Nepal valmistautuu liittotasavaltaan - miten koululaitos kehittyy?
Millä tasolla – keskushallinnon, liittohallinnon vai paikallishallinnon tasolla – opetuksen linjauksia, opetussuunnitelmia ja opettajankoulutusta tulisi kehittää? Tätä pohdittiin Katmandussa elokuun lopulla.
Nepalin väliakaisen perustuslain mukaan maa siirtyy liittotasavaltaiseen hallintoon uuden perustuslain myötä.
Perustuslakia valmisteleva keskus (CCD Center for Constitutional Dialogue) on järjestänyt lukuisia keskustelutilaisuuksia kansalaisten osallistumista kannustavista teemoista. Aiheina ovat olleet mm. naisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, maan omistusuhteet, YK:n vuosituhattavoitteet, dalitien oikeudet ja perustuslaki, vammaisten oikeudet ja alkuperaiskansojen oikeudet uudessa perustuslaissa.
Elokuun lopulla keskusteltiin opetuksesta CCD:n yhteistyössä UNESCOn kanssa järjestämässä seminaarissa. Kolmisenkymmentä opetushallinnon työntekijää kuunteli australialaisen asiantuntijan Philip Stabbackin alustusta perustuslain toiminnallisesta kehittamisesta ja pohti opetusta liittovaltioon siirryttäessä.
Koulutus ja opetus ovat perustavaa laatua olevia ihmisoikeuksia, alustaja painotti. Yhtä tärkeää kuin oikeus koulutuksen on kuitenkin myos hyvän koulutuksen takaama jokaisen ihmisen ihmisarvo ja hyvinvointi, maan talouden kehitys, terveyspalvelujen parantuminen, ympäristön tilan huomioiminen, kulttuurien välinen kunnioitus sekä kansallisten tavoitteiden ja arvojen tukeminen.
Liittotasavaltaa voidaan Stabbackin mukaan kehittää filosofis-poliittisesti, sosiokulttuuris-lingvistisesti, rakenteellisesti tai funktionaalisesti. Osanottajien mukaan Nepalin perustuslaista käytävä keskustelu on toistaiseksi pysynyt poliittis-filosofisella tasolla. Siitä miten uusi perustuslaki palvelee kansalaisia eri hallinnon aloilla on toistaiseksi keskusteltu hyvin vähän.
Kuka päättää millainen on opetusuunnitelma ja miten opettajia koulutetaan?
Millä tasolla – keskushallinnon, liittohallinnon vai paikallishallinnon tasolla – opetuksen linjauksia, opetussuunnitelmia ja opettajankoulutusta tulisi kehittää? Tätä pohditiin kolmessa ryhmässä.
Opetuksen linjauksia käsittelevässä ryhmässä pohdittiin, minkä tason hallinnon tulisi päättää yksityiskoulujen opetuksesta, opetuksen tasa-arvoisuudesta, oppivelvollisuudesta, opetuskielesta, koululaitoksen rakenteesta ja aikuiskoulutuksesta. Suurin osa näistä toiminnoista ehdotettiin päätettavaksi keskushallinnossa. Opetuskielestä paattamista toivottiin siirrettavan joko liittotasavallalle tai paikallishallinnolle, kuitenkin niin että keskushallinto tekisi tarvittavat ohjeistukset ja peruslinjaukset.
Opettajankoulutusen standardit toivottiin tehtavan keskushallinnossa, opettajien koulutukseen rekrytointi paikallisesti ja koulutuksen kehittamien liittovaltion hallinnnossa. Opetusuunnitelmien kehittamisen katsaus taas suositti yleisen kansallisen opetussuunnitelman tekoa keskushallinnolle, ammatillista koulutusta liittotasavallan hallinnolle ja valinnaisista aineista päättämistä paikallishallinnolle.
Puolikkaan tyopaivan aikana ei päästy kovin syvälle yksityiskohtiin. Kouluttaja painottikin useaan otteeseen etta päivän tavoitteena on saada aikaan keskustelua, joka suuntaisi perustulakia kehittävää työtä siten, etta nepalilaiset saisivat nauttia maan hallinnon palveluista kuten koulutuksesta tasa-arvoisesti koko maan alueella.
Päivi Ahonen
Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana monikielisyysopetuksen kehittämishankkeessa.