Ympäristöyhteistyö tiivistää Länsi-Balkanin yhteyttä EU:hun
Ympäristöasiat ovat avaintekijöitä Länsi-Balkanin maiden integroituessa Euroopan unioniin.
Kaikki alueen maat tavoittelevat EU:n jäsenyyttä. Ympäristö- ja metsäala ovat Suomen alueellisen yhteistyön painopisteitä Länsi-Balkanilla.
”Yhteistyössä Länsi-Balkanin alueella tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa ja laajaa kumppanuutta. Väkivaltaisesta kriisistä toipuvat Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina ovat Suomen pääkumppaneita alueella”, sanoi alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde avatessaan maanantaina Länsi-Balkanin ympäristö- ja metsäyhteistyötä pohtineen seminaarin.
”Kriiseistä toipuvissa maissa parhaaseen lopputulokseen päästään koordinoimalla sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa sekä kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua. Suomi tekee Länsi-Balkanilla läheistä yhteistyötä EU:n sekä muiden monenkeskisten ja kahdenvälisten toimijoiden kanssa”,Koukku-Ronde totesi.
Koukku-Ronden mukaan kestävyyden taloudellista, sosiaalista ja ekologista puolta ei voida erottaa toisistaan. ”Köyhyyttä vähentävän taloudellisen kehityksen on oltava ekologisesti kestävällä pohjalla. Tähän puolestaan tarvitaan vakaat sosiaaliset olot. Suomella on vahvaa osaamista metsä- ja ympäristösektorilla. Tätä asiantuntemusta voimme hyödyntää kestävän kehityksen edistämisessä ja köyhyyden vähentämisessä kumppanimaissamme”.
Kosovo tärkein kumppani
”Suomen ja Länsi-Balkanin maiden yhteistyössä painottuvat vakaus ja turvallisuus, kauppa ja kehitys, ympäristö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Alueen köyhin maa, Kosovo, säilyy Suomen pääkumppanina”, tiivisti ulkoministeriön Eurooppa-osaston päällikkö Päivi Luostarinen.
”Ympäristökysymykset sopivat erityisen hyvin alueelliseen yhteistyöhön, koska ne ylittävät valtioiden rajat. Kaikki Länsi-Balkanin maat jakavat samat yhteiset ympäristöhaasteet. Tekemällä alueellista yhteistyötä rakennetaan myös luottamusta maiden välille”, totesi ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja Jouko Eskelinen.
Metsäneuvonantaja Vesa Kaarakka toi esiin metsäsektorin yhä kasvavan merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.
Seminaarissa kysyttiin myös, mitä kestävällä kehityksellä tarkoitetaan Kosovon kaltaisessa maassa?
”Kestävän kehityksen saavuttaminen Kosovossa vie vielä vuosia, mutta nyt maan asukkailla on yritystä ja halua muutokseen kansainvälisen yhteisön tuella”, kertoi Länsi-Balkanin yhteistyöstä vastaava Martti Eirola.
Suomen Länsi-Balkanin puiteohjelmassa painotetaan rauhaa, vakautta ja integroitumista Euroopan unioniin. Suomi suuntaa 38 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön Länsi-Balkanilla vuosina 2009-2013. Kosovon osuus tuesta on noin 15 miljoonaa euroa.
Seminaarin alustuksia
UNDP Kosovo: Preparatory Assistance to Sustainable Development in Dragash (avautuu uuteen ikkunaan)
Finnish Development Guidelines for Environment, Water and Forest Sectors (avautuu uuteen ikkunaan)