UM 90 vuotta -maakuntatilaisuudet käynnistyivät

Teija Tiilikainen korosti alueellisen näkökulman esiintuomisen tärkeyttä kesäkuun 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa.

Ulkoministeriön 90-vuotismerkkipäivää vietettiin keväällä Eurooppatiedotuksen ja neljän eri maakuntaliiton järjestämissä kansalaistilaisuuksissa. Syksyllä järjestetään vielä 11 tilaisuutta. Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan seminaareihin huhti- ja toukokuussa osallistui yhteensä n. 400 henkeä. Niissä keskityttiin muun muassa lähialueyhteistyöhön, maakuntien kansainvälistymiseen sekä EU:n ja ulkopolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin.

UM90 -maakuntatilaisuuksien lähtökohdaksi asetettiin se, että maakunta esittelee asukkailleen kansainvälistä toimintaansa ja ministeriö tuo keskusteluun kansainvälispoliittisen näkökulman. Merkkivuoden ulottaminen myös Suomen maakuntiin on saanut kiittävän vastaanoton, mikä kertoo omalta osaltaan ulkoministeriön laajasta arvostuksesta. Eräät maakuntaliitot halusivat olla mukana perinteisemmissä juhlaseminaareissa, toiset taas lähestyä aihetta ennen kaikkea sisällön ja kansalaisnäkökulman kautta. Ulkoministeriö on joka tapauksessa pyrkinyt korostamaan kansainvälisten asioiden hoitamisen palveluluonnetta ja kumppanuutta, eli ministeriön arkiroolia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Joensuussa keskityttiin raja-alueyhteistyöhön

Joensuun seminaari "Ulkoasiainministeriö 90 vuotta – Pohjois-Karjala muuttuvassa maailmassa" järjestettiin 16.4. Joensuun Karjalantalolla yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa. Osallistujat edustivat pääasiassa maakunnassa toimivia eri julkisen sektorin organisaatioita.

Osastopäällikkö Kirsti Eskelinen muistutti Suomen erityisasemasta Euroopan unionissa Venäjän tuntijana. Millä muulla maalla on niin monipuoliset suhteet naapurinsa kanssa, kysyi Eskelinen, viitaten valtiollisen, taloudellisen ja kansalaistason yhteistyöhön. Hankaluuksista huolimatta käytännön ongelmista pystytään keskustelemaan. Hyvänä esimerkkinä Eskelinen piti Venäjän halukkuutta sitoutua yhteisiin raja-alueohjelmiin.

Pohjois-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Sisko Kaarron mielestä Suomen EU-jäsenyys on vauhdittanut ja monipuolistanut raja-alueyhteistyötä.

- Jatkoa odotetaan mielenkiinnolla. Toivottavasti Venäjän federaatio päättää rajaohjelmien rahoituksesta mahdollisimman nopeasti.

Jyväskylässä puhuttivat kansainvälistyminen ja maailmantalouden näkymät

Jyväskylän maakuntatilaisuuden yleisöä. Eturivissä keskustelemassa elinkeinojohtaja Ritva Nirkkonen ja osastopäällikkö Jorma Korhonen.

Keski-Suomen päivänä järjestetty juhlaseminaari Jyväskylän Paviljongissa 18.4.2008 veti paikalle runsaan 250 kutsuvierasta. Alustuksissa ja paneeleissa käsiteltiin kansainvälistyvää maakuntaa ja maailmantaloutta. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Keski-Suomen liitto, ulkoasiainministeriö, Keski-Suomen osuuspankki, Kesko sekä sanomalehti Keskisuomalainen.

Seminaarin avasi maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Ulkoministeriölle ja maakuntapäivälle omistetun brunssin yhteydessä yksikön päällikkö Roberto Tanzi-Albi kertoi tervehdyssanoissaan 90-vuotiaan ministeriön historiasta ja muistutti, että tämän päivän kansainvälisten suhteiden hoitaminen on laajan rintaman joukkuepeliä ja ulkoministeriö on myös maakuntien palveluksessa.

Jorma Korhonen korosti puheenvuorossaan, että taloudellisia ulkosuhteita tulee käsitellä kokonaisuutena, jonka kaikkien palasten on edistettävä suomalaisen yhteiskunnan taloudellista kilpailukykyä. Kilpailukyvyn kehittäminen on Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite.

Korhonen huomautti, että kauppapolitiikka on siirtynyt rajoilta niiden sisäpuolelle. Kauppapolitiikka on osa yritystoimintaa, erityisesti yritysten toimintaympäristöön liittyvää riskien hallintaa. Sisä- ja ulkomarkkinoiden välille ei tule luoda keinotekoista raja-aitaa.

Vaikka rakennemuutos ja kehittyvien markkinoiden tuoma kiristynyt kilpailu luo painetta protektionismiin, Korhonen kannusti uudistamaan perinteistä vientiä painottavaa kauppapoliittista ajattelua, erityisesti suhtautumisessa tuontikauppaan ja toimintaympäristön kehittämiseen.

Keskustelussa esillä ulkoasiainministeriön palvelut

Jorma Korhosta haastateltiin suorana Keski-Suomen radioon (YLE).

Paneelissa Jorma Korhoselta kysyttiin, miltä Keski-Suomen kansainvälistymisnäkymät vaikuttavat. Korhonen totesi osaamisen olevan hyvä lähtökohta, mutta huomioon on hyvä ottaa kokonaisuus, jota ollaan tarjoamassa. Korhonen huomautti, että elämisen laatu – puhdas ympäristö, toimiva infrastruktuuri, palvelut ja turvallisuus – on tulevaisuuden vetonaula.

Elinkeinojohtaja Ritva Nirkkonen piti erittäin tärkeänä ministeriön jalkautumista kentälle Jyväskylän tilaisuuden tapaan. Nirkkonen kertoi maakunnan kyllä hyödyntävän ulkoasiainministeriön palveluja. Maakunnasta on osallistuttu viime kesänä VKE-matkalle Intiaan ja nyt ollaan lähdössä Japaniin. Finprosta ja edustustoista saa nopeasti tietoa sähköpostillakin. Myös Kauppapolitiikka-lehti sai kiitosta.

Nirkkonen heitti lopuksi ministeriölle pallon siitä, että UM:n kutsuessa kauppa- ja talouselämän delegaatioita Suomeen, vierailijat voisi joskus tuoda tutustumaan Helsingin seudun sijaan maakuntiin räätälöityyn ohjelmaan. Korhonen sanoi ottavansa tästä "kopin". Hän lupasi pohtia asiaa omalta osaltaan ja tuoda sitä esiin kollegoilleen ministeriössä.

Pirkanmaa muuttuvassa Euroopassa

Tampereella 7. toukokuuta pidetyssä "Pirkanmaa muuttuvassa Euroopassa - Ulkoasiainministeriö 90 vuotta" -seminaarissa pohdittiin uudistuneen Euroopan unionin mukanaan tuomia haasteita. Kansanedustaja Harri Jaskari kiitti avauspuheenvuorossaan ulkoministeriön jalkautumista maakuntiin erinomaisena tapana edistää kansalaiskeskustelua ulkopoliittisista kysymyksistä.

Valtiosihteeri Teija Tiilikainen kertoi Euroopan unionin ajankohtaisista haasteista Lissabonin sopimuksen muodostamaa taustaa vasten. Tiilikainen korosti esityksenä lopuksi myös alueellisen näkökulman esiintuomisen tärkeyttä kesäkuun 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Äänestysaktiivisuus Suomessa tulisi saada nousuun ja yksi keino on konkreettisista asioista puhuminen - myös alueellisesta näkökulmasta.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtaja Risto Koivisto taas pohti alueiden ja maakuntien asemaa Euroopassa. Alueet verkostoituvat Euroopassa yhä enemmän suoraan keskenään. Suomalainen aluehallinto on vahvistunut EU-jäsenyyden myötä, mutta Koiviston mukaan se ei vielä eurooppalaisella tasolla ole kovinkaan vahvaa.

Kansainvälinen Pohjanmaa ja UM 90 Vaasassa

Alivaltiosihteeri Markus Lyran ja osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikulan vetämä tilaisuus sai hyvin medianäkyvyyttä Pohjanmaalla. Sanomalehti Pohjalainen omisti tilaisuudelle kokonaisen sivun. Vasabladet totesi: "utrikesministeriet jubilerade i Vasa". Lyra käsitteli alustuksessaan UM:n tehtäväkenttää ja erityisesti ajankohtaisia ulkopolitiikan kysymyksiä, ml. Itämeri ja Venäjä.

Pohjalaisia kiinnosti Markus Lyran esitys.

Tuomi-Nikula kertoi mm. ulkoasianministeriön 90-vuotistaipaleen alkaneen Vaasassa vuonna 1918, jolloin mm. ranskalaiset diplomaatit olivat hieman ihmetelleet suomalaisen diplomatian käytäntöjen alkeellisuutta, mutta todenneet paikallisen ystävällisyyden korvaavan puutteet.

Vaasassa käsiteltiin laajasti kansainvälistä ja ennen kaikkea Euroopan unioniin liittyvää yhteistyöverkostoa, johon niin Vaasa kuin Pohjanmaan liitto ottaa osaa.