Unkarin parlamentti sääti kiistellyn pankkiveron
Unkarin parlamentti sääti viime torstaina kevätkauden viimeisensä istuntopäivänään kiistellyn 200 miljardin forintin (noin 700 miljoonan euron) niin sanotun pankkiveron. Tämä vero on osa pääministeri Viktor Orbánin kesäkuussa ilmoittamaa 29 kohdan talousohjelmaa. Veroesitys tehtiin ilman ennakkovaroitusta tai -konsultointeja, ja sen keskeinen tavoite on kuluvan vuoden budjettivajetavoitteen (3,8 prosenttia bruttokansantuotteesta) saavuttaminen. Vero on saanut ristiriitaisen vastaanoton.
Pääministeri Orbánin alkuperäisen julistuksen mukaan ylimääräinen vero pankeille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille säädettäisiin seuraavan kolmen vuoden ajaksi. Yli 2 miljardin euron suuruinen kolmivuotinen verosuunnitelma on kuitenkin herättänyt paljon kritiikkiä, jonka takia Unkarin hallitus on vetänyt sanojaan takaisin ja painottanut, että tämän vuoden osalta vero on ”kiveen kirjoitettu”, mutta ensi vuoden suunnitelmat ovat vielä neuvoteltavissa.
Säädetyn lain mukaan pankkien kohdalla vero on 0,15 prosenttia kokonaisvaroista 50 miljardin forinttiin (noin 180 miljoonaa euroa) saakka ja sen ylimenevän summan kohdalla 0,5 prosenttia. Vakuutuslaitokset maksavat puolestaan 6,2 prosentin veron vakuutusmaksuista saamistaan nettotuloista, kun taas muiden rahoituslaitosten kohdalla vero on 6,5 prosenttia nettotuloista. Rahoituksen välittäjät vapautettiin lopulta verosta.
Lakiesitykseen tehtiin viime hetkellä muutos, joka poisti 1.6.2007 jälkeen perustettujen vakuutuslaitosten suunnitellun verovapauden. Mikäli muutosta ei olisi tehty, olisi ulkoministeri János Martonyin ja Unkarin keskuspankin entisen johtajan ja valtiovarainministerin Zsigmond Járain omistamalle CIG Pannónia Életbiztosító-vakuutusyhtiölle myönnetty vapautus pankkiverosta. Ylimääräiset verot on maksettava valtiolle kahdessa erässä: 30.9. ja 10.12. mennessä.
Unkarin rahoitussektori ei ole hyväksynyt lakia vastalauseitta. Unkarin pankkiliiton puheenjohtajan Tamás Erdein mukaan maan pankkisektori nielee veron vielä tämän vuoden osalta, mutta jos vero pysyy muuttumattomana myös ensi vuodelle, niin siinä tapauksessa pankit tulevat mitä luultavimmin siirtämään siitä aiheutuvat kulut asiakkailleen, toisin sanoen Unkarin kansalaisille.
Pankeille määräytyvä taakka verosta on Erdein mukaan täysin ylimitoitettu (120–130 miljardia forinttia/420–460 miljoonaa euroa), sillä muissa Euroopan maissa veroprosentti liikkuu 0,04-0,05 prosentissa. Myös Unkarissa toimivien suurten itävaltalaisten ja saksalaisten tytärpankkien johtajat ovat ilmaisseet huolensa veron aiheuttamia kustannuksia kohtaan.
Unkarin keskuspankin varajohtaja Júlia Király on myös varoittanut veron mahdollisista haittavaikutuksista: lainojen kallistumisesta ja talouskasvun hidastumisesta. Király pitää veroa kohtuuttoman suurena, sillä sen arvo BKT:hen verrattuna 0,7 prosenttia, kun taas muissa Euroopan maissa samankaltainen veron arvo on ainoastaan 0,1-0,2 prosentin luokkaa. Ero muuhun Eurooppaan näkyy myös siinä, että kun muut Euroopan maat säätävät pankkiveron perustaakseen vakausrahaston, täyttää Unkari samaan aikaan verolla budjettivajettaan. Király varoittaa myös siitä mahdollisuudesta, että Unkarissa toimivat ulkomaalaiset pankit siirtävät pääomansa ympäröiviin maihin.
Veron haittavaikutuksista on varoittanut myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan komissio, jotka näkisivät pankkiveron sijaan Unkarissa mieluummin kestävän julkisen talouden mahdollistavia rakenteellisia reformeja.
Unkarin suurimman liikepankin OTP:n johtaja Sándor Csányi on yllättäen ainoana varteenotettavana pankinjohtajana julkisesti osoittanut ymmärryksensä veroa kohtaan. Csányin mukaan OTP:n intresseissä on nähdä Unkarin valtiontalous ja budjetti kestävällä ja talouskasvun mahdollistavalla pohjalla. Csányi selittää OTP:n eriävää kantaa veroon myös sillä, että se saa rahoituksensa markkinoilta, unkarilaisista säästäjiltä, eikä kantapankeilta, jonka takia Unkarin heikentyvät luottoluokitukset eivät kuulu OTP:n intresseihin.
Unkarin hallitus ei lainsäädäntöprosessin aikana konsultoinut maan keskuspankkia millään tavoin. Pääministeri Orbánin hallitus onkin muodostumisestaan asti vaatinut Unkarin keskuspankin johtajan András Simorin eroa. Tähän liittyen Unkarin hallitus sääti lain, jolla valtion laitosten ja omistamien yritysten kuukausipalkkakatto lasketaan 2 miljoonaan forinttiin (noin 7000 euroa). Tämä alentaisi keskuspankin johtajan Simorin palkkaa 75 prosenttia. Keskuspankki on pitänyt tämänkaltaisia toimia sen itsenäisyyden loukkaamisena ja vastustaa niitä voimakkaasti.
Kuva: Gaspa(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)