Slovenialla nyt näytön paikka
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 3/2008.
Vähäväkisestä sloveenien kansasta ei tiedetty muualla maailmassa juuri mitään ennen entisen Jugoslavian hajotussotia. Niistä sloveenit selvisivät pienin naarmuin, kun he vuonna 1991 julistautuivat itsenäisiksi Belgradin keskusvallasta. Sen jälkeen Slovenia on ollut melkoinen menestystarina.
Itsenäistyttyään entisen kommunistivaltion osatasavallan asemasta Slovenia liittyi täysjäseneksi Euroopan unioniin toukokuussa 2004. Sitä ennen maaliskuussa 2004 se oli hyväksytty myös lännen puolustusliiton Naton jäseneksi. Euroa käyttävä maa ja talous Sloveniasta tuli viime vuoden alussa.
Nyt Slovenian lännettymisen kruunaa Euroopan unionin puheenjohtajuus. Tuon pienen Balkanin maan hallitus on puoli vuotta paljon haltijana. Slovenian johdolla EU-Eurooppaa yhdennetään ja unionin ulkosuhteita hoidetaan heinäkuun alkuun asti.
Suomen hallitus ja virkakunta tietävät kaksinkertaisesta kokemuksesta, että EU-puheenjohto on pienelle maalle melkoinen ponnistus. Slovenia vain kahden miljoonan väestöllään on meitä yli puolet pienempi kansakunta. Sen ohut valtionhallinto on nyt kovalla koetuksella.
Kaikille EU-puheenjohtajille periytyy enemmän tai vähemmän isoja ja vaikeita asioita kaudellaan hoidettaviksi. Slovenialle niitä tuli kaksi: Kosovon visainen kysymys ja vaikeasti soviteltava energiaohjelma.
Kosovolaisten asiat ovat sloveeneille tuttuja jo yhteisestä lähihistoriasta. Eliväthän molemmat kansat samassa Jugoslavian tasavallassa kuuden vuosikymmenen ajan.
Nyt saman hajonneen valtion yhden kansan hallitus joutuu ratkomaan kahden muun kansan, serbien ja albaanien umpisolmussa olevia suhteita. Kosovon albaanien itsenäisyysjulistus on odotettavissa lähiviikkoina. Mitä julistuksen jälkeen saattaa tapahtua?
Slovenian johdolla EU tunnustanee pian Kosovon itsenäisyyden, vaikkakin muutamat EU-valtiot kuten Kreikka, Kypros, Slovakia ja Romania saattavat vastustella asiaa. Pahimmassa tapauksessa repeää railo unionin yhtenäisyyteen tunnustamisen asiassa.
Serbiassa kansalliset tunteet varmaan roihahtavat niin, että maan hallitus joutuu ottamaan etäisyyttä EU-Eurooppaan ja katkaissee lähentymisneuvottelut sen kanssa. Maltilliset, Serbian lännettämistä kannattava väki jää vähemmistöksi ja kansallisen uhon varjoon.
Euroopan unioni on jo varautunut ottamaan itsenäistyvän Kosovon hallinnon tukitehtävät itselleen lakkautettavalta YK-hallinnolta. Slovenia saa johdettavakseen tähän mennessä suurimman ja vaativimman EU-operaation aloittamisen unionin naapurissa. Unionilla ei ole varaa epäonnistua Kosovo-operaatiossaan, jotta se pysyisi uskottavana toimijana ulkosuhteissa.
Toinen suuri haaste uudelle EU-puheenjohtajalle on unionin tuleva energiaohjelma. Siinä kiistellyin kysymys meillä ja muualla on, kuinka paljon kunkin jäsenmaan on lisättävä tästedes uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä, jotta ilmastonmuutosta torjuttaisiin. Puheenjohtaja joutuu sovittelemaan kiistoja taakanjaosta ja siinä Slovenian arviointikyky ja oikeudenmukaisuus punnitaan.
Muualla maailmassa saatetaan ihmetellä, miten Euroopassa mantereen laajuisia johtotehtäviä voidaan uskoa niin pienille maille kuin Slovenia ja Suomi. Samaan aikaan, kun Slovenia johtaa EU-Eurooppaa, Suomi johtaa vielä laajempaa Etyj-Eurooppaa. Tämä onkin Euroopan yhdentämisen ja yhteistyön erikoisuus.