Japanissa talous lamassa ja hallitus horjuu

Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 29/2010.

Kun pistäytyy matkailijana Japanissa, kaikki näyttää olevan päältä katsoen hyvin. Fukuokan rannikkokaupungissa kerrostalot on rakennettu maanjäristysvaarasta huolimatta korkeiksi ja komeiksi, kadut ovat mallikelpoisen siistejä, puistot temppeleineen sieviä kuin satukirjan kuvat. Suuret tavaratalot pursuavat tarpeellisia ja tarpeettomia tavaroita, köyhiä ihmisiä ei juuri näy.

Pintapuolisesti katsottuna Fukuoka ja koko Japani antavat vaikutelman ongelmattomasta maasta ja tyytyväisestä kansasta. Tämä on kuitenkin harhaa. Pintaa syvemmältä katsottuna Japani on suurissa vaikeuksissa. Talous ajautui vaikeuksiin jo kaksi vuosikymmentä sitten, hallitus viimeistään viime vuonna.

Hallitusten vaikeuksista hallita keisarikuntaa kertoo sekin, että viimeisten kolmen vuoden aikana Japanissa hallitusta johtaa jo viides pääministeri. Ei edes Suomen pirstoutuneissa poliittisissa oloissa puoli vuosisataa sitten päästy tällaisiin ennätyksiin. Perinteisesti vaikeasti hallittavassa Italiassakin hallitukset ovat nykyään pitkäikäisempia kuin Japanissa.

Millainen ongelmavyyhti Japanissa on punoutunut politiikan ja talouden välille? Heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? Kumpi, talous vai hallitus aiheuttaa enemmän ongelmia toiselle osapuolelle?

Pitkän ja lyhyen ajan talouskehitykseltään Japani erottuu omanlaisekseen kaikkiin muihin suuriin markkinatalouksiin verrattuna. Sodan raunioittamassa Japanissa talous kasvoi kolmessa vuosikymmenessä hämmästyttävän nopeasti 1980-luvulle asti. Luonnonvaroiltaan köyhästä maasta taiottiin ahkeruudella ja osaamisella vientitalous, jonka autot, laivat, kellot ja elektroniikka valloittivat ison osuuden maailmanmarkkinoilla. Japanin kansantalous on yhä Yhdysvaltain jälkeen toiseksi suurin.

Mitä Japanin taloudelle sittemmin, 1990-luvulta lähtien tapahtui, on kiinnostava kysymys niin taloustieteilijöille kuin politiikan tutkijoille. Tänään Japanin talous on kaikista suurista markkinatalouksista suhteellisesti velkaantunein, velkataakka kaksi kertaa vuosittaisen kansantuotteen kokoinen. Lukuisten hallitusten kaikista elvytystoimista huolimatta talouskasvu on siellä ollut kahden viime vuosikymmenen ajan vähäistä. Näillä näkymin talouslama jatkuu yhä.

Lama näkyi myös Fukuokan satamassa. Siellä on monen hehtaarin alue täynnä esimerkiksi myymättömiä maansiirtokoneita, hyvää japanilaista merkkiä. Ehkä hintasyistä ne eivät olleet käyneet vuosiin kaupaksi vientimarkkinoilla ja vanhimmat jo ruostuivat avovarastossa säiden armoilla.

Japanissa on nähty, että talouskehityksen lamaantuessa kansa ei halua kuluttaa normaalisti vaan alkaa säästää epänormaalisti. Lamaa ruokkii osaltaan siis heikko kotimainen kysyntä. Kansa on lainannut hallitukselle sen käyttöön valtavia määriä jenejä, mutta mitkään hallitusten elvytystoimet eivät ole saaneet taloutta uudelle kasvu-uralle. Japanin talouskehityksestä puuttuu normaali dynamiikka.

Kun hallitukset siellä ovat epäonnistuneet talouspolitiikassa, kansan, äänestäjien luottamus hallitukseen on alkanut horjua. Viime syksyn parlamenttivaaleissa pitkäaikainen liberaalidemokraattien LDP-hallituspuolue koki kirvelevän tappion ja vallankäyttäjäksi nousi vaalivoittajana keskustalainen DPJ-demokraattipuolue. Sen hallitusohjelmassa on kaksi keskeistä tavoitetta: talouden elvyttäminen ja hyvien suhteiden säilyttäminen Yhdysvaltain kanssa.

DPJ-puolueen johtajana ja pääministerinä Yukio Hatoyama epäonnistui molempien tavoitteiden suhteen ennen äskettäin pidettyjä parlamentin ylähuoneen täytevaaleja. Äkkiä tapahtunut Hatoyaman ero ja Naoto Kanin valitseminen uudeksi pääministeriksi kuukausi ennen vaaleja ei pelastanut uutta hallituspuoluetta merkittävältä vaalitappiolta.

Tappion kärsineenä pääministerinä Naoto Kan hallituksineen aikoo kuitenkin jatkaa keisarikunnan valtiolaivan ruorissa - toistaiseksi. Nyt Japanissa koetaan talouslaman lisäksi epävarmuutta lisäävää poliittista murrosta.
 

Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.