Viittomakieli sai virallisen aseman suomalais-kosovolaisen kehitysyhteistyön myötä

Kosovon ja Suomen kuurojen liittojen pitkäjänteinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Viittomakieliseen opetukseen on Kosovossa valtava tarve.

Kosovon hallitus on hyväksynyt vuosille 2013–2016 viittomakielen toimintaohjelman. Sen tavoitteena on perustaa julkisella rahoituksella toimiva viittomakielen tulkkipalvelukeskus, varmistaa pääsy opetukseen ja järjestää viittomakielistä opetusta.

Suomen Kuurojen liiton ja Kosovon kuurojen liiton yhteishankkeen tuella on myös tehty ensimmäinen Kosovon viittomakielen sanakirja.

Shpend Hoxhaj (vas.) ja Hysen Mahmuti esittelevät viittomakielen sanakirjaa sen julkistustilaisuudessa. Kuva: Ramadan Gashi

Kuurojen liitto on toiminut Kosovossa vuodesta 2000. Nyt järjestön hankkeella on meneillään viides vaihe, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.

"Liiton sitoutuminen on pitkäaikaista. Poistumista suunnitellaan vasta, kun perusrakenteet kuten tulkkipalvelut, viittomakielen opetus ja kielentutkimus on kehitetty ja kestävyys turvattu", projektipäällikkö Inkeri Lahtinen Kuurojen liitosta kertoo.

Kosovossa on arviolta 10 000 kuuroa.

Viittomakielen koulutus
tulee tarpeeseen

Nyt työssä keskitytään Kosovon kuurojen liiton vahvistamisen ohella koulutusohjelmaan, joka kouluttaa kuuroja koulunkäyntiavustajia ja viittomakielen ohjaajia. 120 opintopisteen laajuista ammattikoulutasoista ohjelmaa toteutetaan Kosovon opetusministeriön virallisena koulutuksena ja osarahoituksella.

Opetusministeriö on myös sitoutunut kuurojen opetuksen jatkokehittämiseen yhteistyössä Kosovon ja Suomen kuurojen liittojen kanssa.  

Koulutukset saatiin käyntiin syksyllä 2013 sen jälkeen kun opetusministeriö sitoutui kymmenen kurssilta valmistuneen kuuron palkkaamiseen.

Kuurojen liiton tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa myös niistä kuuroista, jotka käyvät koulua, jäävät luku- ja kirjoitustaidottomiksi. "Viittomakieltä osaavien opettajien ja avustajien kouluttamiseen sekä opetuksen kehittämiseen on Kosovossa valtava tarve", Lahtinen sanoo. 

Myös vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry tuntee Kosovon vammaisten tilanteen. Sen hanke kehittää vammaisten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään yhdessä Handikos-vammaisjärjestön kanssa.  Yhteistyö alkoi heti 1999 sodan jälkeen. 

Tässä palvelussa myös

koulutus