Kehitysyhteistyössä halutaan hyödyntää suomalaista osaamista

Helsingin Säätytalolla keskusteltiin perjantaina, kuinka suomalaisia laitoksia ja virastoja voidaan tukea entistä enemmän niiden yhteistyöhankkeissa kehitysmaiden toimijoiden kanssa. Ulkoministeriö haluaa tukea kumppaneiden tarpeista lähtevää yhteistyötä ja toivoo sen lisääntyvän ja tiivistyvän.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen ja ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Ritva Koukku-Ronde esittelivät toiminnan lähtökohtia ja keinoja lisätä yhteistyötä. Paikalla oli myös konsulttiyritysten, valtion laitosten, yliopistojen ja kehityspoliittisen toimikunnan edustajia.   

Valtion virastoilla, laitoksilla ja yliopistoilla on paljon sellaista tietotaitoa, jota voidaan välittää kehitysmaihin. Suorilla yhteyksillä voidaan vahvistaa kumppaneiden hallintoa ja toimintavalmiuksia. Tällä hetkellä valmisteilla on toistakymmentä yhteishanketta Suomen viranomaisten ja kehitysmaiden hallintolaitosten välillä.

Tilastointia Etiopiaan,
energiaa Vietnamiin

Tilastokeskus esimerkiksi tekee yhteistyötä Etiopian viranomaisten kanssa maan tilastoinnin parantamiseksi. VTT:llä on energiahanke Vietnamissa, ja Oulun yliopisto tukee Namibian yliopistolaitoksen kehittämistä. Helsingin yliopiston Viikin tropiikki-instituutti (VITRI) tekee taas yhteistyötä Etelä-Sudanissa vasta perustetun metsähallituksen kanssa.

Sekä instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI) että klusteriajattelu, jossa eri alojen asiantuntijoita kootaan yhteen temaattisiksi verkostoiksi, pohjautuvat uuteen kehityspoliittiseen ohjelmaan ja sen toiminnallistamiseen. Verkostotapaamisia on järjestetty kuuden teeman ympäriltä: metsä, energia, vesi, ympäristö ja ilmasto, osaamisyhteiskunta ja maatalous.

”Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostetaan aikaisempaa enemmän sitä, että sen täytyy olla yhteistoimintaa avunantajamaan ja partnerin välillä. Yhteistyö on taas tärkeää monestakin syystä. Kehityspolitiikka lisää suomalaisten tietämystä. Toiminnassa käytetään mahdollisuuksien mukaan suomalaista osaamista ja suomalaisia tuotteita”, Väyrynen toteaa.

Alustava ehdotus
kehitysmaan toimijalta

Ministerin mukaan instituutioiden välisen yhteistyön ja temaattisten klustereiden taustalla vaikuttaa valtion tuottavuusohjelma.    

”Valtion kehitysyhteistyön määrärahat kasvavat tällä vaalikaudella 350 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa yli 30 prosentin nousua määrärahoihin. Tästä huolimatta henkilöstöä ei saisi lisätä, mikä on mahdoton tehtävä. Hallinto- ja henkilöstömäärärahoja voidaan lisätä jossain määrin, mutta tässä nousee esiin kysymys ulkoistamisesta, jolloin instituutiot tekisivät työn itse”, pohtii Väyrynen.

Kehitysmaista mukaan voivat lähteä valtioenemmistöiset organisaatiot. Alustava ehdotus tulee kehitysmaan toimijalta, minkä ulkoministeriö arvioi. Sen jälkeen toteuttavat tahot tekevät yhdessä yksityiskohtaisen hankesuunnitelman, jonka ulkoministeriö voi rahoittaa. Suomalainen osapuoli vastaa toteutuksesta virkavastuulla.

Hankkeiden suuruusluokka vaihtelee 50 000 – 500 000 euron välillä. Niiden pitäisi kestää vähintään vuoden, sillä tavoitteena on pitkäjänteisempi toiminta. Rahoitus sopii esimerkiksi teknisten asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön. Toteutukseen voidaan ottaa mukaan myös nuoria asiantuntijoita.

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.