Suomen kehitysyhteistyö Syyrian konfliktissa
Suomen kehitysyhteistyöllä Syyriassa ja sen naapurimaissa on edistetty Syyrian konfliktin kestävää ratkaisua sekä vahvistettu naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomella ei ole tällä hetkellä Syyriassa kehitysyhteistyön maaohjelmaa.
Suomen tuki osaltaan mahdollisti 2 347 naisen palkkatyön UN Womenin Oasis-keskuksissa Jordaniassa vuonna 2020. Keskuksia on perustettu Za’atarin ja Azraqin pakolaisleireille sekä ympäri Jordaniaa, ja ne tarjoavat palveluja syyrialaispakolaisille ja haavoittuvassa asemassa oleville jordanialaisnaisille. Kuva: UN Women
Syyriassa vuonna 2011 alkanut konflikti on ollut yksi pahimmista humanitaarisista kriiseistä, ja sen aikana 90 prosenttia syyrialaisista on ollut riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Sota pakotti miljoonat ihmiset pakenemaan maan sisällä tai Syyriasta, ja naapurimaiden kantokyky syyrialaispakolaisten vastaanottajana oli äärirajoilla. Konflikti paitsi lisäsi epävakautta Lähi-idässä, myös heijastui Euroopan turvallisuustilanteeseen.
Syyrian kriisiin vastaamista vaikeuttivat konfliktissa tapahtuneet muutokset, joihin kehitysyhteistyön maaohjelmaa piti pystyä sopeuttamaan. Myös koronapandemian seuraukset ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuivat Syyrian kehitykseen.
Suomi toimii Syyriassa EU:n yhteisen linjan mukaisesti ja korostaa sekä omassa että EU:n toiminnassa tarvetta seurata ja mukauttaa työtä vallitsevan tilanteen mukaiseksi.
Suomi halusi olla tukemassa ratkaisuja, joilla voitiin vaikuttaa Syyrian sodan lopettamiseen ja lievittää sodan aiheuttamaa kärsimystä. Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita Syyriassa kuvataan kehitysyhteistyön maaohjelmassa. Vuosina 2021–2024 Suomi keskittyi erityisesti vahvistamaan rauhanprosessin osallistavuutta ja vastuullisuutta sekä neksus-lähestymistavan käyttämistä kriisiin vastaamiseksi. Lisäksi Suomi edisti sukupuolten tasa-arvoa, haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvien oikeuksia sekä innovaatioiden ja uusien ratkaisujen löytämistä humanitaarisiin ja muihin haasteisiin. Suomi ei aloita Syyriassa uutta kehitysyhteistyön maaohjelmaa vuosien 2021–2024 ohjelman päätyttyä.
Suomen kehitysyhteistyö Syyrian konfliktissa vuosina 2021–2024
Suomen kehitysyhteistyö Syyriassa ja sen lähialueilla keskittyi rauhanrakentamiseen sekä naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien vahvistamiseen. Tämän lisäksi Suomi antoi Syyrian kriisiin tarveperusteisesti humanitaarista apua, joka kanavoitiin humanitaarista työtä tekevien YK-järjestöjen, Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Ohjelmaudella 2017–2020 Suomen tuki kohdistui etenkin Syyrian poliittisen prosessin edistämiseen ja rankaisemattomuuden vastaiseen työhön, haavoittuvimpien ihmisryhmien tukemiseen ja Syyrian naapurimaiden auttamiseen pakolaisten tukemisessa.
Suomen kehitysyhteistyö rauhanprosessin tukemiseksi
Suomi tuki kehitysyhteistyöllään naisten ja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten pääsyä mukaan Syyrian rauhanprosessiin ja maan poliittisen kehitykseen.
Tavoite: Syyrialla on valmiudet inklusiiviseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen kehitykseen
- Rauhanprosessin eri osapuolten yhteistyö vahvistuu
- Naiset osallistuvat rauhanprosessiin ja Syyrian jälleenrakentamiseen
- Syyrialaisten omat ratkaisut ovat rauhanprosessin keskiössä
Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon parantamiseksi
Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon vahvistamiseksi keskittyi parantamaan Syyrian kriisistä kärsivien naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia Syyriassa, Jordaniassa ja Libanonissa.
Tavoite: Naisten ja tyttöjen oikeudet toteutuvat
- Naisille on tarjolla seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita
- Sukupuoleen perustuva väkivalta vähenee
- Naisilla on paremmat mahdollisuudet hankkia toimeentulo ja työllistää itsensä
Suomen kehitysyhteistyö lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien parantamiseksi
Suomi edisti lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja pääsyä sosiaalisen tuen piiriin sekä kehitti vammaispalveluita ja vaikutti laajasti vammaisten henkilöiden oikeuksiin yhteiskunnassa.
Tavoite: Lasten ja vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat
- Syyrian konfliktista kärsivillä lapsilla on paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin
- Heikoimmassa asemassa olevien perheiden sosiaalihuolto paranee
- Vammaisille henkilöille on tarjolla tukitoimia ja toimeentulomahdollisuuksia
Syyrian maaohjelman tuloksia vuosilta 2021–2024
Syyrian konflikti jatkui suurimman osan ohjelmakautta. Helmikuussa 2023 Turkissa ja Syyriassa tapahtunut maanjäristys pahensi jo ennestään heikkoa humanitaarista tilannetta. Joulukuussa 2024 opposition joukot syrjäyttivät äkillisesti Assadin hallinnon, ja 14 vuotta jatkunut konflikti päättyi.
Syyrian konfliktin aikana naapurimaat Libanon ja Jordania vastaanottivat suuren määrän syyrialaisia pakolaisia. Lokakuussa 2023 alkanut Gazan sota kiihdytti Israelin ja Libanonissa vaikuttavan Hizbollah-liikkeen välistä konfliktia ja johti Beirutin pommituksiin syksyllä 2024. Tämä aiheutti laajaa maan sisäistä pakolaisuutta ja pahensi humanitaarista tilannetta Libanonissa.
Suomi edisti Syyrian rauhanprosessia tukemalla WAB-komiteaa UN Women -järjestön kautta. WAB on naisten muodostama syyrialainen neuvoa-antava elin, joka on tehnyt korkeatasoista yhteistyötä YK:n Syyria-lähettilään kanssa. Suomi tuki myös sovittelutyötä Berghof-säätiön kautta ja Syyrian sotarikoksia koskevien todisteiden keräämistä YK:n kautta.
Suomi paransi naisille suunnattujen kokonaisvaltaisten koulutus-, työllistymis- ja suojapalvelujen saatavuutta Jordaniassa UN Women -järjestön kautta. Ohjelmakauden aikana lähes 11 000 naista sai toimeentuloa vahvistavia palveluita Oasis-ohjelman kautta. Samalla tuettiin maan valmiuksia vastata pakolaiskriisiin ja vahvistettiin naisten johtajaosaamista.
Suomi tuki YK:n lastenrahasto Unicefin toteuttamaa 12 koulun kunnostustyötä Syyriassa. Suomi edisti myös 52 000:n sellaisen lapsen oppimismahdollisuuksia, jotka olivat koulun ulkopuolella tai vaarassa keskeyttää koulunkäyntinsä. Oppimismahdollisuuksia parannettiin muun muassa antamalla kurssimuotoista tukiopetusta, jakamalla oppimateriaaleja ja tarjoamalla varhaiskasvatusta. Myös vammaisten henkilöiden perheitä tuettiin sosiaaliturvan avulla.
Libanonissa Suomi tuki Unicefin epävirallisen koulutuksen ohjelmaa, joka hyödytti yli 16 000 libanonilaista, syyrialaista ja palestiinalaista lasta. Yli 2 000 vammaista lasta sai taloudellista ja psykososiaalista tukea. Ohjelma yhdisti koulutuksen, lastensuojelun ja perheille annettavan tuen.
Yhteensä Suomen tuki mahdollisti koulutuksen noin 74 000 lapselle ja nuorelle Syyriassa ja Libanonissa.
Suomen YK:n kehitysohjelma UNDP:lle osoittamalla tuella huolehdittiin puolestaan vammaisten henkilöiden tarpeista Syyriassa. Heidän elämänlaatuaan parannettiin apuvälineiden ja kuntoutuksen avulla. Vammaisten henkilöiden perheiden elinkeinoja vahvistettiin mikrorahoitusohjelman avulla. Ohjelmasta hyötyi lähes 10 000 henkilöä, joista suurin osa oli vammaisia.
Suomen yhteistyökumppanit Syyriassa
Suomen tuki Syyrian kriisiin vaikutuksiin vastaamiseksi kohdistetaan pääsääntöisesti monenkeskisten järjestöjen kuten YK-järjestöjen kautta.
Myös useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat Syyriassa ja sen naapurimaissa projekteja yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa.
