Yhdysvallat suurin myös aseviennissä
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 37/2009.
Yhdysvallat on monilla aloilla johtava suurvalta nykymaailmassa. Aivan ylivoimainen se on sotilaalliselta voimaltaan ja aseteknologialtaan. Sillä on maailman laajin ja monipuolisin aseteollisuus.
Siksi ei ole yllätävää, että Yhdysvallat on maailman asemarkkinoilla suurin viejämaa. Yllättävää on vain sen ylivoima tässäkin. Muiden valtioiden aseostoista yli kaksi kolmasosaa kohdentui viime vuonna Yhdysvaltain aseteollisuudelle, kertovat tuoreet tiedot maan hallituslähteistä.
Yhdysvaltain kongressin tietopalvelu kertoo, että viime vuonna muut valtiot ja tahot tilasivat amerikkalaisilta asetehtailta ostoaseita 38 miljardin dollarin arvosta, 68 prosenttia maailman kaikista asekaupoista. Toissavuodesta tilaukset enenivät peräti 13 miljardia, vaikka koko asekauppa väheni samaan aikaan yli 7 prosenttia. Yhdysvaltain markkinaosuus siis kasvoi selvästi.
Yhdysvaltain ylivoimasta aseiden viejänä kertoo sekin, että toiseksi eniten tilauksia saanut Italia teki toimitussopimuksia vain 3,7 miljardin ja kolmanneksi suurin Venäjä vain 3,5 miljardin dollarin arvosta. Kyseiset tiedot vain 12 kuukauden ajalta antavat tosin sattumanvaraisen kuvan maailman asekaupoista maakohtaisesti, kun asetilausten määrä ja arvo vaihtelevat vuosittain paljonkin. Toissa vuonna Venäjä myi aseita 11 miljardilla dollarilla.
Yhdysvallat on kuitenkin pysynyt vuodesta toiseen maailman suurimpana aseviejänä. Viime vuosina sen, Venäjän ja Italian lisäksi muita suuria asetoimittajia ovat olleet Britannia, Kiina, Ranska, Saksa, Israel, Espanja ja Brasilia. Näihin suurkauppiaisiin verrattuna Suomen asevienti on ollut hyvin vähäistä.
Aseiden ostopuolellakin maajakautuma on kiinnostava, joskaan ei yllättävä. Viime vuosinakin aseita ovat hankkineet eniten selkkausalueilla olevat valtiot. Lähi-idän maista Saudi-Arabia, Arabiemiraattien liitto, Irak, Egypti, Syyria ja Israel ovat sijoittuneet aseiden ostajina toistuvasti kymmenen kärjessä -listalle. Suuria asehankintoja ovat tehneet myös Intia, Pakistan, Kiina, Taiwan, Korean tasavalta ja Venezuela.
Nämä tilastotiedot herättävät moniakin kysymyksia maailman turvallisuudesta yleensä ja valtioiden ulko- ja puolustuspolitiikasta erityisesti. Peruskysymys kuuluu, voidaanko aseistautumalla parantaa kansainvälistä turvallisuutta globaalisti tai valtioiden turvallisuutta alueillaan?
Jos maailmassa vallitsisi ihmisten ja kansojen kesken pysyvä rauha, aseita käytettäisiin kai vain metsästykseen ja ampumaurheiluun. Emme kuitenkaan elä parhaassa mahdollisessa maailmassa. Jopa valtio lienee alun perin perustettu ihmisten turvallisuuden tarpeisiin. Kaikilla valtioilla on turvanaan aseistetut puolustusvoimat, useimmilla omat, harvoilla liittolaisten.
Valtioiden turvallisuuden kannalta keskeisin kysymys on, kuinka paljon aseistusta ja sotaväkeä tarvitaan riittävään puolustautumiseen. Huonon hallinnon diktatuurit kuten Pohjois-Korea käyttävät kansantulostaan suuren osan ase- ja sotilasmenoihin. Vähiten aseita lienee pienillä saarivaltioilla valtamerten alueilla.
Asehankintoihin liittykin kysymys siitä, mihin muuhun kuin maanpuolustukseen aseita voidaan käyttää. Diktatuureissa ja epädemokratioissa on nähty, että valtiojohto aseistautuu usein oman valta-asemansa turvaamiseksi. Aseilla saatetaan tuhota jopa omaa kansaa, sen oppositiovoimia.
Asemarkkinoilla kaikkea ei myydä kaikille. Yhdysvallatkaan ei kaupittele ydinaseita kenellekään. Aseita ei haluta myydä myöskään poliittisille vastustajille, ei ainakaan vihollisina pidetyille tahoille. Lähes kaikissa valtioissa hallitukset valvovat ja säätelevät tarkasti asekauppaa.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.