Väyrynen: Kehitysyhteistyön tuloksista vastataan veronmaksajille
"EU:sta on viime vuosina tullut avun tuloksellisuuden johtava edistäjä. EU:n tuloksellisuustyö ohjaa myös Suomen kehitysyhteistyötä. Kaiken kehitysyhteistyön on oltava tehokasta, olemme tästä vastuussa sekä kumppanimaillemme että veronmaksajille", ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sanoi.
Väyrynen puhui perjantaina Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen (Kehys ry) järjestämässä seminaarissa "EU and Aid Effectiveness: Moving from Rhetoric to Action".
"EU on maailman suurin avunantaja ja sen antama apu on laadukasta, vaikka parannettavaakin on. Tänä vuonna avun tuloksellisuutta pohditaan monissa korkean tason kokouksessa, muun muassa syyskuussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa pidettävässä avun tuloksellisuutta käsittelevässä foorumissa." Väyrysen mukaan EU:n on otettava vahva rooli Accran foorumissa. EU:n kehitysministerit ovat sopineet yhteisistä tavoitteista ja foorumissa hyväksyttävästä toimintaohjelmasta.
"Avun tuloksellisuus ja avunantajien toiminnan yhdenmukaistaminen eli harmonisaatio ovat vain välineitä köyhyyden kestävään vähentämiseen, niistä ei saa tulla itsenäisiä prosesseja, jotka hämärtävät todelliset tavoitteet. On löydettävä parhaat tavat vähentää köyhyyttä ja tukea kestävää kehitystä tehokkaasti ja tuloksellisesti", Väyrynen sanoi.
Väyrysen mukaan YK:n vuosituhattavoitteet ovat edelleen Suomen kehityspolitiikan ytimessä.
Niiden lisäksi on nähtävä myös kehityshaasteet, joita kumppanimaat itse painottavat omissa kehitysstrategioissaan. Esimerkiksi Tansania painottaa vahvasti infrastruktuurin kehittämistä, muun muassa sähköistämistä ja teiden rakentamista keinoina vähentää köyhyyttä.
Enemmän huomiota ympäristötavoitteeseen
"Ilmastonmuutos on viime vuosina pakottanut katsomaan entistä tarkemmin avun tehokkuutta ja sitä, teemmekö tarpeeksi edistääksemme ekologisesti kestävää kehitystä. Kaikki avunantajat myöntävät, että ympäristön kestävää kehitystä edistävä seitsemäs vuosituhattavoite on jäänyt muita vähemmälle huomiolle. Tähän on syynä se, että tavoitteen etenemistä on vaikeampi mitata kuin muiden tavoitteiden edistymistä. Monet ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ja ruokakriisi ovat seurasta siitä, ettei ympäristöä koskevassa vuosituhattavoitteessa ole edetty riittävästi", Väyrynen totesi.
Avunantajat ja kumppanimaat sitoutuivat vuonna 2005 Pariisin julistuksessa uudistuksiin, joiden tavoitteena on parantaa avun laatua sekä saavuttaa parempia ja kestävämpiä tuloksia köyhyyden vähentämisessä.
Ministeri Väyrysen mukaan Suomi on selviytynyt kohtalaisen hyvin Pariisin julistuksen velvoitteista, vaikka parannettavaakin vielä on. "Nyt on keskityttävä toteuttamaan julistuksen parhaat periaatteet, jotta avusta saadaan tuloksellisempaa. Julistuksen pääperiaate on päästä todelliseen omistajuuteen, eli kumppanimaiden omien suunnittelu- ja hallintajärjestelmien käyttämiseen, avunantajien työn koordinointiin sekä keskinäiseen tilivelvollisuuteen." Väyrysen mukaan omistajuuden käsite tarkoittaa kumppanimaiden vastuuta omasta kehityksestään, ei sitä, että omistajuus paranee avun virratessa maahan.
"Samalla on varottava luomasta uusia hallinnollisia rakenteita avun tulosten seurannassa ja mittaamisessa. Olemmeko tahtomattamme luoneet uuden avun tuloksellisuusteollisuuden, jossa seuraamme omaa työtämme kansainvälisissä kokouksissa ja konferensseissa?" ministeri Väyrynen kysyi.
EU kehityksen veturi
"EU on kehityksen globaali veturi ja kehitysmaiden paras ystävä. EU ja sen jäsenmaat kattavat 60 prosenttia kaikesta kehitysavusta", kertoi avun tuloksellisuuteen keskittyvää EU:n komission yksikköä johtava Olivier Luyckx.
Luyckx jakoi ministeri Väyrysen näkemyksen siitä, että Pariisin julistus ja Accran foorumi ovat vain keinoja päästä tavoitteisiin. Tuloksiin pääsyn ratkaisee poliittinen tahto – avunantajien ja kumppanimaiden kehityspoliittiset ja muut poliittiset päätökset.
"EU:lla on parannettavaa avun tuloksissa, asetetuista aikataulusta ollaan jäljessä, ja nyt on korkea aika päästä eteenpäin. Poliittiset sitoumukset on tehty, ja tarvittavat rakenteet tuloksiin pääsemiseksi ovat olemassa. Nyt on kyse myös EU:n uskottavuudesta, ja vähintä mitä voimme tehdä on pitää jo tehdyt sitoumukset. Komissiolle on myös tärkeää saada eurooppalaisten ääni kuuluviin ja tuki komission päätösten taakse", Luyckx totesi.
Hänen mukaansa tuloksellisuutta voidaan edistää käytännössä vetäytymällä sektoreilta, joilla avunantajamaalla ei ole parasta mahdollista osaamista. Avunantajien päällekkäistä työtä on purettu muun muassa asettamalla kullekin sektorille yksi avunantaja, joka koordinoi kaikkea avustustoimintaa. Suomi on johtava avunantaja Sambian ympäristösektorilla.
"Avunantajille asetettuja ehtoja on vähennettävä, sillä ne johtavat harvoin tuloksiin. Ei voida vaatia kumppanimaata pitäytymään omassa köyhyyden vähentämisohjelmassaan, jos samalla asetetaan ehtoja kaikelle maan toiminnalle. Omistajuus ei toteudu, jos kumppanimaalle ei jätetä lainkaan omaa poliittista liikkumatilaa päätöksenteossaan", Luyckx sanoi.