Peru nousemassa maailman johtavaksi kokalehden tuottajaksi

Peru on ohittamassa Kolumbian maailman suurimpana kokalehden tuottajamaana. Tällä hetkellä Perussa elää noin 65 000 perhettä, jotka ovat riippuvaisia kokapensaan viljelystä.

Kokapensaan lehtiä, kuva: savage stills(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), flickr.com, ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Perun kansallisen huumeiden torjuntaviraston DEVIDAn ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön UNODC:n uusimpien tietojen mukaan Peru on nyt maailman suurin kokalehden tuottaja.

Vuonna 2009 kokapensaan viljelyyn käytetty pinta-ala oli Kolumbiassa suurempi kuin Perussa, mutta hehtaarituotto on Perussa suurempi kuin Kolumbiassa.

On todennäköistä, että vuoden 2010 aikana Peru tulee ohittamaan Kolumbian myös viljelyalueen osalta. Viimeisten viiden vuoden aikana kokapensaan viljelyyn omistettu pinta-ala on kasvanut Perussa joka vuosi. Viime vuonna kasvua oli 6,8 prosenttia, 56 100 hehtaarista lähes 60 000 hehtaariin.

Kasvua on tapahtunut alueilla, jossa kokapensaan tuotanto liittyy huumekauppaan.

Todellista kokajohtajaa on vaikea selvittää

Todellisuudessa on hyvin vaikea määrittää, kuka johtaa kokalehden tuotantoa. Mittaaminen on monimutkaista, sillä maat käyttävät erilaisia menetelmiä lehtien kuivaukseen.

Perussa kokalehdet kuivatetaan auringossa, kun taas Kolumbiassa kuivatukseen käytetään uunia. Koska auringossa kuivattujen lehtien kosteuspitoisuus on suurempi, painavat ne enemmän kuin uunissa kuivatut.

Perussa kuivattujen kokalehtien tuotanto kasvoi viime vuonna 128 000 tonniin, joka oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Kysyntä perinteistä kokalehden käyttöä varten on arviolta hieman yli 9 000 tonnia, loput (93 prosenttia) käytetään siis kokaiinin valmistukseen.

Perussa kokanlehtiä myydään supermarketeissa, kuva: cordyceps(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), flickr.com, ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä hetkellä Perussa elää noin 65 000 perhettä, jotka ovat riippuvaisia kokapensaan viljelystä. Kokapensaan viljely keskittyy Alto Huallagan, Apurimac-Enen ja La Convencion-Laresin alueille.

Perun kansallinen kokayritys ENACO on ainut laillinen kokalehden markkinoija Perussa. ENACO:n toiminta kattaa kuitenkin vain kolmasosan kokalehden arvioidusta kokonaistuotannosta.

Loput markkinoista toimii siis epävirallisesti, jolloin tuottajalle myös maksetaan parempi hinta.

Vuonna 2008 kuivatun kokalehden hinta Perussa oli 3,4 Yhdysvaltain dollaria per kilo. Vuonna 2009 hinta laski 3,2 dollariin.

Huumekartelli pyörittää toimintaa

Huumetuotanto on muutoksessa Perussa. Yhä useammin myös kokaiinihydrokloridi tuotetaan Perussa ja kuljetetaan valmiina tuotteena ulkomaille. Kokaiinin kemiallinen jalostusprosessi on optimoitu niin, ettei suuria tuotantopanoksia enää tarvita. Tämä mahdollistaa kokaiinin jalostuksen pienissä kylissä. Kokan vientiin ei enää juuri käytetä lentokoneita, vaan jakelu suoritetaan syrjäisiä maanteitä ja jokia pitkin.

Kokaiinintuotantoprosessien takana ovat kansalliset organisaatiot, jotka ovat sekaantuneet laittomaan huumekauppaan.

Peruun on muodostumassa huumekartelli, joka toimii osittain Meksikon huumekartellien kanssa. Kartellien toiminta tuotantoalueilla on kuitenkin vähäistä, ja operaatiot keskittyvät lähinnä Limaan ja muihin suurimpiin kaupunkeihin, joista huumekauppaa ohjataan ja varastoja kootaan ulkomaille vietäväksi.

Eurooppalaiset käyttävät perulaista kokaiinia

Perun viranomaisten mukaan noin 80 prosenttia Perussa tuotetusta kokaiinista viedään Eurooppaan. Huumeet kulkevat useimmiten Hollannin kautta. Yhteisen kielen vuoksi perulaiset käyvät eniten kauppaa espanjalaisten kanssa. Uusia kontakteja tehdään tänä päivänä yhä useammin vankiloissa.

Eurooppalaisten määrä perulaisissa vankiloissa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Perun hallitus onkin viime kuukausina vaatinut parempaa yhteistyötä huumeiden vastaisessa taistelussa ja pyrkinyt ”yhteisen vastuun jakamiseen”.

DEVIDAn mukaan huumekaupan vastaisessa työssä tulisi panostaa seuraaviin asioihin:

1. Hävittää tuotantoa ja tukea vaihtoehtoisten lajien, kuten kahvin ja kaakaon, tuotantoa. Vapaaehtoisohjelmissa kokanviljelijät lupautuvat itse tuhoamaan omat pensaansa, mutta jos tähän ei suostuta, hävitetään viljelmät pakolla. Vuonna 2009 kokapensasviljelyalueita hävitettiin 10 025 hehtaaria ja vuonna 2008 10 143 hehtaaria. Uusia viljelyksiä raivataan käyttöön kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin vanhoja hävitetään.
2. Kieltäminen ja takavarikointi. Vuosi 2008 oli lukumäärällisesti erityisen menestyksekäs takavarikoitujen huumeiden ja kemiallisten aineiden osalta.