KPT muistuttaa Suomen sitoumuksista

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) pyytää valtiovarainvaliokuntaa ottamaan ensi vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyssä huomioon Suomen hyväksymät kansainväliset velvoitteet kehitysrahoituksensa nostamiseksi sekä muistamaan hallituksen sitoutumisen tavoitteeseen.

KPT:n puheenjohtaja Nina Suomalainen (kok) ja varapuheenjohtaja Gunvor Kronman (r) ovat lähettäneet asiaa koskevan kirjeen eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Valtioneuvoston asettaman toimikunnan tehtäviin kuuluu julkisten kehitysmäärärahojen tason seuraaminen.

Suomi on yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa sitoutunut nostamaan kehitysrahoituksensa 0,51 %:iin bruttokansantulosta vuonna 2010 ja 0,7 %:iin vuonna 2015. Hallitus on sitoutunut varmistamaan määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti tätä YK:ssa asetettua 0,7 prosentin kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetta, kirjeessä muistutetaan.

KPT korostaa määrärahan vuosittaisen tasaisen kasvun merkitystä ja määrärahojen laadukasta hallinnointia. Kehitysyhteistyövaroja on nostettava tasaisesti lisätalousarviossa, ensi vuoden talousarviossa sekä tulevia vuosia koskevissa valtiontalouden kehyksissä, etteivät odotukset lupauksen täyttymisestä kasaudu vuosille 2010 ja 2015. OECD:n laskelmien mukaan Suomen kansainväliset sitoumukset edellyttävät noin 100 miljoonan euron vuosittaista lisäystä kehitysyhteistyövaroihin.

Rahoituksen suunnittelussa on varauduttava bruttokansantulon kasvun muutoksiin. Pessimistiseen bktl-ennusteeseen perustuva suunnitelma varojen lisäämisestä ei ole riittävä takuu sitoumusten toteuttamiseksi, kirjeessä todetaan.

Kehityspoliittinen toimikunta painottaa myös ulkoministeriön tarvitsevan riittäviä hallinnollisia resursseja kehitysyhteistyön toteuttamisessa. Kehitysyhteistyömäärärahoilla tapahtuva hallinnon vahvistaminen myös henkilöstöresurssien osalta olisikin irrotettava valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta.

Nykyinen hallitus on asettanut laajan turvallisuuskäsitteen valmisteilla olevan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa pohjaksi. Kehitysyhteistyörahoituksen nosto on KPT:n mukaan näin ollen tärkeä osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa.Toimikunta painottaa kehitysyhteistyön olevan myös merkittävä keino, jolla Suomi voi osaltaan vaikuttaa Afrikan maiden kehitykseen, ja näin purkaa ihmisiä laittomaan siirtolaisuuteen ajavia paineita.