Juhlasta arkeen Ety-toiminnassa
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 4/2008.
Suomen ulkosuhteissa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk on komein saavutus kautta aikojen. Etykin huippukokouksessa elokuussa 1975 kruunattiin presidentti Urho Kekkosen valtiomiestyö. Nyt 33 vuotta myöhemmin sitä yhä hyödyntää Suomen hallitus, kun ulkoministeri Ilkka Kanerva toimii tämän vuoden ajan Ety-järjestön puheenjohtajana.
Monilla meistä Suomen virkakunnassa on koettuja muistoja Ety-toiminnasta. Oma työkokemukseni Etykistä alkoi keväällä 1973, kun Helsingissä valmisteltiin Ety-maiden ulkoministerikokousta. Siinä kokouksessa nuorelle avustajalle uskottiin merkittävä tehtävä. Minun oli huolehdittava siitä, että päätösseremoniassa tarjoiltava shamppanja oli virallisen viileää.
Seuraava Ety-tehtäväni myöhemmin, 1996-97 Balkanilla oli suurempi ja haasteellisempi. Kun Bosnian tuhoisa sota oli sodittu ja rauhansopimus tehty, sopimuksen toteuttamiseen tarvittiin myös Ety-järjestöä. Palvelin sen eritystehtävissä ensin Hertsegovinassa ja toisen jakson Bosniassa, Sarajevossa. Työtehtäväni siellä kuvaavat hyvin sitä, mitä Etyj tekee kohdemaissa kenttätasolla.
Hertsegovinassa toimin sinne sodan jälkeen perustetun uuden Livnon läänin Ety-päällikkönä, jonkinlaisena kansainvälisenä maaherrana. Keskeisin tehtävä oli valmistella läänin kuusi kuntaa syyskuussa 1996 pidettyihin valtiollisiin vaaleihin, ensimmäisiin maan historiassa. Muista tehtävistä mainittakoon alueen etnisten ja uskontoperäisten kiistojen sovittelu ja poliisien koulutus oikeusvaltion sääntöihin ja tapoihin.
Sarajevossa toimin Ety-järjestön, Euroopan unionin ja muidenkin järjestöjen toimintojen koordinaattorina. Sekin tehtävä oli haasteellinen. Sielläkin todentui, ettei järjestöjen välisessä yhteistoiminnassa yksikään taho halua olla koordinoitu, vaan mieluummin koordinoija.
Kolmessa vuosikymmenessä Ety-Eurooppa on laajentunut kauas itään, kun Neuvostoliiton hajottua uusia valtioita jopa Uralin takaa on liittynyt järjestöön. Nyt jäsenvaltioita on jo 56, niistä itäisimmät kaukana Aasian puolella.
Nykyisin osallistunkin Ety-yhteistyöhön eri kulttuuripiirien suhteiden näkökulmasta. Etykissä lännen kulttuuri kohtasi sosialismin ja kommunismin. Nykyisellä laajalla Ety-alueella länsimaisuus kohtaa idän vanhat kulttuurit, jopa islamin. Ety-toiminnassa voidaan sovitella myös kulttuurien ja uskontojen välisiä jännitteitä ja kiistoja.
Kun Etyjin jäsenkunta on laajentunut ja monipuolistunut, järjestön johtaminen ja päätöksenteko ovat vaikeutuneet. Kaikki merkittävät päätökset tulee tehdä yksimielisesti. Tämä merkitsee kulloisellekin puheenjohtajalle vuodeksi melkoista neuvottelu-urakkaa varsinkin kiistellyissä asioissa. Etyjin johtamisessa tarvitaan todella parasta poliittista osaamista, mahdollisen taitoa. Sitä onneksemme nykyisellä puheenjohtajalla on.
Etykissä sen asiat lajiteltiin aikoinaan kolmeen koriin: turvallisuus-, talous- ja ihmisoikeusasiat kukin omiinsa. Suomen puheenjohto-ohjelmassa on nyt eniten turvallisuuspoliittisia ja ihmisoikeudellisia asioita edistettävinä ja toteutettavina. Talous- ja kauppa-asian kori on Etykin historiassa keventynyt, kun sosialistisia suunnitelmatalouksia ei Ety-alueella enää ole.
Rauhanturvaamisen suurvaltana Suomelle on kertynyt samalla paljon tietotaitoa siviilikriisinhallinnasta. Sitä laajan Ety-alueen monissa entisissä selkkauskohteissa yhä tarvitaan. Tällä alalla Suomen tapainen puheenjohtaja voi hyvinkin kerätä uusia sulkia hattuunsa.
Kevään näkyvimpiä Ety-asioita tulee olemaan Venäjän presidentivaalien valvonta. Vaalivalvonnan alalla Etyjistä on tullut arvostettu toimija. Toivottavasti sitä arvostetaan tässä toiminnassa myös Venäjällä, järjestön merkittävässä jäsenmaassa.