Pieniä askelia Bonnin ilmastoneuvotteluissa
Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta neuvoteltiin viime viikolla Bonnissa – ensimmäistä kertaa Kööpenhaminan joulukuisen kokouksen jälkeen. Ulkoministeriön erikoistutkija Folke Sundman arvioi neuvottelujen tuloksia.
Bonnin kaksi viikkoa kestäneen kokouksen asialistalla olivat Kööpenhaminasta tutut asiat: ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan tulevaisuus, rahoitus- ja teknologiakysymykset sekä eri maaryhmien päästövähennyksiä koskevat sitoumukset.
Neuvotteluihin osallistuneen ulkoministeriön erikoistutkijan Folke Sundmanin mukaan Bonniin lähdettiin aika epäilevin odotuksin.
”Varmasti kaikki miettivät, että mitähän tästä tulee. Siksi olikin iloinen yllätys, että nyt ei juututtu menettelytapakiistoihin, vaan päästiin nopeasti käsittelemään itse asiakysymyksiä.”
Sundmanin mielestä ilmapiiri Bonnissa oli sopuisa ja asiallinen. Siitä huolimatta esimerkiksi ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan välistä suhdetta koskevat peruserimielisyydet ovat ennallaan.
”Näistä kysymyksistä ei nyt varsinaisesti neuvotella, koska siihen ei ole edellytyksiä”, Sundman toteaa.
Sen sijaan rahoitukseen ja teknologiaan liittyvissä kysymyksissä Bonnissa nytkähdettiin eteenpäin.
”Kaikki osapuolet tunnustavat nyt, että ilmastoon liittyvä rahoitus ei tule olemaan vain yksi keskitetty rahasto vaan laaja kokonaisuus, johon kuuluu myös kahdenvälistä yhteistyötä”, Sundman kuvailee.
Näkemyseroja uudesta ilmastorahastosta
Neuvotteluissa suuren roolin sai odotetusti uusi ilmastorahasto. Sundmanin mukaan osapuolet ovat varsin yksimielisiä siitä, että rahasto olisi laaja-alainen, sisältäisi useita temaattisia rahoitusikkunoita ja lisäisi ilmastokysymyksiin liittyvää rahoitusta. Suurimmat näkemyserot liittyvät rahaston hallintaan ja määräysvaltaan.
”Kehitysmaat ovat esittäneet, että myös ilmastosopimuksen osapuolikokouksella tulisi olla määräysvaltaa rahaston toimintaan, kun taas esimerkiksi EU:n mielestä rahaston pitäisi toimia aika itsenäisesti, oman johtokuntansa päätösten mukaisesti.”
Teknologian osalta esillä oli muun muassa ajatus alueellisista teknologiakeskuksista, jotka voisivat olla tukena tiedon jakamisessa ja kapasiteetin vahvistamisessa.
”Periaatteellinen yhteisymmärrys on tietysti vielä eri asia kuin käytännön toteutus. Yksityiskohdat jäivät auki niin rahoitukseen kuin teknologiaankin liittyvissä kysymyksissä ja näitä koskevat neuvottelut voivat vielä olla hyvin hankalia”, Sundman pohtii.
Cancunin kokouksesta ei kukaan odota paljoa
Bonnissakin pari viimeistä vuorokautta pudottivat tunnelmia maan tasalle. Ilmastosopimuksen neuvotteluryhmässä puheenjohtaja ehdotti neuvotteluiden pohjaksi uutta tekstiä, mutta kehitysmaat tyrmäsivät sen teollisuusmaita suosivana. Jälleen uusi teksti valmistuu Bonnissa elokuun alussa pidettävään seuraavaan valmistelukokoukseen. Sundmanin mielestä tämä kokous siirsi asiat syksyyn:
”Kokonaisuutena tämä kokous ei vienyt asioita juuri eteenpäin. Jää nähtäväksi päästäänkö elokuuksi valmistuvan, seuraavan tekstiehdotuksen pohjalta neuvottelemaan konkreettisista muotoiluista.”
Elokuun jälkeen syksyllä on ainakin yksi valmistelukokous, joka pidettäneen Kiinassa lokakuun puolivälissä. Ilmastovuosi huipentuu joulukuussa Cancuniin.
”Kööpenhaminan pettymysten jälkeen kukaan ei maalaile suurta läpimurtoa Cancunissa. Siinä mielessä katseet suuntautuvat jo enemmänkin vuoteen 2011 ja Etelä-Afrikassa pidettävään ilmastokokoukseen”, Sundman summaa.