Ulkoministeriön ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma

Suomi kuuluu ensimmäisiin maihin, jotka ovat laatineet ilmastoulkopoliittisen toimintaohjelman. Tavoitteena on ottaa ilmastonmuutos kattavasti huomioon ulkopolitiikan kaikilla tasoilla ja edistää maailmanlaajuista siirtymää kohti vähäpäästöisiä ja ilmastokestäviä yhteiskuntia.

Aurinkopaneeli pyörittää pumppua vesialan hankkeessa Keniassa. Kuva: Liisa Takala

Suomi on maailman kunnianhimoisimpia maita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa: pyrimme olemaan vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Kansainvälisessä edelläkävijän roolissaan Suomi voi kirittää muuta maailmaa ilmastotoimissa sekä esimerkkinsä että käytännön yhteistyön kautta.

Vuodesta 2019 alkaen Suomella on ollut oma ilmastoulkopolitiikan toimintaohjelma, joka kattaa kaikki ulkoministeriön politiikkalohkot niin turvallisuuspolitiikan, kauppapolitiikan kuin kehityspolitiikankin. Ilmastoulkopolitiikkaa koordinoi ilmastosuurlähettiläs.

Mitä ilmastoulkopolitiikka sisältää?

Suomi edistää ilmastotavoitteita rajojensa ulkopuolella diplomatian keinoin Euroopan unionin jäsenenä ja yhteistyössä Pohjoismaiden, YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat olleet jo pitkään kiinteä osa Suomen ajamaa kauppapolitiikkaa. Aktiivista vaikuttamista tehdään mm. EU:n kauppapolitiikassa, vapaakauppasopimusneuvotteluissa sekä WTO-kontekstissa. Keskeisiin kysymyksiin kuuluu esimerkiksi maailmanlaajuisen päästökauppajärjestelmän edistäminen.

Kehityspolitiikassa Suomi rahoittaa ilmastonmuutokseen liittyviä hankkeita maailman köyhimmissä maissa. Suomi kasvattaa ilmastorahoitusta ja tavoittelee sen tasapainoista jakautumista ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen kesken. Tukea suunnataan erityisesti vähiten kehittyneille maille. Sijoitus- ja lainamuotoisen avun kautta Suomi vauhdittaa tehokkaasti myös yksityisen sektorin ilmastoratkaisuja.

Turvallisuuspolitiikkaan ilmastonmuutos kytkeytyy muun muassa luonnonkatastrofien, muuttoliikkeiden, epidemioiden ja vesi- ja ruokaturvan kautta. Suomella on pitkä kokemus esimerkiksi vesivarojen hallinnoinnista ja rajavesiyhteistyöstä. Edistämällä luonnonvarojen oikeudenmukaista jakautumista voidaan ennaltaehkäistä konflikteja.

Kärkiosaamista meteorologiassa ja kiertotaloudessa

Merkittävä rooli ilmastoulkopolitiikassa on Suomen edustustoilla, jotka viestivät toimivista ilmastoratkaisuista ja välittävät tietoa alan suomalaisosaamisesta. Esimerkiksi kiertotaloudessa, akkuteollisuudessa ja meteorologian alalla Suomesta löytyy yrityksiä ja toimijoita, joiden ilmastoratkaisuilla on maailmanlaajuista kysyntää.

Vastavuoroisesti ilmastoulkopolitiikka tukee kansainvälisten kehityskulkujen ja ratkaisumallien kantautumista osaksi suomalaista ilmastokeskustelua.

Ulkoministeriö pyrkii myös omassa ympäristöohjelmassaan toimiin, jotka edistävät energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Ministeriön sisäiset tavoitteet liittyvät toimintatapoihin, liikkumiseen, hankintoihin ja kiinteistöihin sekä Suomessa että edustustoissa ympäri maailmaa. Esimerkiksi Washingtonin-edustustomme oli Yhdysvaltain ensimmäinen suurlähetystö, joka saavutti arvostetun LEED-ympäristötunnustuksen korkeimman tason. Sertifikaatti mittaa rakennusten energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.  

Esimerkkejä Suomen ilmastoulkopolitiikasta
  • Suomella on aktiivinen rooli EU:n ilmastotyössä. EU on maailman suurin ilmastorahoittaja, ja voi sitä kautta edistää globaalia siirtymää pois hiilestä kohti uusiutuvaa energiaa.
  • Suomi ja Chile perustivat yhdessä kansainvälisen valtiovarainministerien ilmastokoalition, johon on liittynyt jo yli 50 jäsentä. Ajatuksena on nostaa ilmastoasiat vahvemmin osaksi koko valtiontalouden suunnittelua.
  • Arktisen alueen kysymykset ovat Suomelle tärkeitä. Suomi on ohjannut rahoitusta ja asiantuntijatyötä aloitteisiin, joilla pyritään vähentämään aluetta lämmittävän mustan hiilen päästöjä maailman teollisuudesta ja liikenteestä.
  • Suomi pitää vahvasti esillä ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä. Ilmastonmuutos kohtelee eri maita ja ihmisryhmiä eri tavoin, mikä tulee ottaa huomioon myös kansainvälisessä ilmastotyössä.
  • Kehitysyhteistyövaroin Suomi on tukenut yli 50 kehitysmaan sää- ja ilmastopalveluiden ja ennakkovaroitusjärjestelmien luomista Ilmatieteen laitoksen asiantuntemuksella sekä tehnyt YK-yhteistyötä metsien hiilivarojen kartoituksessa. Suomi on luonut pohjaa yksityisen sektorin ilmastotyölle sijoitus- ja lainamuotoisen ilmastorahoituksen avulla esimerkiksi Finnfundin ja SuomiIFC-ilmastorahaston kautta.