Veden määrä ei korvaa laatua
Veden laatu on yhtä tärkeä asia kuin veden riittävyyskin, muistutetaan tänään vietettävänä YK:n maailman vesipäivänä. Vaikka yhä useampi ihminen saa puhdasta vettä, vesien saastuminen on lisääntynyt. Kaupungistuminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos heikentävät tulevaisuudessa veden laatua entisestään.
Nykyarvioiden mukaan maailma tuottaa vuosittain 1 500 kuutiokilometriä jätevettä. Monissa kehittyneissä maissa jäteveden käsittelyjärjestelmät toimivat hyvin, mutta kehitysmaissa yli 80 prosenttia jätevedestä lasketaan takaisin vesistöihin ilman käsittelyä. Noin 20 miljoonaa hehtaaria maailman maatalousmaasta kastellaan käsittelemättömällä tai huonosti käsitellyllä jokivedellä.
Jäteveden mukana vesistöihin joutuu niin maatalouden lannoitevalumia, teollisuusjätteitä kuin ihmisten ulosteitakin. Kun samaa vettä juodaan, seuraukset ovat karut. Noin 80 prosenttia kehitysmaiden sairauksista johtuu huonosta sanitaatiosta ja likaisesta vedestä. Veteen liittyvät sairaudet tappavat vuosittain yli 1,5 miljoonaa lasta.Ripuli on lasten toiseksi yleisin kuolinsyy keuhkokuumeen jälkeen.
Saastuneella vedellä on kauaskantoiset vaikutukset myös ekosysteemiin. Erityisen ongelmallisia ovat maatalouden ja ihmisen jätteistä tulevat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Kun vedessä on liikaa ravinteita, levän määrä lisääntyy ja hapen määrä vähenee, mikä tekee useimpien eliölajien elämästä mahdotonta.
Väestönkasvu ja kaupungistuminen
lisäävät paineita
Vesipäivän taustalla olevan YK-elimen UN Waterin mukaan veden laatuun kiinnitetäänkin nykyisin liian vähän huomiota. Veden riittävyys ja vesipula saavat enemmän huomiota ja rahoitusta, vaikka laatu ja määrä kulkevat käsi kädessä. Nyt tavoitteena onkin kannustaa hallituksia saastumisen ehkäisyyn ja veden puhdistamiseen, sillä tulevaisuus tuo mukanaan yhä enemmän haasteita.
Viime vuonna julkaistun YK:n vesiraportin mukaan veden saastuminen on lisääntymässä. Mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä, tulevaisuudessa kaupungistuminen sekä teollisuuden ja maatalouden uudet jäteongelmat heikentävät veden laatua entisestään.Monet teollisuusmaiden saastuttavat yritykset siirtävät toimintaansa kehitysmaihin halvan työvoiman perässä, mikä voi heikentää veden laatua lisää.
Samaan aikaan maailman väestö kasvaa, joten puhtaasta vedestä on yhä enemmän kysyntää. Myös ilmastonmuutos aiheuttaa lisäpainetta vesivaroille muun muassa tulvien ja kuivuuden muodossa. Esimerkiksi pitkittynyt kuivuus vähentää ekosysteemien kykyä laimentaa saastunutta vettä. Merenpinnan nousu taas lisää pohjavesien ja suistoalueiden suolaantumista.
Ehkäisy jälkien
siivoamista halvempaa
Vaikka keinot veden puhdistamiseksi ovat olemassa, monissa kehitysmaissa ei yksinkertaisesti ole kunnollisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Suurimpia syitä ovat sääntelyn, resurssien, tiedon ja priorisoinnin puute. Suurimmalla osalla maailman maista on jonkinlaisia veteen liittyviä lakeja ja sääntöjä, mutta kehitysmaiden heikot instituutiot eivät pysty valvomaan vesijärjestelmiä kunnolla ja vastuu jakautuu liian monen eri toimijan kesken.
Veden saastumisen ehkäiseminen on kuitenkin halvempaa kuin vahinkojen siivoaminen jälkikäteen. Puhtaaseen veteen ja sanitaatioon investoiminen voi olla kehitysmaille kallista, mutta jokainen investoitu dollari tuottaa laskelmien mukaan 3–34 dollaria voittoa. Hyödyt näkyvät esimerkiksi terveydenhuollon kulujen pienenemisenä.
Lähteet:
World Water Day: http://www.worldwaterday.org/page/2536(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
UN Water: World Water Day http://www.unwater.org/worldwaterday/flashindex.html(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
UNEP GEMS / Water Programme: Water Quality Outlook 2007: http://www.unwater.org/worldwaterday/downloads/water_quality_outlook.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
3rd UN World Water Development Report, 2009: http://www.unesco.org/water/wwap/wwdr/wwdr3/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Suomen vesifoorumi aikoo lisätä |