Kehitysyhteistyön kriteerit puhuttivat eduskunnassa

”On pohdittava, mitä kehitysapuun voidaan laskea, miten varat käytetään ja miten ne aidosti auttavat kehitysmaita”, sanoi kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Nina Suomalainen esitellessään torstaina kehityspolitiikan vuosiarviointia.

Suomalaisen mukaan kehitysavun kriteerit ovat erittäin tärkeitä.

”Ne määrittelevät mihin tarkoituksiin kehitysvaroja voidaan käyttää. Niiden avulla maat myös perustelevat 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen saavuttamista.”

Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) luovutti eduskunnassa arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Pertti Salolaiselle.

”Nykyisessä kriisitilanteessa valtion menot ovat suurennuslasin alla. Nyt tarvitaan syvällistä ja avointa keskustelua kehityspolitiikasta”, Salolainen sanoi.

”Bruttokansantulon lasku kasvattaa kehitysavun BKTL-osuutta, ja tänä vuonna saavutetaan 0,55 prosentin osuus. Eteneminen kohti 0,7 prosenttia vuonna 2015 näyttää sujuvan hyvin, mutta nousun jatkuvuus on turvattava myös vuosina 2012 ja 2013. On kansallinen velvollisuutemme saavuttaa 0,7 prosentin osuus, ja ulkoasiainvaliokunta on yksimielisesti vaatinut tässä tavoitteessa pysymistä”, Salolainen totesi.

Kehitysavun määritelmiä selvennettävä

OECD:n asettamia julkisen kehitysavun ODAn kriteerejä tulkitaan eri maissa eri tavoin ja niihin kohdistuu monenlaisia paineita. Toimikunnan mielestä Suomi voisi olla edistämässä julkisen kehitysavun kriteereitä ja niiden tulkinnan selventämistä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen piti raportin esille nostamaa kysymystä julkisen kehitysavun määritelmistä erittäin ajankohtaisena ja perusteltuna. Hän totesi Suomen myös ajavan aktiivisesti OECD:n kehitysapukomiteassa mm. turvapaikanhakijoiden kulujen raportointiin käytettävien kriteerien selventämistä ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden parantamista.

”Suomi on harvoja kehitysrahoitustaan viime vuosina nostaneita maita ja olemme vahvasti sitoutuneet saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. Suomen ilmastorahoitukseen vuosiksi 2010-2012 lupaama 110 miljoonaa euroa tulee olemaan uutta ja lisäistä ilmastorahoitusta ja myös uutta kehitysyhteistyörahoitusta”, ministeri sanoi.

”Kehitykseen tarvitaan laaja rahoituspohja, jossa on mukana yksityissektori ja kumppanimaiden oma panos. Yksityisellä sektorilla on tärkeä osa kehityksessä, ja kumppanuus yksityissektorin kanssa on oleellinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Talouskasvu on keskeinen köyhyyttä vähentävä tekijä, eikä talouskasvua saada aikaan, ellei kehitysmaiden yksityistä sektoria kehitetä”, Väyrynen painotti.

Ministeri Väyrynen piti lausuntoa kattavana esityksenä kehityspolitiikan tilasta mutta kannusti toimikuntaa vieläkin rohkeampiin ja innovatiivisempiin huomioihin.

”Näin voimme yhdessä tehdä entistä laadukkaampaa kehityspolitiikkaan ja –yhteistyötä."

Hän myös katsoi lausunnon monilta osin tukevan nykyistä kehityspoliittista ohjelmaa. Tästä hyvänä esimerkkinä ministeri piti muun muassa yksityisen sektorin nostamista yhdeksi lausunnon keskeiseksi teemaksi.

Johdonmukaisuudessa hyviä tuloksia

Toimikunta ottaa lausunnossaan kantaa muun muassa riittävän kehitysrahoituksen turvaamiseen, yksityissektorin kehitysvaikutuksiin, kehityksen ja turvallisuuden yhteyksiin, monenkeskisen yhteistyön tuloksiin ja kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen.

Toimikunnan mukaan Suomi on edistänyt vahvasti kehityspolitiikan johdonmukaisuutta sekä OECD:ssä että EU:ssa. Samalla se kannustaa valtionhallintoa kannustetaan edistämään kehityspolitiikan johdonmukaisuutta myös kansallisessa työssä.

”Nostamme vuosiarviossa esille juuri nyt ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Varmojen vastausten sijasta haluamme esittää haasteita keskusteluun. Toimikunta on keskustellut vilkkaasti muun muassa ilmastorahoituksesta ja siitä, mitä ilmastorahoituksessa tarkoitetaan uudella lisärahalla? Erityisesti on pohdittu, voidaanko ilmastotyöhön luvattuja uusia varoja laskea kehitysyhteistyöksi”, Nina Suomalainen totesi.

”Kehityspolitiikan laatua on parannettava jatkuvasti”, muistutti KPT:n varapuheenjohtaja Gunvor Kronman.

”Tämä vuosi on erittäin tärkeä köyhyyden vähentämisen kannalta. Meillä on nyt viisi vuotta aikaa saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet. Tätä asiaa ei pidä sivuuttaa eduskuntavaalien alla. Riittävätkö rahat köyhyyden vähentämiseen, jos samoilla varoilla pitää myös torjua ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Kehitysmaat eivät saa kokea, että ilmastorahoitus leikkaa kehitykseen jo luvattuja rahoja”, Kronman sanoi.

”Kehitysavun on myös lunastettava paikkansa omilla ansioillaan. Kehitysyhteistyön vaikutuksista ei edelleenkään ole riittävästi tietoa saatavilla”, arvioi toimikunnan jäsen ja kehitysmaantutkimuksen professori Juhani Koponen.

Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin. Se seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla ja näillä tehtäviä keskeisiä päätöksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Nina Suomalainen (kok) ja siihen kuuluu 21 jäsentä. Jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.