Uusimmat julkaisut

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2016 aikana.

Infrastruktuurin kehittämisen monivälisen avun rahasto (PID MDTF) on instrumentti, jolla voidaan yhdistää varoja ja yhdenmukaistaa palestiinalaishallinnon infrastruktuurin kehittämisen painopisteiden mukaisia toimia. Sen perusti Maailmanpankki yhteistyössä Ruotsin hallituksen kanssa vuonna 2012. Väliarvioinnin ensisijaisena tavoitteena oli i) arvioida PID MDTF:n vuosina 2012-2015 toteuttamien toimien tehokkuutta sekä erilaisia täytäntöönpanovälineitä (edunsaajien ja pankkien avustukset) ja (ii) antaa suosituksia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ulkoministeriön tilaaman selvityksen mukaan Suomessa asuvien etnisten yhteisöjen viestit entisiin kotimaihinsa tarjoavat usein realistista kuvaa Suomesta.

Ulkoasiainhallinnon viestintästrategian tärkein tavoite on UH:n viestintävalmiuden nostaminen. Kolme keskeisintä hanketta tässä ovat viestintää koskevan ajattelutavan muuttaminen, viestintä — ja vaikuttamiskeinoja modernisoivan laajamittaisen koulutuksen järjestäminen ja uusien, helppokäyttöisten tiedon esitys- ja jakamistapojen käyttöönotto.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Suomen edustustot - suurlähetystöt ja konsulaatit - avustavat ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita. Ulkomailla löydät edustustojen yhteystiedot ulkoministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://formin.finland.fi/edustustot.

Vuonna 2016 ulkoministeriössä teetettiin reilut 20 hanke-evaluointia kehitysyhteistyöstä eri osastoilla. Evaluointeja tehtiin kaikissa maanosissa. Alla evaluoinnit on listattu maan, alueen tai organisaation mukaan.

Ulkoministeriö yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa kartoitti syksyllä 2012 suomalaisten yritysten kohtaamia haasteita kansainvälistymisessä ja kaupankäynnissä. Selvityksen tulokset julkistettiin 28. toukokuuta 2013.

Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön hankkeet ovat tuottaneet tuloksia ja vaikuttaneet erityisesti sektoreilla, joilla Suomi on kilpailukykyinen, todetaan juuri julkaistussa Aid for Trade -evaluointiraportissa.

Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA)-hankkeessa tarkasteltiin ministeriön ja edustustojen rakenteita, resursseja ja prosesseja siten, että pienet voimavarat voitaisiin keskittää ydintoimintojen toteuttamiseen nykyistä paremmin.

Verotus ja kehitys -toimintaohjelma toimeenpanee hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen selonteon painopisteitä kehitysmaiden veropohjan vahvistamises­ta.

Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Maailman markkinat 2015-2016 -julkaisun teemana on Latinalainen Amerikka.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Finland promoted open governance in the EU's Eastern Partnership countries Armenia, Azerbaijan, Belarus, Georgia, Moldova and Ukraine by funding a training project for public servants in 2015–2016. Experiences of the main themes of the PADOS Project in Finland and Estonia was published at the end of the project.

Suomalaisista 80 % on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisien syntymistä siten, ettei ihmisten tarvitsisi lähetä pois kotimaastaan. Pakolaiskriisin ehkäisemisessä suomalaiset painottavat pitkäkestoisia keinoja, kuten demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä koulutusta ja tasa-arvoa.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko

Itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille 29.4.2016.

Tämän englanninkielisen yleisohjeen tavoitteena on tukea ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoa kehitysyhteistyössä. Ohje kattaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisen kehitysyhteistyön keskeisimmissä kanavissa: kahdenvälinen, monenkeskinen ja kansalaisyhteiskuntayhteistyö sekä yksityissektorin instrumentit. Yleisohje myös käsittelee ihmisoikeusperustaisuutta tukevaa politikkavuoropuhelua.

The Second Conference on Non-Formal Dialogue processes and National Dialogues was held in Helsinki at the House of the Estates 16th-18th November 2015. The Report is a summary of the Conference discussions and some of the main findings from the sessions and workshops.

Julkaisun taustalla ovat paitsi käytännön toimijoiden tarpeet, myös tavoite lisätä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkyvyyttä.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2015 aikana.

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2016 – ohjelma

Mietinnön tavoitteena on erityisesti EU:n yhteisvastuu- ja keskinäisen avunannon lausekkeiden mukaisten velvoitteiden kansallinen täytäntöönpano ja sen varmistaminen, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Mietinnön taustalla ovat myös vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetut selvitystarpeet.

Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen.

Suomi ulkomaisessa mediassa -dokumentissa on tehty yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Suomi ulkomaisessa mediassa -dokumentissa on tehty yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn.

Sodan oikeussäännöt -julkaisuun on koottu Geneven sopimukset sekä muut keskeiset Suomea velvoittavat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (IHL) sopimukset. Lisäksi julkaisussa on luettelo muista aihetta sivuavista valtiosopimuksista sekä aihepiirin kannalta keskeisistä oikeudellisesti sitomattomista asiakirjoista ja kansallisesta lainsäädännöstä. Julkaisu on tarkoitettu käsikirjaksi.

Vuonna 2015 ulkoministeriössä teetettiin reilut 20 hanke-evaluointia kehitysyhteistyöstä eri osastoilla. Evaluointeja tehtiin kaikissa maanosissa. Alla evaluoinnit on listattu maan tai alueen tai organisaation mukaan.

Ulkoasiainhallinto on tutkitusti motivoiva ja työntekijöiden osaamista kehittävä työpaikka. Haluamme olla sitä jatkossakin, ja sen toteutumiseen tähtää myös henkilöstöstrategia vuosille 2015–2020. Se syntyi koko työyhteisöltä pyydettyjen ajatusten pohjalta ja koostuu viidestä tavoitteesta.

Ulkoasiainministeriön selvitys valtioiden aseellista voimankäyttöä koskevista kansainvälisistä oikeussäännöistä.

Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Maailman markkinat 2015-2016 -julkaisun teemana on Latinalainen Amerikka.

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2016 talousarvioesitykseen yhteensä 1 003 miljoonaa euroa.

Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2012 hallinnonalojen rajat ylittävän taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman. Sen toimeenpanolla tuetaan työllisyyskehitystä Suomessa sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä.

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa entistä tärkeämpänä. Erittäin tai melko tärkeänä sitä pitää 87 prosenttia suomalaisista, mikä on 5 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Sitä erittäin tärkeänä pitävien määrä on kasvanut selvästi: lähes puolet suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Erityisen tärkeänä pidetään humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.

Tämän ohjeistuksen tavoitteena on ohjata ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettavan humanitaarisen avun varainkäyttöä ja määritellä rahoitukseen liittyvät periaatteet, kriteerit ja menettelytavat.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Valtuuskunnan raportti

Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.

Yleisesite matkavakuutuksesta ja sen ottamisen tärkeydestä.

Meta-evaluoinnissa tarkasteltiin vuosina 2012–2014 tehtyjä hanke- ja ohjelmaevaluointeja sekä arvioitiin UM:n evaluointikapasiteettia ja sen kehittämiseksi tähtäävien toimien vaikutuksia.

Oikeudenmukainen globalisaatio – mahdollisuuksia kaikille (Ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2004, PDF-formaatti)

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi 5.10.2000 valtioneuvostolta perustuslain 97 § 1 momentin nojalla selvityksen Suomen poliittisista linjauksista globalisaation hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaten ulkoasiainvaliokunnan pyyntöön ulkoasiainministeriö antoi Eduskunnalle 19.6.2001 selvityksen.

Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus (ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2012)