Tausta: Afrikan kehityspankki vauhdittaa köyhimpien maiden kehitystä
Afrikan kehityspankki haluaa Afrikan ääneksi.
Pankkiryhmän pysyvä sijaintipaikka on Norsunluurannikon pääkaupunki Abidjan. Norsunluurannikon sisäisten levottomuuksien takia väliaikainen päämaja sijaitsee Tunisian pääkaupungissa Tunisissa.
Pankin hallintoneuvosto arvioi vuosittain, jatkuuko väliaikainen sijainti.
Suomi liittyi Afrikan kehityspankkiin vuonna 1983, kun liittyminen tuli mahdolliseksi Afrikan ulkopuolisille maille. Pankin osakkaina on 53 Afrikan ja 24 Afrikan ulkopuolista maata, ääniosuudesta 60,2 prosenttia on Afrikan mailla ja 39,8 prosenttia Afrikan ulkopuolisilla mailla. Suomen ääniosuus on 0,5 prosenttia.
Suomi liittyi Afrikan kehitysrahastoon sen perustamisvuonna 1973. Rahaston jäseniä ovat 27 Afrikan ulkopuolista maata sekä pankki. Ääniosuudesta puolet on pankilla ja toinen puoli Afrikan ulkopuolisilla mailla. Pankin äänivaltaosuutta käyttävät Afrikan maiden edustajat. Suomen ääniosuus on rahastosta yksi prosentti.
Suomi on kasvattanut suhteellista osuuttaan kehityspoliittisten painopisteiden mukaisesti; Suomen osuus AfDF-11 lisärahoituksesta on 2,4 prosenttia.
AfDB-ryhmä on maanosan rahoittajista seitsemännellä sijalla. Kymmenen eniten pankin rahoitusta saanutta maata vuosina 1967–2006 olivat: Marokko, Tunisia, Nigeria, Egypti, Algeria, Etiopia, Norsunluurannikko, Mosambik, Tansania ja Ghana.
Afrikan kehityspankin
tavoitteet ja tehtävät
Afrikan kehityspankin keskeisin tavoite on köyhyyden vähentäminen Afrikan maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistämällä. Pankkiryhmä on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin ja korostaa toiminnassaan Afrikan maiden omien köyhyyden vähentämisstrategioiden tukemista sekä maiden omaa kehitystahtoa ja omistajuutta.
Tavoitteeksi on asetettu tulla tehokkaaksi ja arvostetuksi Afrikan ääneksi niin maanosan sisällä kuin sen ulkopuolellakin sekä tarjota tietotaitoa ja analyysipalveluita.
Pankkiryhmän vahvuus on sen alueellisuudessa ja sitä kautta omistajuudessa ja sitoutumisessa. Pankki on läpikäynyt kattavan sisäisen uudistusohjelman, joka jatkuu edelleen.
Operationaalisella tasolla keskitytään infrastruktuuriin, hallintoon, elinvoimaisen yksityissektorin kehittämiseen sekä korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Investoimalla näille alueille pankki haluaa edistää alueellista integraatiota, inhimillistä kehitystä, maataloutta ja hauraiden valtioiden vakauttamista.
Tietämyksen kasvattaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä sukupuolten tasa-arvo ovat läpileikkaavina kaikessa pankin toiminnassa. Tavoitteena on rahoittaa omien osaamisvahvuuksien mukaista toimintaa kussakin maassa enintään 2-3 sektorilla.
Pariisin harmonisaatiodeklaraation ja Accran toimintaohjelman toimeenpanon edistämiseksi pankki toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden kehitysrahoituslaitosten ja OECD/DACin kanssa.
AfDB:n toiminnan suurimpia haasteita ovat jäsenmaiden sille asettamat korkeat odotukset ja tavoitteiden kirjo ja toisaalta hanketoteutuksen haasteet.
Rahoituksen merkittävä kasvu AfDF-10 ja AfDF-11 lisärahoituskausilla on osoitus avunantajien tuesta Afrikan kehityspankille ja sen valitsemalle toimintamallille.
Kansanväliset ruoka- ja talouskriisit heijastuvat myös Afrikan kehityspankin toimintaan. Lisääntyvä rahoituksen kysyntä aiheuttaa tarpeen reagoida maakohtaisiin tilanteisiin nopeammin ja toisaalta yleisesti lisätä pankin käytössä olevien resurssien määrää. AfDB tulee esittämään pääoman korottamista suunniteltua aikaisemmin sekä muutoksia rahaston resurssien käyttöön niin, että ne vastaisivat nopeasti maiden tarpeisiin.
Pankkiryhmä on mukana G20-maiden epävirallisessa yhteistyössä erityisesti rahoituskriisikysymyksissä ja pyrkii toimimaan Afrikan äänenä pankkiryhmän kokouksissa.
Yksityissektorin ja ilmastorahoituksen tarve kasvaa. Pankki arvioi, että alueen keskitulon maat eivät pitkään aikaan saavuta samaa matalahintaisen rahoituksen saatavuutta kaupallisilta markkinoilta, mikä niillä oli ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Afrikassa keskitulon maat toimivat myös alueellisen talouskasvun moottoreina.
Miten Suomi
vaikuttaa?
Valtioneuvoston kehityspoliittinen ohjelma luo perustan Suomen ja Afrikan kehityspankkiryhmän väliselle yhteistyölle. Kansainvälisillä kehitysrahoituksilla, siis myös Afrikan kehityspankilla, on tärkeä rooli monenkeskisessä järjestelmässä, jonka vahvistamiseen Suomi on kehityspoliittisessa ohjelmassa sitoutunut.
Kehityspoliittinen ohjelma ohjaa myös temaattisten painopisteiden valintaa AfDBn kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kehityspoliittisen ohjelman ja monenkeskisen yhteistyön linjauksen mukaisesti Suomi ajaa Afrikan kehityspankin kanssa tehtävässä yhteistyössä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien entistä vahvempaa huomioimista. Taloudellinen, yhteiskunnallinen ja luonnontaloudellinen kestävyys ovat lähtökohta Suomen kannanmuodostukselle.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja toimet ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ovat tasa-arvon, ympäristön ja yksityissektorin kehittämisen ohella läpileikkaavia teemoja, haasteita, joihin voidaan parhaiten vastata sisällyttämällä teemat osaksi toimintalinjauksia ja hankevalmistelua.
Lisäksi valmistellaan erillisiä hankkeita, joiden tavoitteena tulee olemaan puhdas energia tai metsien ja muiden luonnonvarojen käyttö luonnontaloudellisesti kestävältä pohjalta.
Suomi korostaa tarvetta keskittyä sovittujen tavoitteiden toteutumiseen. Erityisen tärkeänä pidämme toiminnan asteittaista muutosta tuloksellisuuden korostamiseksi. Suomi painottaa kumppanimaiden omistajuutta sekä niiden omien suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantajärjestelmien käyttöä AfDB:n tuen lähtökohtana.
Hankehallintoa on tehostettava esimerkiksi tunnistamalla paremmin vaikeuksissa olevat hankkeet, jotta pankin hallussa olevat resurssit saadaan maissa tulokselliseen käyttöön.
AfDB:n tulee siirtää päätösvaltaa, vastuuta ja riittävästi resursseja päämajasta kenttätasolle. Tämä vahvistaa osaltaan AfDB:n maatason yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Suomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista AfDB-tehtäviin pyritään edesauttamaan aktiivisella yhteistyöllä. Myös suomalaisten asiantuntijoiden rahoittamista AfDB:n prioriteettitehtäviin tullaan jatkamaan.
Suomi korostaa ilmasto- ja ympäristökysymysten merkitystä ja painottaa konfliktienehkäisyn ja rauhanprosessien tukemista kehitysnäkökulmasta. Suomi painottaa infrastruktuurin, maatalouden tuottavuuden, sosiaalisten turvaverkkojen, yksityisen sektorin kehittämisen edistämistä sekä kansallisten finanssijärjestelmien tukemista. Suomi pyrkii aktivoimaan suomalaisyrityksiä osallistumaan pankin tarjouskilpailuihin. Yrityksiltä toivottaisiin enemmän aloitteellisuutta ja yhteydenpitoa pankkiin.
Kehitysmaiden
velka
Kansainvälisen talouskriisin myötä kehitysmaiden velkahelpotukset tulevat entistäkin tärkeämmiksi köyhimpien kehitysmaiden kansantaloudellisen vakauden turvaamiseksi.
Afrikan kehityspankilla on Maailmanpankkiryhmän ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa merkittävä rooli kehitysmaiden velkaantumista koskevassa tutkimustyössä sekä käytännön toiminnassa. Suurin osa vaikeasti velkaantuneista köyhimmistä kehitysmaista sijaitsee Afrikassa.
Suomi tukee kehitysmaiden velanhoito-ohjelmien tehokasta toimeenpanoa sekä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että niiden saama apu ja velka ovat kestävällä pohjalla. AfDB:n ja Maailmanpankin yhteiset pyrkimykset kehitysmaiden velkakestävyyden turvaamiseksi muodostavat siten yhden keskeisimmistä painopistealueista Suomen ja pankkiryhmän välisessä yhteistyössä.
Velkaongelmien ratkaisu edellyttää myös kasvavaa panostusta kehitysmaiden velanhoitokapasiteetin vahvistamiseen. Pankin tulee myös aktiivisesti edistää niin sanottujen uusien lainoittajien vastuullista käyttäytymistä.
Suomi korostaa ilmasto- ja ympäristökysymysten merkitystä ja painottaa konfliktienehkäisyn ja rauhanprosessien tukemista kehitysnäkökulmasta. Suomi painottaa infrastruktuurin, maatalouden tuottavuuden, sosiaalisten turvaverkkojen, yksityisen sektorin kehittämisen edistämistä sekä kansallisten finanssijärjestelmien tukemista. Suomi pyrkii aktivoimaan suomalaisyrityksiä osallistumaan pankin tarjouskilpailuihin, yrityksiltä toivottaisiin enemmän aloitteellisuutta ja yhteydenpitoa pankkiin.
Vaikuttamisen
kanavat
Afrikan kehityspankkiryhmässä ylin päätöksentekovalta on hallintoneuvostolla, joka kokoontuu vuosikokoukseen toukokuussa. Kokouksen pitopaikka päätetään aina edeltävässä vuosikokouksessa. Kaksi kertaa kokous on pidetty Afrikan ulkopuolisessa jäsenmaassa (Espanjassa ja Kiinassa), yleensä kuitenkin afrikkalaisessa jäsenvaltiossa.
Suomen edustaja hallintoneuvostossa on kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde.
Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa Suomen tärkein vaikuttamiskanava on johtokuntatyöskentely, jossa Suomi toimii äänestysryhmän jäsenenä osallistuen johtokuntaedustajan ohjeistamiseen. Rahoituslaitosten johtokunnat vastaavat niiden hallintoa, toimintapolitiikkaa, sektori- ja maakohtaisia kehitysstrategioita sekä yksittäisiä hankkeita koskevasta päätöksenteosta.
Afrikan kehityspankissa äänestysryhmäämme kuuluvat Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi ja Intia. Johtokuntaedustajan toimiston paikat avautuvat Suomelle rotaatiovuoron mukaisesti, johtokuntaedustajan varaedustajan tehtävä on Suomella syksystä 2008 syksyyn 2011.
Suomen aktiivinen politiikkaohjaus sekä maatason vaikuttaminen ja seuranta tapahtuu useilla eri tasoilla. Kolmen vuoden välein käytävät Afrikan kehitysrahaston lisärahoitusneuvottelut ovat tärkein kanava strategisen tason politiikkaohjaukselle. Lisärahoituskierrosten väliarvioinnit ovat myös seurannassa keskeinen foorumi.
AfDB:n kautta Suomi tukee pyrkimyksiä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi myös niissä Afrikan maissa, joiden kanssa ei ole tiivistä kahdenvälistä yhteistyötä. Kehityspoliittisten perusteiden lisäksi Suomen yhteistyöllä AfDB:n kanssa voidaan tukea myös hauraiden valtioiden kehitystä ja siten lisätä turvallisuutta ja vakautta.
Kahdenvälisiä yhteistyöneuvotteluja käydään vuosikokousten yhteydessä järjestettävissä tapaamisissa pankin johdon kanssa, sekä pankin päämajaan tehtävien eritasoisten vierailujen puitteissa. Kahdenvälisen yhteistyön (kumppanuudet ja yhteisrahoitus) kautta tuetaan kehityspoliittisen ohjelman mukaisia painopistealueita, joissa Suomella on erityisosaamista ja mahdollisuus tuottaa lisäarvoa sekä vahvistaa AfDB:n toimintaa alueella.
Suomen rahoitus
Afrikan kehityspankille
AfDB:lle, kuten kehitysrahoituslaitoksille yleensä, on ominaista pitkän tähtäimen toiminta. Suoriutuakseen menestyksellä tehtävistään pankki tarvitsee riittävän vahvan pääoma- ja rahoitusrakenteen sekä jäsenmaidensa vahvan poliittisen tuen.
Keskeinen edellytys on pankin vakavaraisuutta ja muuta riskien sietokykyä kuvaavien tunnuslukujen pitäminen hyvinä. Suomi tukee näiden tavoitteiden toteutumista toimimalla rahoittajana vakaalla, ennustettavalla ja vastuullisella tavalla sekä sitoutumalla kollektiivisesti sovittaviin yhteisiin tavoitteisiin.
Kehitysrahaston 11. lisärahoituksen kokonaissumma kasvoi 52 prosentilla edellisestä lisärahoituksesta. Kokonaissumma on vastaa noin 6,5 miljardia euroa. Suomi kasvatti osuuttaan ja osallistuu AfDF-11:een 100 miljoonan euron maksuosuudella, joka vastaa 2,4 prosentin osuutta.
Suomi on poliittisella tasolla sitoutunut korvaamaan G8-maiden aloitteesta syntyneen Multilateral Debt Relief Initiative (MDRI) velkahelpotukseen osallistumisesta Afrikan kehityspankkiryhmälle aiheutuvat kustannukset, jotka vuosina 2006−2020 ovat yhteensä noin 35 miljoonaa euroa (arvio vuosille 2021−54 on yhteensä 85 miljoonaa).
Suomi on solminut sitomatonta rahoitusta tarjoavan kumppanuussopimuksen, josta rahoitetaan pankin innovatiivista kehittämistyötä. Vuonna 2008 sovittiin 1,35 miljoonan euron lisäyksestä rahastoon ja käyttötarkoitukseksi määriteltiin muun muassa ympäristö, ilmastonmuutos ja sopeutuminen, tiede- ja teknologia, joka liittyy uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan sekä metsähallinto.
Suomi on osallisena pohjoismaiden yhdessä rahoittamassa hyvän hallinnon kehittämisrahastossa. Pankki on pitänyt rahastoa esimerkillisenä monen rahoittajan rahastona, joka tulisi avata muille rahoittajille, ja esittänyt, että pohjoismaat myöntäisivät rahastoon lisää varoja.
Tuloksellisuuden
arviointi
Afrikan kehityspankki on sitoutunut kehittämään toimintansa tuloksellisuutta. Tuloksellisuutta mitataan sekä maakohtaisten että kehitysrahaston toimintaa seuraavien mittareiden avulla, erityisesti arvioidaan kehitystehokkuutta ja -tuloksellisuutta näitä mittaavilla indikaattoreilla.
Neljäportainen mittaristo keskittyy yhtäältä maatason tuloksellisuuden mittaamiseen ja onnistuneisuuden arviointiin ja toisaalta pankin omaan toimintaan prioriteettiensa toteutuksessa.
Maakohtaisen edistymisen mittaamisessa AfDB:llä on ongelmia, mikä johtuu muun muassa luotettavan tilastomateriaalin puutteesta. Ilmastonmuutos-, energia- että gender- ja muiden läpileikkaavien teemojen indikaattoreita kehitetään yhteistyössä muiden rahoituslaitosten kanssa; osa indikaattoreista on kaikissa samoja, osa pankkispesifejä.
Suomi seuraa pankin tuloksellisuutta pankin arviointimekanismin pohjalta sekä johtokuntatyön että rahoittajakokousten kautta. Pankilla on myös suoraan johtokunnalle raportoiva itsenäinen evaluointiyksikkö, jonka työkenttä kattaa niin strategiat, politiikkaohjauksen, menettelytavat ja operatiivisen toiminnan. Pankin toimintaa arvioidaan myös ulkopuolisissa arvioinneissa.
Kahdenvälisen yhteistyön tuloksellisuuden arviointi keskittyy käynnissä olevien kumppanuusohjelmien seurantaan. Tavoitteena on varmistaa kumppanuusohjelmille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.
Pyrkimyksenä on kehittää yksityiskohtaisia indikaattoreita rahastoyhteistyön tuloksellisuuden arvioimiseksi.