Suomi isännöi Naton joukkotuhoasekonferenssin Helsingissä

Suomi isännöi 29.–30. toukokuuta Naton vuosittaista joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen, asevalvonnan ja aseidenriisunnan konferenssia. Runsaat sata johtotason virkamiestä ja asiantuntijaa lähes 50 maasta ja kansainvälisistä järjestöistä kokoontui Finlandia-talolle keskustelemaan joukkotuhoaseiden muodostamasta uhkasta.

CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo (oikealla) Helsingin yliopiston seismologisella asemalla Sysmässä. Sää suosi vierailijoita myös Helsingissä. Onnistunut konferenssi Finlandia-talolla ja laivaretki Suomenlinnaan oli monelle ainutlaatuinen kokemus.

Globaaliin turvallisuusympäristöön kohdistuu nyt tuntuvia haasteita. Kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa sekä Pohjois-Korean ydin- ja ohjustestit olivatkin Helsingissä järjestetyn konferenssin keskeisiä teemoja. Kokouksessa keskusteltiin myös ydinsulkusopimuksesta (NPT), ydinasekieltosopimusta koskevista neuvotteluista sekä ydinaseriisunnan näkymistä.

Suomi isännöi Naton tämän vuoden joukkotuhoasekonferenssin, sillä olemme aktiivinen asevalvonta- ja Naton kumppanimaa.

Tilaisuuden avasi ulkoministeri Timo Soini. Hänen mukaansa vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan lisää avoimuutta ja ennustettavuutta ja asevalvonta- ja joukkotuhoaseiden leviäminen on estettävä. Soinin mukaan Suomi on Euroopassa turvallisuuden tuottaja ja Naton aktiivinen kumppani.

Naton varapääsihteeri Rose Goettemoeller kehotti osallistujia katsomaan eteenpäin ja pohtimaan yhteisiä ratkaisuja joukkotuhoaseiden muodostamiin uusiin haasteisiin. Kemiallisia aseita koskevan kieltojärjestön (OPCW) pääjohtaja Ahmed Üzümcün mukaan kemiallisten aseiden kieltosopimuksen (CWC) säilyttäminen vahvana ja tehokkaana on yhteinen vastuumme.

Üzümcü tapasi vierailullaan myös presidentti Sauli Niinistön sekä ulkoministeri Soinin. Lisäksi hän piti luennon Helsingin yliopistolla Verifinin järjestämässä tilaisuudessa, jossa juhlistettiin OPCW:n 20-vuotista taivalta.

Ydinkoekieltosopimusjärjestön (CTBTO) pääsihteeri Lassina Zerbolle diplomatia on opettanut, että pitää olla "kärsivällinen ja toiveikas". Ratkaisu voi löytyä dialogin kautta. Pulmana on, miten pitää yllä keskustelua sellaisen osapuolen kanssa kuten Pohjois-Korea, joka ei halua keskustella.

Zerbon ohjelmaan kuului myös tutustuminen Helsingin yliopiston ylläpitämään seismologian laitokseen Sysmässä, joka on Suomen panos CTBTO:n kansainväliseen valvontajärjestelmään. Zerbo piti laitoksen toimintaa erinomaisen tärkeänä, ja toivoi että erityisesti lähialueen nuorille kerrottaisiin aseman aktiviteeteista ja sen kytkennästä asevalvontaan.

Sysmän-vierailulla Zerboon teki suuren vaikutuksen tieto paikkakunnan 79-vuotiaasta Sanni Mäkelä-Vesasta, joka laitoksen talonmiehen leskenä vapaaehtoisesti pitää mittauslaitosta silmällä ja raportoi asiattomasta liikkumisesta alueella. Zerbo kutsui Mäkelä-Vesan vierailemaan CTBTO:n päämajaan Wieniin.

Joukkotuhoasekonferenssi oli yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuonnaan isännöimistä kansainvälisistä tapahtumista, joka vahvisti Suomen asemaa merkittävänä toimijana monenkeskisillä asevalvontafoorumeilla ja Naton kumppanina.

Anna Wickström-Noejgaard
Kirjoittaja on johtava asiantuntija ulkoministeriön asevalvonnan yksikössä.