Suomi sai hyvät arvosanat kehitysyhteistyöstä Länsi-Keniassa
Suomen kehitysyhteistyöllä Länsi-Keniassa on saatu aikaan muun muassa toimivia terveyspalveluita, lisätty juomakelpoisen veden saantia ja parannettu naisten asemaa. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta evaluointiraportista, joka arvioi Suomen Länsi-Keniassa toteuttaman kehitysyhteistyön vaikutuksia.
Evaluointiraportin tuloksia esittelivät maanantaina Säätytalolla ruotsalaisen Orgut-konsulttiyhtiön Andrew Weir ja Maria Notley.
"Suoraan sanoen olin vaikuttunut", pääevaluoijana toiminut Andrew Weir summasi. "On harvinaista nähdä niin laajalle levinneitä hyötyjä. Ohjelmia noudatettiin ilman pakkoa. Niistä puhutaan ja ideoita kehitetään eteenpäin edelleen."
Kaiken kaikkiaan ohjelmat olivat toimineet hyvin ja alun virheistä oli opittu. Orgutin tekemä riippumaton evaluointi käsittelee viittä Suomen valtion Länsi-Keniassa rahoittamaa kehitysyhteistyöhanketta vuosina 1981–2003. Toimialueita olivat vesi-, terveydenhuolto- ja maataloussektorit.
Terveydenhuollossa tuntuvia tuloksia
Terveydenhuoltosektorilla tulokset ovat arvioinnin mukaan olleet kaikista näkyvimmät. Evaluoijien mukaan terveydenhuollon ohjelmat oli sovitettu hyvin Kenian hallinnon rakenteisiin.
Menestystä auttoi myös se, että asenteet Kenian terveydenhuollossa ovat olleet edistyksellisiä. Evaluoinnin mukaan Suomen ohjelmissa kiinnitettiin huomiota naisten ongelmiin, synnytyksiin, ravitsemukseen ja hiv/aidsiin paljon ennen muita. Koska aiheet olivat ihmisille tärkeitä, työ sai välitöntä vastakaikua.
Hygieniatietouden läpimeno oli myös evaluoinnin mukaan suuri saavutus ja johti asennemuutokseen ja konkreettisiin tekoihin.
Maitotilojen tuotteiden kaupallistaminen onnistui
Suomen tuki on ollut olennaista maitotilojen kehitykselle Länsi-Keniassa. Pientilojen maidontuotanto on pystytty pitkälti kaupallistamaan. Karjankasvatus on saatu kestävälle pohjalle, laidunmaiden kuormitusta on pystytty vähentämään ja asennetta eläimiin muuttamaan.
Parannettavaa evaluointi löysi uudistusten ulottamisessa kaikkein köyhimmille. Evaluoijat suosittelevat esimerkiksi halvemmalla hankittavia kotieläimiä, kuten vuohia ja kanoja, jolloin alkuinvestointi ei ole niin suuri.
Lisää ihmisiä puhtaan juomaveden piiriin
Vesisektorilla suomalainen panostus lisäsi merkittävästi pääsyä juomaveden piiriin maaseudulla. Vesivarojen hallinnointi on myös parantunut.
Vesi- ja sanitaatiohankkeet kilpailivat kaikkein eniten väestönkasvupaineiden kanssa ja tämän vuoksi ne eivät saavuttaneet huipputuloksia. Evaluoinnin mukaan arvokasta on kuitenkin se, että hankkeita on onnistuttu saamaan kestävälle pohjalle.
Naisten asema on parantunut
Suomen kehitysyhteistyöohjelmilla on ollut merkittävä vaikutus naisten aseman parantumiseen. Naiset osallistuivat terveydenhuoltopalveluiden ja kodin vesivarojen operointiin ja hallinnointiin. Merkittävää on myös se, että ohjelmat loivat myös naisille mahdollisuuden tienata omaa rahaa.
"Kun naiset saivat hallinnoida rahankäyttöä, sillä oli selvä vaikutus kehitykseen", Adrew Weir sanoi.
Vesisektorilla naiset hankkivat myös teknisiä taitoja. Naiset oppivat muun muassa korjaamaan oman kaivonsa pumppuja. "Tämä oli valtava lisäpotku heidän itsetunnolleen", Maria Notley huomautti.
Hyvät käytännöt kiertoon
Evaluointi suosittelee sisällyttämään nyt arvioitujen ohjelmien menestystekijät tuleviin hankkeisiin.
Kehitysyhteistyöohjelmien tasolla kestävän kehityksen luonti ja erityisesti maataloussektorilla arvoketjulähestymistapa ovat evaluoinnin mukaan tärkeitä. Tulevien hankkeiden täytyy olla tarvittavan kestäviä ja joustavia, että ne pystyvät mukautumaan Kenian nopeasti muuttuviin poliittisiin oloihin.
Evaluointi suosittelee julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön lisäämistä.
Vaikka ohjelmat ovat parantaneet naisten asemaa, vaikutus on ollut paikallista. Evaluoijat totesivat, että perustavanlaatuisiin parannuksiin päästään vain vaikuttamalla suuriin rakenteellisiin kysymyksiin kuten maan ja omaisuuden perimiskäytäntöihin ja yhteiskunnan asenteisiin.
Evaluointi suosittelee pitämään tavoitteen kokonaisvaltaisesta köyhyyden vähentämisestä edelleen ohjelmissa. Myös maanjaon tasapuolisuuteen, varallisuuden jakautumiseen ja maaseutuväestön pääsyyn palveluiden piiriin tulisi kiinnittää huomiota. Edellä mainitut tekijät ovat Weirin mielestä aivan olennaisia asioita Länsi-Kenian tulevaisuuden kehitykselle.
Keniassa on vielä valtavia haasteita
Evaluointi toteaa, että Kenia ei ole onnistunut vähentämään köyhyyttä, vaikka maan hallitus on luonut köyhyyden vähentämiselle myönteistä politiikkaa.
Köyhyyden vähentämisen esteenä ovat muun muassa vallitsevat yhteiskuntarakenteet, jotka suosivat tiettyjä kansanosia. Esimerkiksi maauudistusten suhteen politiikka on puutteellista. Suurimman osan maasta omistavat edelleen samat tahot kuin itsenäistymisen (1963) jälkeenkin. Lisäksi politiikka on etnisesti jakautunut ja korruptiota on paljon.
"Suuri poliittinen takaisku oli myös vuoden 2008 väkivaltaisuudet, jotka liittyivät joulukuun 2007 vaaleihin. Suomen ulkoministeriön täytyisi pystyä puuttumaan myös tähän ongelmaan", Andrew Weir sanoi.
Weir mainitsi myös, että Keniassa ei ole kunnollista poliittista oppositiota, koska vaalien oppositio sisällytettiin hallitukseen. Siksi perustavanlaatuiset muutokset ja parannukset eivät saa jalansijaa. Weirin mukaan Keniassa ei ole myöskään tapahtunut suurta yhteiskunnallista muutosta. Vallassa ovat edelleen ne, jotka perivät vallan itsenäistymisen jälkeen.
Uudet Länsi-Keniaan kohdistuvat kehitysyhteistyöhankkeet ovat alkamassa ja niiden suunnittelu käynnistyy syksyllä 2009.
Hanna Ovaskainen ja Olli Moilanen