Miten Suomi vastaa muuttuneen kansainvälisen kriisinhallinnan ja kansainvälisen yhteistyön tarpeisiin?
Ulkoministeriön keväällä 2013 asettaman "Kriisinhallintaan ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät lainsäädännön muutostarpeet" -työryhmän valmistelema mietintö luovutettiin tiistaina 4. marraskuuta ulkoministeri Erkki Tuomiojalle.
Mietintö käsittelee laajasti kriisinhallinnan ja avun antamiseen ja pyytämiseen liittyviä lainsäädännön muutostarpeita Suomessa. Työryhmä esittää sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettuun lakiin muutoksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa Suomen osallistuminen täysipainoisesti kansainväliseen kriisinhallintaan.
Lakia esitetään muutettavaksi siten, että sitä olisi mahdollista soveltaa myös sotilaiden lähettämiseen sotilastehtäviin myös esimerkiksi YK:n poliittisiin operaatioihin ja siviilikriisinhallintaan.
Lain päätöksentekomenettelyä esitetään myös kevennettäväksi lähetettäessä sotilaita yksittäisiin sotilastehtäviin.
Lisäksi työryhmä esittää vaihtoehtoisia menettelytapoja, joilla EU:n yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke voitaisiin panna Suomessa täytäntöön. Näiden vaihtoehtojen pohtiminen vaatii vielä jatkovalmistelua.
Työryhmän mietintö palvelee tarkoitustaan, jos se antaa riittävät eväät jatkotyön linjaamiseksi, työryhmän puheenjohtajana toiminut ulkoministeriön oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta toteaa.
Taustalla muuttuva
kansainvälinen toimintaympäristö
Mietinnön taustalla ovat vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetut selvitystarpeet. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus ja eri muutostarpeisiin vastaaminen on olennainen osa Suomen valmiuksien kehittämistä suhteessa kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
EU:n yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke ovat edistäneet EU:n roolia turvallisuusyhteisönä vahvistaen mahdollisuuksia pyytää ja antaa apua erilaisissa kriisitilanteissa.
Täysipainoinen osallistuminen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten sekä kansainvälisten velvoitteiden mukaiseen yhteistyöhön edellyttää, että Suomen lainsäädäntö sisältää tarvittavat säännökset päätöksentekomenettelyistä.
Työryhmä on pohtinut asiaa erityisesti EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon lausekkeen täytäntöönpanon osalta, mutta ratkaisuehdotukset soveltuisivat tarvittaessa myös päätettäessä avun antamisesta tai vastaanottamisesta muissa tilanteissa.
Mietintöä valmistelleessa työryhmässä oli mukana valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, oikeusministeriön, sisäministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan ja tasavallan presidentin kanslian edustajia.