Yhdysvallat toimi ennen maailmantalouden ratsuväkenä - nyt sen pankit imuroivat ulkomaista pelastuspääomaa

Lehdistö pui tällä hetkellä kiivaasti Yhdysvaltain talouden tilaa ja sitä, onko maa ajautunut jo taantumaan. Viime viikolla suuret pankit ilmoittivat loppuvuoden tuloksistaan, jotka ovat olleet pelättyä heikompia. Wall Street Journal kertoo kuinka amerikkalaiset pankit pelastaa ahdingosta ulkomainen pääoma, erityisesti sijoittajat Lähi-idästä ja Aasiasta.

Keskuspankki Fedin mukaan taantuma on vielä torjuttavissa, mutta sitä varten tarvitaan talouden elvtyspaketti. Presidentti Bush esitteli suunnitelmansa perjantaina 18. tammikuuta.

"Onko Yhdysvallat ajautumassa taantumaan vai ollaanko jo taantumassa?", tässä amerikkalaisen lehdistön pääkysymyksiä tänä päivänä. Keskuspankki Fedin johtajan Ben Bernanken mukaan lama on vielä torjuttavissa, mutta Wall Street on toista mieltä: lama on jo täällä. Näin kirjoittaa New York Times artikkelissaan "A January to Remember as a Dismal Start" (18.1.) Suuret pankit ovat ilmoittaneet tällä viikolla loppuvuoden kehnoista tuloksistaan ja asuntotilastot kertovat yhä kurjistuneemmasta tilanteesta. Fedin tällä viikolla julkaisema raportti antaa synkkää faktaa mm. asuntotilastoista. Lukuun ottamatta Manhattanin kiinteistömarkkinoita, asuntokauppa on pysähdyksissä ympäri maata. (NYT 17.1.)

Keskuspankki Fed on sitä mieltä, että koronlaskut eivät enää riitä, nyt tarvitaan myös talouden tukipakettia. Presidentti Bush esitteli tänään perjantaina 18.1. suunnitelmansa talouden elvyttämisestä. Paketin kokonaissuuruus on noin 150 miljardia dollaria ja se tullaan kohdentamaan mm. verohelpotuksiin. (WSJ Online 18.1.) Wall Street on ollut pettynyt Bernanken toimintaan. Häntä on kritisoitu mm. siitä, että hän tukeutuu hallintoon eikä halua aggressiivisesti laskea korkoja. NYT siteeraa artikkelissaan erästä sijoittajaa:"Bernanke on sanonut, että hallinnon tukipaketti auttaisi häntä taistelussaan taantumaa vastaan. Me emme nähneet Greenspania pyytelemässä apua." (NYT 18.1.)

Viime viikolla saatiin todellista tuntumaa subprime-luottokriisistä aiheutuneisiin tappioihin kun suuret pankit ilmoittivat loppuvuoden tuloksistaan. Kovimmat tappiot ovat kärsineet maan suurin pankki Citigroup sekä Merrill Lynch, jotka molemmat ilmoittivat arveltua suuremmista tappioista. Tilannetta helpottamaan ovat tulleet ulkomaiset sijoittajat.

Wall Street Journal raportoi viime viikolla kahdesti etusivullaan ulkomaisen pääoman virrasta Wall Streetille. Keskiviikkona 16.1. julkaistussa artikkelissa "World Rides to Wall Street Rescue" sekä 10.1 julkaistussa artikkelissa "Citigroup, Merrill Seek More Foreign Capital" kerrotaan Wall Streetin pelastuksen tulevan muun muassa Japanista, Kiinasta, Singaporesta, Saudi-Arabiasta ja Kuwaitista.

Ulkomaiset sijoittajat ovat pumpanneet pankkeihin rahaa kymmeniä miljardeja dollareja. WSJ:n mukaan tilanne on ironinen:" Perinteisesti Yhdysvaltain talous on pelastanut valtioita ja yrityksiä ympäri maailmaa ja tilanne on nyt päinvastainen", lehti siteeraa St. John´s Universityn professoria Anthony Sabinoa (WSJ 16.1.).

Myös Japani liittyi investoijien joukkoon. Merrill Lynch ilmoitti Japanin toiseksi suurimman pankin Mizuho Financial Groupin sijoittaneen pankkiin toista miljardia dollaria. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että tämä on suurin japanilaisen pankin tekemä ulkomainen investointi sitten vuoden 1986. Tähän asti japanilaiset pankit ovat investoineet lähinnä kotimaan markkinoihin.

"Uudella siirrolla Mizoho tavoittelee lisäpotkua ulkomaan toiminnoilleen ja toivoo, että investointi lisäisi yhteistyötä muilla liiketoiminta-aloilla", WSJ kirjoittaa.

Hallitus ei puuttunut ulkomaisen pääoman virtaan

WSJ pohdiskelee myös ulkomaisten investointien mahdollisia poliittisia seuraamuksia. Tähän mennessä USAn hallinto ei ole puuttunut investointitoimintaan, kuten tapahtui Dubain satamakiistassa reilu vuosi sitten. Presidentti Bush kommentoi joulukuussa ulkomaisia investointeja seuraavasti: "En näe ongelmallisena sitä, että pankit saavat pääomaa ulkomailta. Mielestäni se on ongelmallista, jos kiellämme ulkomaisen pääoman, tai meistä tulee protektionisteja." (WSJ 10.1.)

Ulkomaisten investointien vaikutukset pitkällä tähtäimellä ovat kuitenkin vielä epäselviä. Julkisuudessa on puitu mm. sitä, että osa amerikkalaisiin pankkeihin sijoittaneista yhtiöistä ovat autokraattisten hallitusten omistuksissa. (WSJ 16.1.)

Osakemarkkinoilla ulkomaisen pääoman virta Yhdysvaltoihin on otettu vastaan ristiriitaisesti. Joidenkin mielestä tämäntapainen pääoman keruu kertoisi pankkien olevan in extremis-tilanteessa, äärimmäisessä hädässä (WSJ 10.1.) Myös osakkeenomistajien suhtautminen ulkomaisiin investointeihin kertoo epävarmuudesta; sekä Citigroupin että Merrill Lynchin osakkeet laskivat sen jälkeen kun he ilmoittivat kaupoistaan Abu Dhabin Investment Authorityn ja Temasekin (Singapore) kanssa.

Asia nousi esille myös demokraattien vaalikeskustelussa. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Hillary Clinton totesi olevansa huolissaan ulkomaisista investointiyhtiöistä, jotka sijoittavat pääomaa Yhdysvaltain markkinoille. "Meidän on tiedettävä näistä sijoittajista enemmän, heidän tulee olla transparentteja. Haluan, että kongressi ja keskuspankki tekevät tiukkoja kysymyksiä". (WSJ 16.1.)

Poliitikot ovat kuitenkin tietoisia siitä, että mikä on vaihtoehto ulkomaiselle pääomalle. Toisaalta tämä kysymys ei ole noussut näkyvästi esille vaalikampanjoissa. Nähtäväksi jää kiinnostaako amerikkalaista äänestäjää se, kuka amerikkalaisten pankkien osakkeita jatkossa omistaa.