Tausta: Nepalin ajankohtainen tilanne
Nepalissa valmistaudutaan 10. huhtikuuta pidettäviin perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaaleihin.
Nepalin 10 vuotta kestänyt aseellinen konflikti päättyi 21. marraskuuta 2006, kun maoistit ja hallitus solmivat rauhansopimuksen. Rauhansopimuksen pohjalta maoistit tulivat osaksi väliaikaista parlamenttia ja hallitusta, josta he saivat viisi salkkua. Uutta perustuslakia säätävän kokouksen vaalit sovittiin pidettäväksi kesäkuussa 2007.
YK:n UNMIN-operaatio perustettiin tammikuussa 2007 valvomaan tulitaukoa, molempien osapuolten aseita ja armeijoita sekä tukemaan vaalivalmisteluita. Toimistossa on myös yksi suomalainen siviilikriisinhallintamäärärahoista tuettu, aselepotarkkailuun erikoistunut siviilineuvonantaja. Aiemmin itsevaltaisesti hallinneen kuninkaan valtaoikeudet karsittiin lähes täysin.
Rauhanprosessi alkoi kompuroida, kun maoistit erosivat syyskuun alussa 2007 hallituksesta, koska heidän vaatimuksiinsa Nepalin julistamisesta välittömästi tasavallaksi ja täysin suhteellisen vaalitavan käyttöönotosta ei suostuttu. Syksyn pitkien neuvottelujen jälkeen rauhanprosessi liikahti eteenpäin, kun seitsemän puolueen koalition johtajat pääsivät yksimielisyyteen vaalien järjestämisestä 10. huhtikuuta 2008. Lisäksi puolueet saavuttivat yhteisymmärryksen 23-kohtaisesta asialistasta, johon sisältyy päätös muuttaa väliaikaista perustuslakia niin, että Nepalista tulee liittovaltiopohjainen demokraattinen tasavalta heti ensimmäisessä perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessa.
Pääministeri vastaa valtionpäämiehen tehtävistä siihen asti kun kansalliskokous lopettaa virallisesti maan 240-vuotisen kuninkaallisen instituution. Vaalitavan osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa osa jäsenistä valitaan suhteellisella vaalitavalla, osa suoralla vaalitavalla ja pienen osan nimittää hallitus. Maoistit palasivat takaisin hallitukseen vuodenvaihteessa 2008 pitäen entiset salkut: informaatio ja tietoliikenne, paikalliskehitys, metsä ja maansuojelu, fyysinen suunnittelu ja työ, naiset, lapset ja sosiaalinen hyvinvointi.
Seitsemän puolueen allianssi on järjestänyt eri puolille Nepalia suuntautuvan seitsemän kokouksen kampanjan, jonka aikana puolueet rohkaisivat kansalaisia vaaliuurnille ja kertoivat poliittisista visioistaan. Kansalaiset ovat osallistuneet tapahtumiin innokkaasti, vaikka niiden yhteydessä on ilmennyt vakavia pommi-iskuja.
Yleinen turvallisuustilanne koko Nepalissa, erityisesti maan eteläosissa Terailla, on arvaamaton. Koko maassa järjestetään tiheästi lakkoja, mielenosoituksia ja joukkokokouksia, jotka saattavat yltyä väkivaltaisiksi ja jotka hankaloittavat liikkumista ja maan sisäistä matkustamista. Nepalin vaikeutuva lain ja järjestyksen puute kautta maan on heikentänyt myös yleistä turvallisuutta.
Ihmisoikeustilanne on parantunut aseellisen konfliktin päättymisen jälkeen. Kuitenkin ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat edelleen erityisesti maaseudulla. Valtio ei ole vielä käsitellyt sisällissodan aikaisia rikoksia, tutkinut tahdonvastaisia katoamisia eikä asettanut ketään syytteeseen. YK:n ihmisoikeuspäävaltuutetun toimisto OHCHR ja kansallinen ihmisoikeuskomissio NHRC ovat tiivistäneet yhteistyötään ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Suomi on lähettänyt helmikuussa YK:n ihmisoikeuspäävaltuutetun OHCHR:n Nepalin-toimiston pyynnöstä kaksi oikeuslääketieteen asiantuntijaa Nepaliin tutkimaan mahdollista joukkohautalöytöä Shivapurin kansallispuistossa 20 kilometrin päässä Nepalin pääkaupungista Katmandusta.
Suomen ja Nepalin suhteet
Nepal on Vietnamin ohella Suomen toinen pitkäaikainen kehitysyhteistyömaa Aasiassa. Suomen ja Nepalin yhteistyöneuvottelut pidettiin Katmandussa lokakuussa 2007, jolloin sovittiin uusiksi pääyhteistyöaloiksi luonnonvarasektori (vesi ja sanitaatio, metsä, ympäristö, ilmastonmuutos) ja opetussektori. Lisäksi päätettiin jatkaa rauhanprosessin, ihmisoikeuksien ja demokratian tukemista.
Suomi on sitoutunut tukemaan Nepalin rauhanprosessia maan hallituksen rauhanrahaston kautta 3 miljoonalla eurolla vuosina 2007–2009. Viime vuonna Nepaliin suuntautuvat kahdenväliset kehitysyhteistyömaksatukset olivat kaikkiaan noin 6,7 miljoonaa euroa.
Suomella ja Nepalilla on ollut vähäistä keskinäistä vierailuvaihtoa. Maita yhdistää kuitenkin aktiivinen toiminta YK:n piirissä sekä osallistuminen rauhanturvatoimintaan.
UM, Aasian ja Oseanian yksikkö