Sivilisaatioiden allianssi sopii Suomelle
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 2/2008.
Voitaisiinko terrorismia torjua muutenkin kuin sotilastoimin? Miten väestöjen radikalisoitumista voitaisiin ehkäistä? Miten länsimaiden ja muslimimaailman huonontuneita suhteita voitaisiin parantaa?
Tällaisia kysymyksiä pohdittiin äskettäin uudesta näkökulmasta Sivilisaatioiden allianssin ensimmäisessä vuosikokouksessa Madridissa korkealla tasolla. Kokouksessa esiintyvät muiden muassa YK:n pääsihteeri, Espanjan ja Turkin pääministerit, Euroopan unionin korkea edustaja Javier Solana ja hallitusedustajia 26 maasta. Suomi osallistui presidentti Tarja Halosen johdolla.
Mikä on Sivilisaatioiden allianssi? Sen synty liittyy maailmanpolitiikan yllättäviin tapahtumiin. Se on alun perin Espanjan hallituksen aloite.
Madridin junaliikenteeseen tehtiin maaliskuussa 2004 tuhoisa terrori-isku. Siihen syyllistyi joukko Espanjassa asuneita, radikalisoituneita muslimimiehiä. He tekivät iskunsa Espanjan parlamenttivaalien lähestyessä ilmeisenä tarkoituksenaan vaikuttaa vaalien tulokseen.
Siinä he onnistuivatkin. Hallitusvalta vaihtui oppositiopuolueelle, joka oli vaalikampanjassa luvannut vetää Espanjan joukot pois Irakin sodasta. Uudessa hallituksessa alettiin pohtia, mikä voisi olla vaihtoehtoista toimintaa massiiviselle sodankäynnille terrorismin torjumiseksi.
Päätettiin perustaa Sivilisaatioiden allianssi. Länsimaita edustavan Espanjan kumppaniksi siihen saatiin muslimimaailmasta Turkin hallitus edistämään hanketta. Sille perustettiin ystävämaiden ryhmä, johon Suomikin liittyi toukokuussa 2006. Hanke menestyi niin, että YK:n pääsihteerin päätöksellä se adoptoitiin YK-hankkeeksi heinäkuussa 2005.
Allianssilla on kaksi päätavoitetta. Ensiksikin pyritään parantamaan länsimaiden ja muslimimaailman suhteita kaiken sen jälkeen, mitä niissä on koettu 11.9.2001 lähtien islamistien terrori-iskuina Yhdysvaltain, Espanjan, Britannian ja muihinkin kohteisiin ja sotimisena Afganistanissa ja Irakissa.
Toisena tavoitteena on luoda toimintaa väestöjen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja terrorismin torjumiseksi. Yleistavoitteena on edistää kansojen, kulttuuripiirien ja uskontokuntien vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Niiden väliltä pyritään poistamaan ennakkoluuloja, väärinkäsityksiä ja polarisaatiota.
Allianssi on tavallaan laaja-alainen konfliktien estohanke, jolla parhaimmillaan rakennettaisiin nykyistä rauhallisempaa maailmaa. Miten se tehtäisiin?
Madridin kokouksessa Allianssille hyväksyttiin toimintaohjelma tuleviksi vuosiksi. Siinä on tarjolla kaikille kiinnostuneille toimijoille neljä painotettua alaa ja lisäksi muutamia erityisahankkeita. Painotetut alat ovat koulutus, media, nuoret ja maahanmuutto. Ensiksi näillä aloilla halutaan lisätä kansainvälistä yhteistoimintaa allianssin tavoitteiden toteuttamiseksi.
Yhtenä erityshankkeena mainittakoon nopean toiminnan valmiusjoukon perustaminen rauhoittamaan kulttuurien välisiä kiistoja ja selkkauksia, sellaisia kuin vuonna 2006 koettu tanskalaislähtöinen Muhammed-pilakuvakriisi. Nämä joukot eivät toimisi aseistettuina, vaan puheiden ja kirjoitusten voimalla. Joukkoon kutsuttaneen toimijoiksi maailmalla hyvin tunnettuja mielipidevaikuttajia.
Suomen jäsenyys Sivilisaatioiden allianssissa tarjoaa uudenlaisen ulottuvuuden meidänkin turvallisuuspolitiikkaamme, siinä turvallisuus laajasti nähtynä. Allianssi ei kuitenkaan korvaa alan perinteisiä ulottuvuuksia vaan täydentää niitä.