Monenkeskisen kehitysyhteistyön tuloksia arvioitiin
Suomen kansainvälisille järjestöille myöntämää tukea arvioidaan säännöllisesti eri tavoin. "Evaluoinneissa on tuotava selkeästi esille avun vaikutus kumppanimaiden ihmisten elämään," kehityspolitiikasta vastaava alivaltiosihteeri Marjatta Rasi sanoi.
Rasin mukaan on tärkeää arvioida myös monenkeskistä kehitysyhteistyötä. "Suomella on paljon merkittäviä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita YK-perheessä ja kansainvälisessä pankkijärjestelmässä, ja ihmisillä on hyvin myönteinen käsitys muun muassa YK-järjestöjen toiminnasta. Kehitysyhteistyö on kuitenkin inhimillistä toimintaa, jossa on aina parantamisen varaa, ja veronmaksajia kiinnostaa tietää, mihin heidän verovaransa menevät", Rasi sanoi.
Monenkeskisen järjestöjen tuoreista evaluoinneista keskusteltiin ulkoministeriön järjestämässä avoimessa tilaisuudessa toukokuussa.
"Monenkeskinen yhteistyö on iso osa kehitysrahoitusta, noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Jotta kehitysyhteistyövaroja voidaan nostaa, on voitava osoittaa, että varat on käytetty tehokkaasti. Myös monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön pyritään tuomaan mukaan suomalaista lisäarvoa", globaaliosaston apulaisosastopäällikkö Ilkka Heiskanen totesi.
Evaluoinnit tutkivat avun tehokkuutta, eli mitä Suomen avulla saadaan aikaan, ja miten järjestö toteuttaa toiminnassaan Suomen kehityspolitiikan tavoitteita. Samalla selvitetään avun ennakoitavuutta ja tulosten kestävyyttä.
FAO pöhöttynyt ja ylijohdettu
Viime vuonna valmistunut YK:n Maatalous- ja elintarvikejärjestön FAOn evaluointi on ensimmäinen YK-järjestön toiminnasta tehty kokonaisvaltainen arviointi. Se selvitti muun muassa 60 vuotiaan järjestön tarpeellisuutta, roolia ja toiminnan tuloksia sekä järjestön merkitystä maailman elintarviketuotannolle ja maataloudelle.
Tulosten mukaan FAO on vakavassa kriisissä; se kärsii yhteisymmärryksen ja luottamuksen puutteesta. Järjestöä rasittaa myös liian raskas, kallis ja keskusjohtoinen hallinto. FAOn uudistuminen edellyttää avoimuutta sekä uudenlaista johtamistapaa ja päätöksentekoa. Samalla järjestön on löydettävä oma ydintehtävänsä kehityksessä.
Evaluoinnin mukaan FAO on nyt entistä tärkeämpi globaalin ruokakriisin korostaessa ruokaturvan merkitystä, mutta järjestön onnistuminen riippuu sen muutoskyvystä. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestönkasvu lisäävät tuotantomenetelmiin ja viljelykäytäntöihin kohdistuvia paineita. FAOn toimintaympäristö muuttuu nopeasti: ilmastonmuutos etenee, elintarvikkeiden kysyntä kasvaa ja maataloustuotannon kasvu hidastuu eri puolilla maailmaa. Myös vesihuollon merkitys korostuu, sillä maatalous nielee noin 80 prosenttia, maailman makeista vesivaroista.
Evaluoinnit johdon työkaluja
"Maailman elintarvikejärjestön WFP:n toimintaa tutkittiin niin sanotun vertaisarvioinnin avulla.
Se selvitti, miten luotettavaa järjestön oma evaluointitoiminta on ja missä määrin siihen voidaan luottaa. Vapaaehtoisen rahoituksen varassa toimivalle järjestölle on äärimmäisen tärkeää millaisen ulkoisen kuvan se antaa toiminnastaan", evaluoinneista vastaava lähetystöneuvos Heidi Pihlatie totesi.
"Evaluointien on aina palveltava johtajuutta ja sen kehittämistä. WFP toimii sekä humanitaarisen avun järjestönä että tekee kehitysyhteistyötä. Viime vuonna järjestö jakoi humanitaarista apua 64 miljoonalle ihmiselle, ja humanitaarisen avun tarve kasvaa jatkuvasti.
Järjestön on osoitettava, että sen toiminta on uskottavaa, jotta sille voidaan jatkossakin kanavoida verovaroja. WFP on jo toteuttamassa joitakin evaluoinnin suosituksia. Suomi on tänä vuonna WFP:n johtokunnan jäsen", humanitaarisen avun yksikönpäällikkö Ulla-Maija Finskas kertoi.
Suomi on mukana myös avunantajien teettämissä yhteisissä evaluoinneissa päällekkäisen työn välttämiseksi. Avunantajien kyselyihin ja haastatteluihin pohjautuva yhteisarviointi (MOPAN) on uudentyppinen arviointimuoto. Sen avulla on tutkittu muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n, YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja Afrikan kehityspankin AfDB:n toimintaa.
Outi Einola-Head