Ritva Koukku-Ronde kehityspolitiikasta vastaavaksi alivaltiosihteeriksi
Ritva Koukku-Ronde on toiminut kehityspoliittisen osaston osastopäällikkönä syksystä 2005 alkaen. Ensi syyskuusta alkaen hänet on nimitetty kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavaksi alivaltiosihteeriksi.
Millä mielin valmistaudut uuteen tehtävään?
Alivaltiosihteerin tehtävä on upea näköalapaikka osallistua kehityspolitiikan ja -yhteistyön laajaan työkenttään. Kaikissa keskeisissä globaaliagendan ajankohtaisissa kysymyksissä ja ongelmissa on kehitysulottuvuus. Talouskriisin, ilmastomuutoksen ja ruokapulan vaikutukset iskevät dramaattisesti köyhimpiin maihin ja haavoittuvimpiin kansalaisiin. Sillä, minkälaista kehityspolitiikka me harjoitamme YK:ssa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa, EU:ssa, OECD:ssa ja muilla kv. foorumeilla sekä kehitysmaissa on valtava merkitys. Samoin kuin sillä, minkälaisia välineitä meillä on käytössä kehityspolitiikan toimeenpanossa. Suomi tunnetaan luotettavana ja laadukkaana kehityspolitiikan toimijana - kiitos tästä myös edeltäjilleni ja koko ulkoasiainhallinnon työntekijäjoukolle. On mahtavaa olla mukana jatkamassa tätä työtä.
Kulunut vuosi on ollut globaalipolitiikassa suurten kriisien aikaa, miten luonnehtisit Suomen kehityspolitiikan keinoja ja meidän valmiuksiamme olla mukana globaaleihin haasteisiin vastaamisessa?
Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma vastaa erittäin hyvin tämän hetken haasteisiin. Ohjelmassa korostetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen edistämiselle. Päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen, joka ei onnistu, ellei se perustu kehitysmaiden omaan kehitystahtoon ja pohjaudu kehitysmaiden omiin köyhyydenvähentämisohjelmiin. Suomella on käytössään laaja ja laadukas keinovalikoima, jota kehitämme jatkuvasti voidaksemme parhaalla mahdollisella tavalla vastata kehitysmaiden tarpeisiin.
Tuki kehitysmaiden kestävälle talouskehitykselle on nyt avainasemassa kriiseihin vastattaessa. Tässä tilanteessa korostuvat tuotannollisen toiminnan ja yksityissektorin tuki, kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, infrastruktuurin kehittäminen, maatalouden, kestävän metsätalouden ja maaseudun kehittäminen. Monet näistä ovat jääneet liian vähälle huomiolle viime vuosikymmeninä. Muiden rahavirtojen kuin virallisen kehitysrahoituksen merkitykseen kehityksen moottorina kiinnitetään entistä enemmän huomiota, aivan oikeutetusti. Valtioiden virallinen kehitysrahoitus on vain yksi kehitysmaihin suuntautuvista rahavirroista. Tarvitaan yksityissektorin investointeja, myös siirtolaisten kotiin lähettämien rahojen merkitys on monien kehitysmaiden kannalta erittäin tärkeä.
Pelkkä taloudellisen kehityksen edistäminen ei kuitenkaan riitä. On varmistettava että kaikki toiminta on myös yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Talouskriisissä on erityisen tärkeää varmistaa, että lyhyen aikavälin hyödyn tavoittelu ei aja kestävyyden edelle. Hyvä hallinto ja demokratian edistäminen, oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen, tasa-arvon edistäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat kestävän kehityksen yhteiskunnallinen perusta. Kriisitilanteessa niiden merkitys korostuu, sillä riski epätasa-arvoisuuden lisääntymisestä ja heikoimpien syrjäytymisestä on konkreettinen uhka ja kasvualustaa väkivaltaisille konflikteille.
Samanaikaisesti kriiseihin ei voida kuitenkaan puuttua riittävästi vain kehitysyhteistyön keinoin. Kehityspoliittinen ohjelma korostaa johdonmukaista toimintaa kaikilla kehityksen kannalta relevanteilla politiikka-aloilla (kuten kauppa, turvallisuus, ympäristö). Kansainvälisen kaupan kysymysten ratkaiseminen on kehitysmaiden tulevaisuuden kannalta entistäkin tärkeämpää. Tästäkin syystä WTO:n neuvottelukierroksen ja käynnissä olevien vapaakauppaneuvottelujen nopea päättäminen on tärkeää.
Tavoitteenamme on myös jatkaa koko suomalainen yhteiskunnan aktivoimista osallistumaan kehityspoliittiseen keskusteluun ja kehitysyhteistyöhön. Viime vuonna järjestettiin klusteritapamisia eri sidosryhmien kanssa sekä kehitettiin uusia apuinstrumentteja. Viime vuonna lanseerattu instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti on otettu hyvin vastaan. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä edelleen kehitetään. Myös dialogi kansalaisjärjestöjen kanssa on ollut hyvin aktiivista.
OECD:n kehitysapukomitea DAC julkisti hiljattain vuoden 2008 aputilastot. Mitä niistä on luettavissa, Suomen kohdalta ja yleisemmin? Entä miten synkkenevät talousnäkymät vaikuttavat avun tulevaan kehitykseen?
Tuoreissa tilastoissa jäsenmaiden yhteenlaskettu kehitysapu viime vuonna oli rahassa mitattuna kaikkein aikojen korkein. Apu kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta. Tämä on hyvä uutinen ja osoittaa avunantajien vahvaa sitoutumista kehitykseen.
Suomen kehitysyhteistyötaso viime vuonna oli 790 miljoonaa euroa, eli 0,43 prosenttia bruttokansantulosta. Tulos on EU-maiden keskitasoa, mutta valitettavasti edelleen muista Pohjoismaista jäljessä. Ilahduttavaa on se, että saavutamme ensi vuonna EU:ssa tekemämme lupauksen 0,51 % BKTL-tasosta vuonna 2010. Olemme myös sitoutuneet lisäämään kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 %:iin vuonna 2015. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi olisi tärkeää, että hallitus sitoutuisi lisäämään määrärahat tasaisen kasvun mallilla.
Talouskriisillä on vakavia vaikutuksia matalan tulotason maihin. Rahoituksen saatavuus heikkenee ja kallistuu, investoinnit ja siirtolaisten lähettämät rahavirrat vähenevät, raaka-aineiden hinnat laskevat, kysyntä laskee. Kriisin konkreettiset vaikutukset iskevät kehitysmaissa pahiten kaikkein köyhimpien ja helpoimmin haavoittuvien kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Maailmanpankki arvioi, että maapallon erittäin köyhien määrä on jo nyt lisääntynyt yli 50 miljoonalla.
Vaikka kriisin todelliset vaikutukset ja kesto eivät ole vielä täysin selvillä, kehitysavulla voidaan vaikuttaa tasapainottavasti suhdanteisiin ja helpottaa kriisin vaikutusta kehitysmaihin.
Rahoitussitoumusten pitäminen, jopa niiden toimeenpanon nopeuttaminen, sekä rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus on tässä tilanteessa entistäkin tärkeämpää. Rahoituksen turvaaminen nyt on huomattavasti halvempaa kuin se hinta, jonka tulevat sukupolvet joutuisivat maksamaan vahinkojen korjaamisesta.
Tiukassa taloustilanteessa on määrärahojen kasvattamisen rinnalla kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota myös yhteistyön laatuun. Kansainvälinen yhteisö on tehnyt kattavia sitoumuksia yhteistyön laadun parantamiseksi ns. Pariisin julistuksessa. Tähän agendaan ovat myös useat kehitysmaat sitoutuneet. Suomen yhteistyötä on arvioitu osana kansainvälistä seurantaa. Viime vuonna julkistetut tulokset osoittavat yhteistyömme laadun paranemista lähes kaikilla osa-alueilla.
Talouskriisin ohella tämän ja tulevien vuosien keskeinen työsarka koskee ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaan mitä suurimmassa määrin maailmanlaajuinen taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen kysymys sekä entistä enemmän myös turvallisuuskysymys. Samalla se on yksi suurimpia globaaleja haasteita kehitykselle. Kustannukset ilmastonmuutokseen vastaamiseen ovat huomattavasti alhaisemmat kuin toimimattomuuden kustannukset. Köyhyyden vähentäminen kestävällä pohjalla on yksi keskeisimpiä keinoja torjua ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin.
Sama pätee konflikteihin. On huomattavasti halvempaa pyrkiä estämään konfliktien syntyä kuin maksaa niiden kustannukset. Kestävä kehitysyhteistyö on halvinta konfliktien estoa.
Millaisilla laatusanoilla kuvailisit ulkoministeriön ja kansainvälisten sekä kotimaisten kumppaneiden yhteistyötä? Mihin suuntaan haluaisit sitä vielä kehittää?
Ulkoministeriö on aktiivinen, etunojainen, luotettava ja uskottava yhteistyökumppanina. Meillä on kansainvälisissä järjestöissä vuosikymmenten aikana rakennettu hyvä maine. Myös kumppanimaissamme arvostetaan Suomen panosta ja roolia..
Vuosi 2008 oli Suomelle aktiivisen kansainvälisen kehityspoliittisen vaikuttamisen vuosi kestävän kehityksen agendan edistämisessä. Teimme useita aloitteita joiden tarkoituksena oli käynnistää vuoropuhelua ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa uusia mahdollisuuksia hyödyntäen. Kehityspolitiista dialogia ollaan tiivistämässä niin Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin kanssa. Osana kansainvälistä vaikuttamista Suomi on aktiivisesti kannustanut muitakin avunantajia pitämään kehitysyhteistyörahoitukseen liittyvät lupauksensa.
Aloittellisuutemme on otettu positiivisesti vastaan, sillä Suomi tunnetaan yhteistyökumppanina, jonka sanaann voidaan luottaa. Uskottavuutemme mitataan omien sitoumustemme toimeenpanolla. Myös kampanjamme tulla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2013-14 yhdeksi iskusanaksi on otettu "credibility" eli uskottavuus. Myös turvaneuvostokampanjamme kannalta on tärkeää, että pidämme kehitysyhteistyömäärärahasitoumuksemme.
Ulkoministeriö on laajentanut yhteistyötään eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti viime vuosien aikana. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö on meidän kaikkien yhteinen asia. Viimeksi eilen tapasin eri kansalaisyhteiskunnan edustajia, mm. Kepan, MTK:n ja Suomen Punaisen Ristin johtoa. Olimme kaikki hyvin samaa mieltä tästä yhteisestä tavoitteestamme köyhyyden vähentämisestä kestävällä tavalla. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet myös uudelle alivaltiosihteerille jatkaa ja kehittää yhteistyötä.
Mainitse yksi hyvä viimeaikainen uutinen kehityspolitiikan alueelta?
Eilinen Lontoossa järjestetty G20 kokouksen anti, jossa oli vahva kehitysulottuvuus. Lontoossa myös vahvistettiin sitoutuminen köyhyyden vähentämiseen, vuosituhattavoitteisiin sekä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen.
Hyvä uutinen oli myös tuoreissa kehysneuvotteluissa hallituksen sitoutuminen kehitysyhteistyömäärärahojen kasvuun.