Suomi vahvistaa sijoituksia kaikkein köyhimpien maiden yrityksiin

Suomi vahvistaa sijoituksia kaikkein köyhimpien maiden yrityksiin

Koronakriisi iskee kovaa kehittyvien maiden yrityksiin. Suomi on nostanut takuitaan kehitysrahoitusyhtiö Finnfundille, mikä vahvistaa sen sijoitusten kohdentumista kaikkein köyhimpien maiden yrityksiin sekä edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Henkilö käyttää konetta laboratoriossa.
Finnfunnd on rahoittanut Penda Health -klinikkaketjua Keniassa.

Koronapandemiasta on seurannut terveysvaikutusten lisäksi suuria taloudellisia tappioita ympäri maailman. Kehittyvissä maissa yksityisen sektorin osuus työpaikoista on suuri, eikä valtiolla ole varaa elvyttää talouttaan miljardipaketein kuten vauraammissa maissa. Tämän vuoksi rajoitustoimet, taantuma ja kaupan väheneminen iskevät erityisen kovaa kehittyvien maiden yrityksiin.

Tilannetta pahentaa se, että sosiaaliturva on köyhissä maissa usein heikko. Jos turvaverkkoja ei ole, yritysten kaatuminen ja tulojen väheneminen tarkoittaa usein tippumista köyhyyteen. Maailmanpankki ennakoi, että koronakriisin seurauksena äärimmäinen köyhyys lisääntyy ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Varautumista riskeihin

Yhtenä vastauksena kehittyvien maiden yritysten ahdinkoon Suomen valtio korotti Finnfundille antamaansa tappiokorvaussitoumusta 75 miljoonasta eurosta 150 miljoonaan euroon. Tappiokorvaussitoumus on takuu, jonka tuella Finnfund pystyy tekemään muita sijoituksiaan riskipitoisempia, mutta kehitysvaikutuksiltaan poikkeuksellisen mittavia sijoituksia kaikkein köyhimpiin maihin. Sitoumusta kutsutaan erityisriskirahoitukseksi.

Sijoitusriskiin vaikuttavat esimerkiksi sijoituksen kohdemaa, koko ja toimiala. Erityisriskirahoituksen piiriin valittavista Finnfundin sijoituksista mahdollisesti syntyviä luotto- tai sijoitustappioita voidaan kattaa osittain valtion antamasta sitoumuksesta. Tappiokorvaussitoumuksen korotuksessa on siis kyse riskeihin varautumisesta, ei suoraan myönnettävästä rahoituksesta. Valtion korvausten vuotuinen enimmäismäärä on 15 miljoonaa euroa.

Tappiokorvaussitoumus on ollut voimassa jo vuodesta 2012 alkaen. Korvauspäätöksiä on tehty kahdeksan vuoden aikana vain kerran, jolloin korvausta maksettiin 2,2 miljoonaa euroa.

Lisäksi Suomen valtio nosti vastikään Finnfundin osakepääomaa 50 miljoonalla(Linkki toiselle verkkosivustolle) eurolla. Pääoman korotus turvaa Finnfundin toimintaedellytykset haastavassa toimintaympäristössä ja säilyttää kyvyn tehdä jatkossakin oman pääoman ehtoisia sijoituksia kehittyvien maiden yrityksiin.

”Suomessa tarvitaan tukea vientiyrityksille ja yrittäjille ja vastaavasti kehitysmaiden yksityissektori tarvitsee vetoapua kasvuun. On äärimmäisen tärkeää, että Finnfund kykenee jatkamaan myös muuttuneessa taloustilanteessa työtään kehitysmaissa toimivien yritysten rahoittamiseksi, köyhyyden vähentämiseksi, työpaikkojen lisäämiseksi ja kriittisen infrastruktuurin rakentamiseksi”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Tavallista enemmän kehitys- ja ympäristövaikutuksia

Vuonna 2018 julkaistiin KPMG:n tekemä evaluaatio erityisriskirahoituksen vaikutuksista. KPMG totesi evaluaatiossaan, että erityisriskirahoitus oli onnistunut hyvin. Yli 80 prosenttia erityisriskirahoituksen piirissä olleista sijoituksista kohdistui vähiten kehittyneisiin maihin ja erityisriskirahoitushankkeissa oli enemmän kehitys- ja ympäristövaikutuksia kuin muissa Finnfundin hankkeissa. Etiopiaan ja Ruandaan tehtyjen kenttämatkojen loppuarvio oli, että Finnfundin erityisriskirahoitus oli ollut olennaista yritystoiminnan kehittämisessä ja sijoituksista oli seurannut myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja teknologiavaikutuksia.

Koronakriisin myötä näitä vaikutuksia tarvitaan entistäkin enemmän. Pandemian aiheuttama taloudellinen ahdinko tuntuu erityisen voimakkaasti kehitysmaiden naisvaltaisilla toimialoilla.

”Olemme onnistuneet löytämään uusia, hyviä investointikohteita myös koronapandemian aikana, vaikka monen kehittyvään maan talous on hidastunut rajusti, sanoo Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi. ”Olemme investoineet esimerkiksi naisten terveys- ja hygieniatuotteita tarjoavaan verkkokauppaan itä-Afrikassa ja pienviljelijöihin keskittyvään rahoituslaitokseen Myanmarissa. Lisäksi olemme vahvistaneet aiempien sijoituskohteidemme rahoitustilannetta. Erityisriskirahoitus antaa meille vahvan selkänojan jatkaa työtä vaikeassa tilanteessa.”