Yhteistyö on Suomen vahvuus Afrikassa

Yhteistyö on Suomen vahvuus Afrikassa

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari näkee, että kansainvälinen yhteistyö on Suomelle sekä välttämättömyys että strateginen valinta Afrikassa. Sen avulla vastataan tehokkaimmin kehityshaasteisiin ja edetään kohti tiiviimpää kauppakumppanuutta.

Tansanian valtiovarainministeri Philip Mpango, Suomen Tansanian-suurlähettiläs Riitta Swan ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Tansanian valtiovarainministeri Philip Mpango, Suomen Tansanian-suurlähettiläs Riitta Swan ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Kuva: Ruut Tolonen

”Suomella ja Afrikalla on ja tulee aina olemaan selvä kohtalonyhteys. Haluamme nähdä Afrikan naapurina ja yhteistyökumppanina”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Yhteys näkyy myös ministerin työssä, sillä ensimmäisten kahdeksan ministerikuukautensa aikana Skinnari on vieraillut Etiopiassa, Keniassa, Tansaniassa ja Mosambikissa.

Kaikki maista ovat Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön pitkäaikaisia kumppanimaita. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa Suomi tunnetaan sekä niissä että muualla mantereella nykyistä paremmin myös kaupallisena kumppanina.

”Hyvänä esimerkkinä tästä voi mainita Kenian siellä Suomi on päässyt siirtymään kehitysyhteistyöstä kauppaan. Keniassa digitalisaatio on jo pitkällä, mikä on mahdollistanut sen, että suomalaiset start up –yritykset ovat päässeet kiinni markkinaan ja muodostavat jatkoa ajatellen lupaavan kokonaisuuden”, Skinnari sanoo.

”Olen erittäin iloinen, että ensi vuonna tulemme lanseeraamaan ison start up -tapahtuman Nairobissa.”

Skinnari näkee myös Tansaniassa ja Mosambikissa, joissa vieraili helmikuussa, kasvupotentiaalia suomalaisyrityksille. Yhteistyön vauhdittamiseksi molemmissa maissa järjestettiin osana ministerivierailua bisnesseminaarit, joissa maissa jo toimivat suomalaisyritykset kertoivat toiminnastaan.

Moni yritys korosti esityksessään sitä, miten voi perustoimintansa kautta hyödyttää paikallisia.

”Olemme Tansaniassa puhtaasti liiketoiminnallisista syistä. Samalla läsnäolomme täällä luo paikallisille mahdollisuuksia saada korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Koko tekninen tiimimme koostuu tansanialaisista, jotka olemme itse kouluttaneet”, kertoi hissiyhtiö Konetta Tansaniassa edustavan QWM Properties –yrityksen johtaja Qasim Mehghjee Dar es Salaamissa.

Suomalaisyrityksistä myös esimerkiksi Nokia ja Vaisala ovat vahvasti läsnä monessa Afrikan maassa.

”Vaisalan ja Suomen Ilmatieteen laitoksen 13 miljoonan euron arvoinen sopimus Etiopian Ilmatieteen laitoksen kanssa osoittaa, että Suomen ilmasto-osaaminen on maailman huippua, sille on globaalia kysyntää ja sitä voidaan monistaa niin Afrikassa kuin kaikkialla maailmassa”, Skinnari sanoo.

Samanlaisia globaaleja ratkaisuja Suomella on tarjota esimerkiksi kiertotaloudessa, digitaalisuudessa ja koulutuksessa, hän muistuttaa.

Kohti vakaampaa toimintaympäristöä

Jos mahdollisuudet Afrikan maissa ovat yritysten kannalta suuria, sitä ovat myös haasteet. Skinnari pitää erittäin huolestuttavina Tansaniassa ja Mosambikissa näkemiään protektionistisia piirteitä, jotka tekevät toimintaympäristöistä yritysten ja liike-elämän kannalta vaikeita.

”Tämä näkyy niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin työlupien hankalassa saatavuudessa. Myös verotuksen ennustettavuus ja luotettavuus ovat suuria ongelmia.”

Verotukseen liittyviin pulmiin Suomi vastaa kehitysyhteistyöllä: esimerkiksi Tansaniassa Suomi tekee maan verohallinnon kanssa yhteistyötä verojärjestelmän kehittämiseksi sekä kahdenvälisesti että Suomen Verohallinnon antaman teknisen tuen kautta.

Kehitysyhteistyötä Afrikassa tarvitaan edelleen, mutta sen osalta Suomi haluaa tehdä jatkossa entistä strategisempia valintoja, Skinnari sanoo.

”Olemme mukana siellä, missä meistä on aidosti lisäarvoa. Tansaniassa ja Mosambikissa korostuu panostuksemme koulutukseen, tasa-arvotyöhön sekä demokratia- ja oikeusvaltiokehitykseen.”

Skinnari pitää tärkeänä, että kehitysyhteistyö kehittyy ja modernisoituu, koska muuttuva toimintaympäristö edellyttää työltä uudenlaisia ratkaisuja ja nykyistä laajempaa rahoituspohjaa.

”Finnfund on tehnyt tässä erinomaista työtä.”

Yhteistyöllä vaikutusvaltaa

Olennaista Suomen kaiken toiminnan kannalta Afrikassa on Skinnarin mukaan se, että parhaiten tuloksiin päästään kansainvälisellä yhteistyöllä. Yksin Suomen mahdollisuudet reagoida suuriin haasteisiin, kuten Afrikan nopeaan väestönkasvuun ja ilmastonmuutokseen, jäävät pieniksi.

”Nämä ovat koko maailman asioita.”

Skinnari pitää Suomen etuna, että Euroopan komissiossa Afrikka-asiat kuuluvat suomalaiskomissaari Jutta Urpilaisen salkkuun.

”On tärkeää, että meillä on EU-tasolla yhteinen näkemys, yhteiset viestit ja ennen kaikkea yhteiset toimenpiteet Afrikan suhteen. Tämä koskee myös sitä, miten pystymme kohdentamaan eurooppalaista rahoitusta niin, että sillä on aidosti vaikuttavuutta.”

Esimerkkinä monenkeskisestä yhteistyöstä Skinnari puolestaan mainitsee UN Womenin, jonka merkittävä tukija Suomi on. Pohjoismaisessa yhteistyössä Suomi taas voi tuoda lisäarvoa erityisosaamisellaan.

”Pohjoismaina roolitamme toisiamme entistä enemmän omilla vahvuuksillamme, mikä näkyy vaikkapa siinä, että Norja on keskeinen energiasektorin kehittäjä Mosambikissa. Suomi taas tuo kestävän kehityksen osaamista lainsäädännön kehittämisessä. Meidät myös nähdään koulutuksen suurvaltana. Sitä haluammekin olla, ja olemme ottaneet mukaan entistä monipuolisemmin yksityisen puolen koulutustoimijoita.”