Ydinsulkusopimusta halutaan vahvistaa 

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 23/2009.

Ydinaseet ovat olleet ihmiskunnalle sekä siunaus että kirous. Ydinaseiden puoltajat uskovat, että nämä joukkotuhoaseet ovat jo uhkavaikutuksellaan estäneet kolmannen maailmansodan syttymisen. Niiden vastustajat pelkäävät, että mahdollisesti ydinasein käytävässä suursodassa iso osa maapallon elämää tuhoutuisi.

Viiden ensimmäisen ydinasevallan johtajat olivat jo 1960-luvulla yhtä mieltä siitä, ettei ydinaseita saa antaa "vastuuttomien" toimijain haltuun. Neuvoteltiin NPT-ydinsulkusopimus, johon lähes kaikki valtiot ovat liittyneet - Suomikin, vaikka meillä osattaisiin kyllä atomiaseita rakentaa.

Ydinsulkusopimus on ollut maailmanpolitiikassa melkoinen menestyskertomus. Ydinaseet ovat pysyneet varsin pienessä piirissä. Niitä on alkuperäisten ydinvaltojen Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Kiinan ja Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän lisäksi vain Intialla, Israelilla ja Pakistanilla. Kolme uusinta ydinvaltaa eivät ole liittyneet vuonna 1970 tehtyyn sulkusopimukseen.

Sopimuksen tavoitteet ovat hyvät ja selkeät. Päätavoite oli estää ydinaseiden leviäminen viiden tunnustetun ydinasevaltion ulkopuolelle. Toisaalta myös ydinvaltojen tulee vähentää alan aseistustaan. Kolmanneksi atomienergian hyödyntäminen siviilikäyttöön sallitaan. Sopimuksen säädöksiä valvoo vahtikoirana alan kansainvälinen IAEA-järjestö.

Tehdessään ydinsulkusopimuksen sopijamaat samalla hyväksyivät valtioiden jakamisen kahteen luokkaan niin, että toisilla saa olla ydinaseistusta, toisilla taas ei. Tähän luokkajakoon useimmat ovat tyytyneet, eivät kuitenkaan kaikki. Tyytymättömät ovat alkaneet alan toimillaan murentaa sulkusopimusta.

Tyytymättömien joukkoa johtavat nyt Pohjois-Korea ja Iran. Pjongjangissa valtiojohto on uhmakkaasti julistanut tavoittelevansa ydinaseistusta. Iranin hallitus kertoo kehittävänsä ydinteknologiaa vain siviilielämän tarpeisiin, mutta senkin epäillään pyrkivän ydinasevallaksi.

IAEA-järjestön arvostettu pääjohtaja Mohammed ElBaradei varoitti äskettäin, että jos mitään ei tehdä ydinsulun tiivistämiseksi, lähivuosina jopa 10 - 20 valtiota saattaa Iranin ja Pohjois-Korean lisäksi kehittää teknologisen valmiuden ydinaseistautumiseen. Asemansa puolesta hän parhaiten tietänee tilanteen tällä alalla.

Toisaalla Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama on ilmaissut huoliaan ydinasevarustelun yleistymisestä. Hän on kääntämässä kurssia supervallan johdossa myös ydinasepolitiikassa. Paljolti sen seurauksena hiljattain Genevessä YK-asevalvontapiirissä päätettiin, että ensi vuonna järjestetään sulkusopimuksen tarkastelukonferenssi tavoitteena sopimuksen vahvistaminen.

Viimeksi vuonna 2005 pidetty tarkastelukonferenssi epäonnistui pahasti. Se vesittyi tuloksettomaksi muutamien valtioiden riitelyyn ja politikointiin. Yhdysvallat syytteli tuolloin Irania ja Pohjois-Koreaa sopimusrikkomuksista. Iran puolestaan arvosteli kärkevästi Yhdysvaltoja ja muitakin ydinvaltoja sopimusvelvotteiden laiminlyönneistä. Egypti arabiryhmän kellokkaana politikoi Israelin ydinaseistautumisesta.

Tällaisia jännitteitä latautuu varmaan myös ensi vuoden tarkastelukonferenssiin. Toisaalta on paineita sen onnistumiseksi niin, että ydinsulkua voitaisiin lujittaa. Parasta olisi, että kaksi suurinta ydinasevaltaa, Yhdysvallat ja Venäjä, onnistuisivat ennen tarkastelukonferenssia sopimaan kahdenvälisesti omien ydinaseidensa merkittävästä vähentämisestä. Siten ne olisivat uskottavia osapuolia vaatimaan muitakin pysymään sopimuksessa.
 

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.