Suomi kuin Impivaara maailmassa
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 22/2008.
Millainen rauhantila maailman eri alueilla ja maissa vallitsee? Miten rauhantila määritettäisiin ja miten sitä mitattaisiin? Millaisia eroja kansojen elinolojen turvallisuudessa paljastuu mittauksessa alueittain ja maanosittain?
Tällaisiin kysymyksiin on vastattu tuoreessa tutkimusraportissa, jonka on tuottanut australialainen Institute for Economics and Peace ja laatinut alan parhaista kansainvälisistä asiantuntijoista koottu ryhmä. Sen käyttämä tietolähteistö on vakuuttava niin, että selvityksen tuloksilla on merkitystä tutkimusyhteisöjen lisäksi myös maailmanpolitiikan toimijoille.
Miltä rauhantila tai sen puute näyttää meillä ja muualla tutkimuksen valossa?
Jälleen kerran Suomen kuva kirkastuu globaalissa valossa. Rauhantila on meillä vakaa ja syvä, kahdeksanneksi paras 140 tutkitusta valtiosta. Tähän on päädytty, kun rauhan olemusta on selvitetty sitä monipuolisesti valottavalla mittarilla.
Tällainen Global Peace Index-mittaristo on uusinta uutta alan tutkimuksessa. GPI-mittarissa on kolme osiota. Ensimmäisessä katsotaan, onko valtiossa sisäisiä selkkauksia tai onko se osallisena kansainvälisessä sodassa tai selkkauksessa. Toisessa osiossa luokitellaan elinolot tarkemmin maansisäisesti. Kolmanneksi katsotaan, miten valtio on aseistautunut puolustuksen ja ehkä hyökkäyksenkin tarpeisiin.
Suomi saa hyvän luokituksen kaikilla kolmella osiolla. Yhdeksän vuosikymmentä sitten käydyn sisällissodan jälkeen elinolot ovat meillä hyvin vakiintuneet. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ei ole osallistunut asein yhteenkään kansainväliseen selkkaukseen. Olemme aseistautuneet vain kohtuullisesti maanpuolustuksen ja rauhanturvatoiminnan tarpeisiin.
Suomalaisia rauhallisemmissa oloissa elävät vain islantilaiset, tanskalaiset, norjalaiset, uusseelaintilaiset, japanilaiset, irlantilaiset ja portugalilaiset. Kymmenen kärjessä-listalle pääsevät meidän lisäksemme vielä luxenburgilaiset ja itävaltalaiset.
Kaikki pohjoismaat kuuluvat syvän ja vakaan rauhan alueeseen, kun Ruotsikin asettuu sijalle 13. Koko EU-alueella elinolot ovat varsin turvallisia. Kolmenkymmenen rauhallisimman maan joukkoon sijoittuu 17 EU-valtiota Länsi-ja Keski-Euroopasta. Sijavälille 31 - 57 menevät muut EU-maat, siis Itä- ja Etelä-Euroopasta.
Kuten useissa muissakin vastaavanlaisissa elinolojen maailmanlaajuisissa selvityksissä niin tässäkin Suomen ja itänaapurimme Venäjän raja osoittautuu syväksi kuiluksi kahden hyvin erilaisen elämänpiirin välillä.
GPI-selvityksen valossa elämä Venäjällä on hyvin turvatonta. Itänaapurimme on sijalla 131/140, epävakaista maista siis alinta luokkaa. Venäjää turvattomammat elinolot ovat vain Libanonissa, Pohjois-Koreassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Tshadissa, Israelissa, Afganistanissa, Sudanissa, Somaliassa ja Irakissa, jossa eläminen on siis vaarallisinta nykymaailmassa.
Muissakin suurvalloissa elämää varjostavat monenlaiset turvallisuusuhkat. Selvityksessä Kiina saa sijaluvun 67, Brasilia 90, Yhdysvallat 97, Intia 107 , Etelä-Afrikka 116 ja Nigeria on 129. sijalla.
Tämän selvityksen valossa Suomi näyttäytyy todella Impivaarana rauhattomassa maailmassa. Tänne aikoinaan vaeltaneet esi-isämme lienevät väistäneet jo tuolloin maailman riitoja ja selkkauksia kuten Jukolan veljekset muuttaessaan kotitalostaan syvän rauhan Impivaaraan, suojaan pitäjän rovastin uhkailun alta.