EU hyvässä maineessa maailmalla
Lähetystöneuvos Vesa Jaakolan kolumni julkaistiin Pohjolan Sanomissa viikolla 46/2007.
Vaikka Euroopan unionin toimintaa arvostellaa usein ja ankarasti sen jäsenmaissa, EU näyttää olevan hyvässä maineessa maailmalla. Näin kertoo tuore maailmanlaajuinen mielipideselvitys, jonka Euroopan ulkosuhteiden neuvosto ECFR teetti äskettäin neljässä maanosassa 52 maassa, vastaajina kaikkiaan 57 000 ihmistä. Laajan näkemyksen mukaan EU on ainoa suuri toimija, jolle suotaisiin lisää määräysvaltaa maailmanpolitiikassa.
ECFR-neuvosto on hallituksista riippumaton taho, jonka päätehtävänä on seurata EU-toimintaa unionin ulkosuhteissa ja edistää unionin yhteistä ulko- ja taurvallisuuspolitiikkaa. Neuvoston puheenjohtajistossa toimii myös presidentti Martti Ahtisaari. Hänhän on kuin nykyinen EU: kotimaassa aliarvostettu, mutta maailmalla korkealle noteerattu valtiomies ja visionääri.
Keskeisin kysymys ECFR-neuvoston globaalissa selvityksessä oli se, mille suurvalloille vastaajat kaikkialla haluaisivat nykyistä enemmän valtaa, mille taas vähemmän. Kysyttiin siis toivottavia voimasuhteiden muutoksia suurvaltapolitiikassa. Aiemmin muut tahot ovat tehneet vastaavanlaisia selvityksiä niin, että tuoreimmat tulokset ovat vertailukelpoisia muutosten toteamiseksi.
Suurin muutos nähdään Yhdysvaltain toiminnassa ja samalla sen arvostuksessa. Ennen syyskuuta 2001 Yhdysvaltoja pidettiin laajasti maailmalla monien hyvien tavoitteiden asettajana ja edistäjänä. Yhdysvallat oli nähty parhaana toimijana ihmisoikeuksien vahvistamisessa, markkintalouden laajentamisessa ja kansanvallan edistämisessä.
Syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat on keskittynyt ulkosuhteissaan sotatoimiin terrorismia vastaan. Ihmiskunnan enemmistön mielestä se on toiminut huonosti ja väärin keinoin terrorismin nujertamiseksi. Niinpä nyt yli kolmannes maailman ihmisistä toivoisi Yhdysvaltain vallan vähenevän yleisesti maailmanpolitiikassa. Lähes yhtä epäsuosittu valtio on vain Iran.
Neljäksi suurimmaksi vallaksi ECFR-selvityksessä on nimetty Yhdysvallat, Euroopan unioni, Venäjä ja Kiina. Näistä suurvalloista vain Euroopan unionille haluttaisiin lisää määräysvaltaa kansainvälisissä asioissa. Yhdysvaltain ohella myös Venäjää ja Kiinaa kohtaan tunnetaan enemmän vastenmielisyyttä kuin myötämielisyyttä. Niillekin suotaisiin siis vähemmän valtaa kuin mitä niillä nyt näyttää olevan.
Selvityksessä arvioinnin kohteiksi otettiin myös mainittuja pienempiä, mutta merkitykseltään kasvavia valtioita. Niistä Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka koetaan myönteisinä toimijoina niin, että niille toivottaisiin nykyistä enemmän sanan- ja muutakin valtaa maailman asioissa.
Merkittävin johtopäätös selvityksen tuloksista on, että ihmiskunnan enemmistö haluaa maailmanpolitiikan ongelmat ja selkkaukset ratkottavan muin keinoin kuin sotilaallisella voimalla, sillä uhkaamisella tai sen käytöllä. Tästä syystä niin Yhdysvalloille, Venäjälle kuin Kiinallekin suotaisiin selvästi nykyistä vähemmän valtaa ja vaikutusvaltaa.
Eniten vastustetaan Yhdysvaltain ylivaltaa maailman asioissa. Euroopassa vastustus on suurinta Bosniassa (80 % vastanneista), Luxenburgissa (74 %), Kreikassa (73 %), Serbiassa (72 %) ja Suomessa (71 %).
Turvallisemman maailman luomiseksi tarvittaisiin siis hallituksia, joille sotilasvoiman käyttö olisi harvinaista. Paremmassa maailmassa kansainvälistä asevoimaa käytettäisiin vain rauhan palauttamiseksi, kuten YKn peruskirja ohjeistaa.
Maailmalla nähdään, että tällaisia hallituksia toimii Euroopan unionissa. Ne käyttävät unionin ulkosuhteissa enimmäkseen ei-sotilaallista, pehmeää voimaa. Se koostuu diplomatiasta, neuvotteluista, dialogeista, kansainvälisen oikeuden kunnioittamisesta, ihmisoikeuksien vaalimisesta ja kehitysavusta. Tällaisista hallituksista voimme EU-kansalaisina olla aidosti ylpeitä.