Suomi vetämään Mosambikin maataloussektorin avunantajia
Suomi on valittu Mosambikin maataloussektorin troikan vetäjäksi vuodelle 2010–2011. Suurimmat haasteet maan maataloussektorilla ovat tuottavuuden ja tuotannon lisääminen.
Suomen vetovastuu alkaa toukokuussa 2010 ja päättyy huhtikuun 2011 lopussa. Muut troikan jäsenet ovat Kanada ja Euroopan komissio.
Maataloustroikan vetäjänä Suomella tulee olemaan paljon haasteita. Suurimpia niistä ovat uuden yhteisrahoitusasiakirjan ja menettelytapa-asiakirjan saaminen sektorille ja maatalousministeriön tukeminen uuden strategian toteuttamisessa.
Suomi tulee kiinnittämään kaudellaan erityishuomiota luonnonvarojen kestävään käyttöön, maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen maataloussektorilla käytävään keskusteluun.
Suurimmat haasteet maataloussektorilla ovat tuottavuuden ja tuotannon lisääminen.
Maatalous työllistää,
muttei tuota
Noin 70 prosenttia Mosambikin väestöstä asuu maaseudulla, ja maatalous työllistää noin 80 prosenttia työvoimasta. Maatalous muodostaa silti vain 25 prosenttia bruttokansantulosta.
Mosambikin maataloustuotanto on kasvanut keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa, mutta jää nähtäväksi, nostaako hallituksen Food Production Action Plan (PAPA) maatalouden tuottavuutta.
Mosambikin maataloustuotanto keskittyy pienviljelyyn: 99 prosenttia maatiloista (3,6 miljoonaa) viljelee pieniä palstoja, jotka peittävät noin 95 prosenttia viljellystä maasta. Pienviljelijät tuottavat enimmäkseen maissia ja kassavaa, lähinnä omaan käyttöönsä.
Mosambikissa on vain 52 000 keski- tai suurikokoista maatilaa. Pääasialliset rahakasvit ovat sokeriruoko, cashew-pähkinät, puuvilla ja tupakka. Vuosittain vain 10 prosenttia viljelyskelpoisesta maasta viljellään.
Tukea siirtyy
hallitukselta yksityissektorille
Mosambikin maatalousministeri ja troikka tapasivat viime viikolla. Kokouksessa kävi ilmi, että maatalousministeriö haluaa edelleen jatkaa sektoriohjelmaa ja -budjettitukea. Nykyistä yhteisrahoitusasiakirjaa (Memorandum of Understanding) tullaan jatkamaan vuodella, jotta saadaan aikaa analysoida nykyistä sektoriohjelmaa ja kehitettyä entistä toimivampi dialogi- ja seurantajärjestelmä uudelle ohjelmalle.
Maataloussektorin uuden strategian on määrä mennä hallituksen hyväksyttäväksi maalis-huhtikuussa 2010. Tämä strategia tulee olemaan uuden sektoribudjettitukiohjelman perusta.
Lähivuosien aikana maatalouden sektoribudjettiohjelmaa on tukenut kahdeksan avunantajaa: Kanada, Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Tanska, Euroopan komissio, Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD ja Suomi. Vuoden 2009 lopulla mukaan liittyi Italia.
Tanska ja EU:n komissio ovat siirtymässä tukemaan maatalouden yksityissektoria, kun taas Maailmanpankki on kiinnostunut palaamaan sektoribudjettituen antajaksi.
Myös projektiluonteista tukea antavat avunantajat, kuten FAO, Yhdysvallat ja Japani, osallistuvat sektoriohjelman kokouksiin. Tavoitteena on saada myös uudet maataloussektorin kumppanimaat, kuten Brasilia, Kiina, Intia ja Vietnam mukaan yhteisiin keskusteluihin ja tiedon ja kokemusten vaihtoon.