Myanmar: Asukkaat kehittämään omia kyliään
Vuosikymmenten totalitarismin jälkeen myanmarilaisten luottamus viranomaisiin on vähissä. Suomen tukemassa hankkeessa köyhällä maaseudulla asiat kuitenkin ratkaistaan yhdessä.
Viiden vuosikymmenen aikana Myanmarin armeija levittäytyi kaikkialle yhteiskuntaan ja hallinnon arvostelijoita pidätettiin mielivaltaisesti. Hiljalleen avautuvassa maassa epäluulo, itsesensuuri ja varovaisuus ovat edelleen vahvasti läsnä.
Siksi monet Myanmarissa sanovat, että suurin haaste maan kehitykselle ovat he itse. Muutosta ei synny ennen kuin ihmiset oppivat luottamaan toisiinsa ja viranomaisiin.
Yhteistyö on kaiken a ja o
Suomi tukee maaseudulla hanketta, joka vahvistaa yhteisöjen taitoa kehittää ja johtaa kyliään yhteistyössä paikallishallinnon kanssa.
Malli on yksinkertainen. Kyläläiset valitsevat keskuudestaan jäsenet kyläkehityskomiteaan, joka kirjaa ylös kyläläisten parannusehdotuksia.
Hanketta toteuttava Luterilaisen maailmanliiton Myanmarin maatoimisto puolestaan kouluttaa komiteaa kehityssuunnitelman tekemisessä ja auttaa luomaan yhteyden paikallishallintoon. Ideoiden toteutuksista kyläläiset vastaavat itse.
Kyläläiset Thae Ein Kyaung Sunissa ovat esimerkiksi rakennuttaneet sillan, joka helpottaa lasten pääsemistä kouluun joen toiselle puolelle, hankkineet välineitä koulun pihalle ja rakennuttaneet käymälät kouluun ja 50 kotiin.
Hyvä hygienia vähentää sairauksia ja siten köyhyyttä.
Karmean katastrofin kautta kohti kehitystä
Useimpaan maaseudun kehittämishankkeen 51 kylästä Irrawaddyn suistoalueella pääsee vain veneellä. Juuri täällä, Myanmarin eteläosassa, hirmumyrsky Nargis aiheutti pahimmat tuhot toukokuussa 2008.
Syklonin nostattamat vesimassat hukuttivat alleen tuhansia täysin varautumattomia kyliä. Arviolta 140 000 ihmistä kuoli ja 1,4 miljoonaa kärsi tuhoista.
”Olimme onnekkaita”, Daw Myint Myint muistelee hirmumyrskyä. ”Meiltä lähti katto ja talo kallistui pahasti, mutta se pysyi pystyssä.
Naisen kotikylä Let Phauk Saing oli Nargis-myrskyn silmässä. Talot, tiet, sillat ja koulu tuhoutuivat.
Luterilainen maailmanliitto pääsi sotilasjuntan viivyttelyn jälkeen ensimmäisten ulkomaisten avustusjärjestöjen joukossa aloittamaan hätäavun syrjäisillä tuhoalueilla.
Nyt kyläläiset ovat paremmin varautuneita. Järjestö on kouluttanut katastrofivalmiusryhmiä, jotka seuraavat säätä ja ovat ottaneet käyttöönsä kyläläisten varoitusjärjestelmän. Katastrofin uhatessa kyläläiset osaavat varata puhdasta vettä ja hakeutua suojaan.
Tasa-arvoa tuloilla
Jälleenrakentamisen lisäksi hankkeessa opitaan myös uusia taitoja, joiden avulla etenkin heikompiosaiset voivat ponnistaa irti köyhyydestä. Naiset Thae Ein Kyaung Sunissa ovat esimerkiksi perustaneet säästö- ja lainaryhmän, jonne kukin jäsen tallentaa kuukausittain 1 500 kyatia (noin 1,10 euroa).
”Olen yrittäjä”, Daw Tin Myint sanoo ylpeänä ja esittelee valmistamiaan käsilaukkuja ja eväsrasioiden kantokasseja.
Siemenrahan yritykselle hän lainasi ryhmältä.
Omat tulot ovat tärkeä tasa-arvokysymys naisille, jotka useimmiten ovat taloudellisesti täysin riippuvaisia miehistään. Raha käytetään keittiövälineisiin ja lasten koulutukseen.
Ryhmän pääoma on kasvanut jo lähes 550 euroon, joka vastaa myanmarilaisen virkamiehen yli vuoden palkkaa. Lainat myönnetään yhteispäätöksellä ja korko on niin matala, että riskin uskaltaa ottaa.
Hanna Öunap
Myanmar: Talousmahdista köyhyyden kärkeen
Myanmar oli vielä 1940-luvulla Kaakkois-Aasian rikkaimpia maita ja koko maailman riisiaitta. Vuosikymmenien heikon taloudenhoidon johdosta 53,5 miljoonan asukkaan valtio lukeutuu tänä päivänä maailman köyhimpiin maihin.
Vaikka maan talous onkin kasvanut vauhdilla viime vuosina, hyötyy siitä vain pieni osa väestöstä. Maaseutu, jossa 70 prosenttia väestöstä asuu, on kehityksen häntäpäässä.
Myanmar itsenäistyi Britannian kansainyhteisöstä 1948. Ensimmäistä sotilasvallankaappausta 1962 seurasi maan eristäytyminen ja taloudellisen kehityksen pysähtyminen.
Kun kansalaiset elokuussa 1988 marssivat kaduille vaatimaan vapaita vaaleja, kukistivat sotilaat mielenosoitukset raa’asti. Vallan otti sotilasjuntta, joka hallitsi maata rautaisella kädellä seuraavat 25 vuotta.
Vaikka sotilasjuntta lopetettiin ja maa siirtyi siviilihallintoon maaliskuussa 2011, on valta käytännössä edelleen keskittynyt vahvasti armeijalle.
Seuraavat vuodet ja parlamenttivaalit 2015 näyttävät kehityksen suunnan – jatkaako Myanmar rauhan ja demokratian viitoittamaa tietä?
Hanna Öunap
Maaseudun kehittämishanke linkittää kylät viranomaisiin
Luterilainen maailmanliitto käynnisti heinäkuussa 2010 kolmivuotisen maaseudun kehittämishankkeen jatkona vuoden 2008 taifuunin käynnistämälle hätäavulle. Kirkon ulkomaanapu ja Suomen ulkoministeriö tukevat hankkeen toista vaihetta 375 000 eurolla vuosina 2013–2015. Kirkon ulkomaanavun osuus on 15 prosenttia summasta.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 569 000 euroa ja toimintaa on tarkoitus laajentaa myös maan muihin osiin.
Hanke parantaa kyläyhteisöjen toimintaa ja heidän verkostoitumistaan valtionhallinnon eri tasojen kanssa. Samalla asukkaiden, etenkin naisten, nuorten ja lasten tietous oikeuksistaan vahvistuu. Vastaavasti viranomaisten paine toteuttaa ja kunnioittaa asukkaiden oikeuksia kasvaa.
Hanna Öunap