Millaisen valtion Kosovossa tunnustamme?
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 8/2008.
Euroopan kartta muuttui hieman 17. helmikuuta, kun Kosovon albaanihallitus julisti maansa itsenäiseksi. Useat valtiot ovat jo tunnustaneet Kosovon itsenäisyyden. Sen tunnustaa pian Suomikin. Millaisen valtion nyt tunnustamme ?
Valtio-oppineet ovat määritelleet valtion tunnusmerkit. Niitä on vähintään viisi.
Ensiksikin valtiolla tulee olla tarkasti rajattu alue. Toiseksi alueen asukkailla on oikeus ja velvollisuus kansalaisuuteen. Kolmanneksi valtion johdossa tulee olla hallitus, joka pystyy pitämään valtioalueen hallinnassaan. Neljänneksi vain valtiovalta saa käyttää väkivaltaa, alueen puolustamiseen ja järjestyksen ylläpitoon. Viidenneksi muiden valtioiden on tunnustettava riittävästi uuden valtion itsenäisyys.
Katsokaamme, miten nämä tunnustamisen edellytykset täyttyvät Kosovon tapauksessa.
Kosovon rajat periytyvät ajalta, jolloin se oli entisessä Jugoslavian liittotasavallassa autonominen alue. Ne ovat kiistattomat muilla ilmansuunnilla paitsi pohjoisessa Serbiaa vastaan. Kosovon pohjoisosissa elävä serbivähemmistö ei hyväksy valtiorajaa alueidensa ja Serbian välille.
Kansalaisuuskysymys on Kosovossa ongelmallinen. Maan kahdesta miljoonasta asukkaasta valtaenemmistö, 90 prosenttia, on albaaneja ja kymmenesosan vähemmistö serbejä. Enemmistö- ja vähemmistöväki eroavat toisistaan niin etnisen taustan, kielen, kulttuurin ja uskonnon osalta. Kosovon serbit haluavat pysyä emävaltio Serbian kansalaisina.
Kosovossa on albaanienemmistön vaaleilla valitsemat presidentti, parlamentti ja hallitus. Valtiojohdon kyky pitää koko maa-aluetta hallinnassaan on kuitenkin kyseenalainen. Serbivähemmistö ei hyväksy asuinalueillaan pohjoisessa eikä muuallakaan albaanijohdon aluehallintoa. Valtiojohdolla ei siis ole koko maa kunnolla hallinnassaan.
Kosovon nykyjohdolla ei ole myöskään yksinoikeutta väkivallan käyttöön tarvittaessa alueellaan. Maanpuolustuksen tukena merkittävässä roolissa siellä ovat yhä Nato-johtoiset Kfor-joukot. Lisäksi lain ja järjestyksen valvojina ja ylläpitäjinä Kosovossa toimii kansianvälisiä poliisijoukkoja. Nämä ulkovaltojen oheistoiminnat ohentavat huomattavasti Kosovon valtiollista itsenäisyyttä.
Kosovon valtiojohto on jo saanut monilta muilta valtioilta itsenäisyyden tunnustuksia ja niitä on tulossa lisää lähiaikoina. Jo ennen itsenäisyysjulistuksen lukemista maan parlamentissa Kosovon hallitus oli valtioviisaasti varmistanut, että itsenäistyminen myös laajasti tunnustetaan.
Ensimmäisten joukossa tunnustuksensa uudelle valtiolle ovat jo antaneet sellaiset suuret ulkovallat kuin Ranska, Britannia, Turkki, Australia ja Yhdysvallat. EU-valtioiden enemmistö, siinä myös Suomi, on ilmoittanut tunnustavansa Kosovon valtion. Tunnustusten osalta uuden valtion valtio-opillinen määritelmä täyttyy melko hyvin, muttei kokonaan.
Kosovolle valtioaseman tunnustamista ei tule kahdelta merkittävältä taholta, ei Belgradista eikä Moskovasta. Kaikkein tärkein olisi tunnustus Serbialta, jotta Kosovossa voitaisiin aloittaa normaali valtiollinen elämä. Kahden viime vuosikymmenen ajan Serbian ja Kosovon suhteet ovat kuitenkin olleet niin ongelmalliset, ettei minkäänlainen hallitus Belgradissa hyväksy kapinallisen maakunnan Kosovon erkaantumista emämaasta itsenäiseksi valtioksi, ei vielä vuosiin.
Kosovon itsenäisyyden jo tunnustaneet hallitukset ovat perustelleet tunnustustaan siten, että Kosovo on aivan poikkeuksellinen tapaus maailmanhistoriassa - jopa niin, että kansainvälisen oikeuden säädöksiä uuden valtion tunnustamisesta voidaan katsoa läpi sormien.
Joka tapauksessa Suomikin tunnustaa Kosovossa hyvin hauraan valtion.