talouskasvun ja ihmisten toimeentulon vahvistamiseksi keskittyy erityisesti Amharan ja Benishangul Gumuzin maakuntiin, mutta etenkin maaomistuksen turvaamisen parissa tehtävän järjestelmäkehityksen vaikutukset heijastuvat koko Etiopiaan. Luotettava maanomistusjärjestelmä rohkaisee viljelijöitä investoimaan viljelymaihinsa.

Tavoite: Maaseudun talouskasvu ja toimeentulomahdollisuudet paranevat

  • Maataloustuotteiden arvoketjut paranevat ja maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja
  • Viljeltävien kasvien määrä monipuolistuu
  • Maanomistusoikeuksien parantaminen lisää tuottavuutta

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Maatalouden arvoketjujen kehittämishanke AgroBIG II, yhteensä 9,4 miljoonaa euroa vuosina 2017–2022
  • Maanhallintahanke REILA II, yhteensä 7,8 miljoonaa euroa vuosina 2017–2022  

Suomen kehitysyhteistyö vesisektorilla

Suomi parantaa kehitysyhteistyöllä veden ja sanitaation saatavuutta ja varmistaa, että myös vammaiset henkilöt hyötyvät niistä. Paikalliset yhteisöt koulutetaan huolehtimaan itse vesipisteiden ja vessojen toimivuudesta.

Tavoite: Puhdas vesi ja vessat edistävät terveyttä ja hyvinvointia

  • Kotitalouksilla ja yhteisöillä on käytössään puhdasta vettä ja vessat
  • Vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmät toimivat luotettavasti
  • Ihmiset tiedostavat sanitaation ja hygienian merkityksen

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Yhteisöpohjainen maaseudun vesihuolto ja sanitaatiohanke COWASH IV, yhteensä 18,4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024
  • Tuki vesisektorin yhteisrahoitusohjelmalle (CWA), yhteensä 4,0 miljoonaa euroa vuosina 2020–2023

Suomen kehitysyhteistyö perusopetuksen laadun kehittämiseksi

Suomi tukee oppimistulosten parantumista keskittymällä erityisesti esikoulujärjestelmän ja koulutuksen inklusiivisuuden kehittämiseen sekä edistää koulutusmahdollisuuksia kriisialueilla.

Tavoite: Kaikilla lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen

  • Esikoulujärjestelmää ja opettajien ammattitaitoa kehitetään  
  • Myös tytöt sekä vammaiset ja haavoittuvassa asemassa olevat lapset pääsevät kouluun
  • Tekninen ja ammatillinen koulutus vahvistuvat

Meneillään olevat hankkeet ja ohjelmat

  • Perusopetuksen laadun parantamisen sektoriohjelma GEQIP-E, yhteensä 16,9 miljoonaa euroa vuosina 2017–2023
  • Tekninen apu inklusiivisen opetuksen tukemiseksi GEQIP-E -ohjelmassa, yhteensä 1,45 miljoonaa euroa vuosina 2018–2022

Maaohjelman tuloksia vuodelta 2022

Marraskuussa 2022 allekirjoitettu Pohjois-Etiopian konfliktin lopettamista koskeva sopimus mahdollisti yhteiskunnan paluun kohti normaalia. Maassa kärsitään kuitenkin aliravitsemuksesta ja korkeasta inflaatiosta. Myös maan sisäisten pakolaisten määrä on pysynyt suurena. 

Vuoden aikana Etiopian liittovaltio laajensi Suomen tuella kehitetyn digitalisoidun maanhallintajärjestelmän kattavuutta kansalliselle tasolle. Parantuneet maaoikeudet hyödyttävät suoraan 36:ta prosenttia etiopialaisista. Maatalouden arvoketjujen kehittämishanke AgroBIG tavoitti yhteensä yli 83 000 pienviljelijää, joista 25 prosenttia oli naisia.

Yhteisöpohjainen maaseudun vesihuolto- ja sanitaatiohanke CoWASH ulottui jo 104 piirikuntaan seitsemässä osavaltiossa. Hankkeen yhteydessä koulutettiin 29 000 ihmistä parempiin hygienia- ja sanitaatiokäytäntöihin. Kahteen kouluun rakennettiin kuukautishygienian hoitotilat, ja näistä hyötyi yli 900 koulutyttöä. Vesisektorin CWA-yhteisrahoitusohjelma toi 1,93 miljoonaa ihmistä vesijärjestelmien ja 2,3 miljoonaa sanitaatiopalveluiden piiriin. Vesi- ja sanitaatiohankkeiden avulla tuotettiin vettä sisäisten pakolaisten leireille ja tehtiin vesihuoltosuunnittelua kuivuudesta kärsiville alueille. 

Vuoden lopulla noin 13 prosenttia oppilaista oli edelleen pois koulusta konfliktien ja ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonmullistusten vuoksi. Tästä huolimatta inklusiiviseen opetukseen osallistuneiden vammaisten lasten määrä ylitti tavoitteet. Suomen aktiivinen poliittinen vuoropuhelu piti vammaisten henkilöiden huomioimisen Etiopian opetusministeriön ja muiden kansainvälisten kumppaneiden asialistalla. Myös esiopetukseen ilmoittautui aiempaa enemmän lapsia, ja koulunkäyntiaste (gross enrolment) nousi 44 prosenttiin.

Suomen yhteistyökumppanit Etiopiassa

Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä Etiopiassa. EU:n jäsenenä Suomi osallistuu Etiopian hallituksen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun, joka viime aikoina on keskittynyt erityisesti turvallisuustilanteeseen, humanitaarisen avun perille pääsyyn ja Etiopian vaaleihin. Suomi etsii myös mahdollisuuksia osallistua EU:n yhteisiin ohjelmiin niin kehitysyhteistyössä kuin muillakin sektoreilla.

Suomi tukee Etiopian taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä myös rahoittamalla YK-järjestöjen sekä kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten työtä. Lisäksi Suomi tarjoaa humanitaarista apua tarveperustaisesti erityisesti YK:n humanitaaristen järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Etiopiassa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.  Kansalaisjärjestöjen hankkeet täydentävät kahdenvälisen maaohjelman toimintaa. Järjestöillä on paljon laajaa osaamista ja kokemusta Etiopiasta.  Maaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää hyödyntää järjestöjen asiantuntemusta muun muassa koulutuksesta ja vammaisten henkilöiden asemasta.

Team Finland -yhteistyö

Suomen ja Etiopian tavoitteena on kasvattaa maiden välistä kauppaa sekä suoraan että Suomen kehitysyhteistyövaroin rahoittaman julkisen sektorin tuen, kuten Finnfundin, kautta. Etenkin telekommunikaatio, energiasektori, vesisektori, maatalous ja opetussektori voivat tarjota mahdollisuuksia kehitysyhteistyön ja kaupallisen yhteistyön yhtymäkohdissa. Suomen kehitysyhteistyö tukee myös Etiopian yksityisen sektorin kehitystä.

Team Finland -verkosto Etiopiassa(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tämän sivun sisällöstä vastaa