Ministeri Väyrynen: WTO-neuvottelut, kauppa-ja kehityspolitiikka ja ruokaturva sidottava yhteen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen esitti Helsingissä 9. kesäkuuta järjestetyssä EU:n maatalouspolitiikkaa globaalista näkökulmasta käsitelleessä seminaarissa kysymyksen, tulisiko Suomen olla nyt aloitteellinen EU:n suuntaan EU:n maatalouspolitiikan liittämiseksi tiukemmin globaalin kauppa- ja kehityspolitiikan yhteyteen.
Seminaarin kokoon kutsuneen ja seminaarissa avauspuheenvuoron käyttäneen ministeri Väyrysen mukaan EU:n ja USA:n on panostettava kehityspolitiikassaan huomattavasti nykyistä enemmän kehitysmaiden ruokaturvaan ja niiden oman tuotannon tehostamiseen. Samalla on huolehdittava siitä, että kehitysmaille luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet kaupankäyntiin keskenään, jolloin elintarvikkeet suuntautuisivat tyydyttämään kehitysmaiden kasvavaa kysyntää, eivätkä jo entuudestaan täynnä oleville Euroopan markkinoille.
"Jos kehitysmaiden vientiä saadaan suunnattua etelä-etelä-suuntaisesti, paine omaa maatalouttamme kohtaan vähenee. Tällöin EU:lle voitaisiin ehkä hyväksyä nykyistä tehokkaampi rajasuoja, jonka turvin voisimme huolehtia ruuan laadusta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja korkeatasoisesta ympäristösuojelusta", ministeri Väyrynen totesi.
Väyrynen painotti, että tehokas rajasuoja voisi auttaa vakaiden ja riittävän korkeiden tuottajahintojen ylläpitämistä, jolloin viljelijät saisivat suuremman osan tuloistaan markkinoilta ja tuen tarve pienenisi.
Keskeisenä tekijänä kehitysmaiden välisen ja sisäisenkin kaupankäynnin edistämiseksi seminaarissa nähtiin myös toimivan infrastruktuurin rakentaminen.
"Tällä hetkellä ruokaa menee hukkaan, eikä sitä saada toimitetuksi sitä tarvitseville huonojen logististen yhteyksien ja heikkojen varastointimahdollisuuksien takia", kansanedustaja Katri Komi muistutti.
Tilaisuudessa valmistellun kommenttipuheenvuoron käyttänyt MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitti ministeriä tärkeän asiakokonaisuuden esille nostamisesta ja yhtyi näkemykseen, että kehityspolitiikan on muututtava, jotta kasvavaan ruuan tarpeeseen voidaan vastata. Marttila esitti yhtenä keinona kehitysmaiden viljelijöiden markkinoille pääsyn helpottamiseksi pienviljelijöiden organisoitumisen tukemista.
"Tässä meillä suomalaisilla on arvokasta osaamista, jota tulisi jakaa", Marttila sanoi.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin iloitsi siitä, että pitkän ajan jälkeen Afrikassa on nähtävissä myönteistä kehitystä niin infrastruktuurin rakentamisessa kuin taloudellisen ja alueellisen integraation etenemisessä.
"Myönteistä kehitystä ovat olleet edistämässä niin avunantajat, kehitysmaat itse ja kehityspankki", Julin kertoi.
Seminaarin loppupuolella esille nousi myös metsien merkitys kehitysyhteistyössä, joka lähes unohtui 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Viime vuosina ilmastopolitiikka on kuitenkin nostanut metsät uudelleen keskeiseen asemaan, sillä jopa 17 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä arvioidaan johtuvan kehitysmaissa tapahtuvasta metsäkadosta. Suomikin on kolminkertaistanut metsäsektorin kehitykseen suuntaamansa varat.
Julin muistutti metsien olevan tärkeä hiilinielu ja -varasto. Kuitenkin puun toimimista hiilivarastona voitaisiin pidentää panostamalla nykyistä enemmän puurakentamiseen.
"Tämä edellyttää puurakentamisen suosimista ja aiheettomien puurakentamista vaikeuttavien määräysten poistamista. Tässä muun muassa Ranska on paljon Suomea edellä", Julin kertoi ja mainitsi hänen johtamansa ministerin nimittämän työryhmän juuri parhaillaan miettivän keinoja puurakentamisen edistämiseen ilmastopoliittisin perustein.
Ministeri Väyrynen totesi puurakentamisen voivan olevan uusi mahdollisuus Suomen viennille.
"Puurakentaminen voi olla Suomen taloudelle ja työllisyydelle mittaluokaltaan jopa yhtä tärkeä kuin Nokia on ollut", ministeri Väyrynen ennusti.
Eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa globaalin maatalouspolitiikan kehittymistä ja kehittämistarpeita olivat pohtimassa ministeri Väyrysen lisäksi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Jorma Korhonen ja ulkoministeriön kehityspolittiisen osaston päällikkö Jorma Julin.