Hakuilmoitus: Viestintä- ja globaalikasvatustuen (VGK) haku suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin vuosille 2023-2024 on auki

Ulkoministeriö avaa hakukierroksen kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatushankkeille vuosille 2023-2024. Hakukierros on avoinna 30.9.-14.11.2022. Alustavasti tälle hakukierrokselle suunnitellun rahoituksen määrä on noin 2 miljoonaa euroa vuosille 2023-2024. Käytettävissä oleva määräraha varmistuu, kun eduskunta on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion. Myönnettävä tuki on osa kansalaisyhteiskunnan kehitysyhteistyöhön suunniteltua kehitysyhteistyömäärärahaa. Tuki on harkinnanvaraista valtionavustusta, jonka myöntämisessä ja käytössä noudatetaan valtionavustuslakia(Linkki toiselle verkkosivustolle) (688/2001). Valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään valtionavustuslain 7 §:ssä.

Viestintä- ja globaalikasvatustuella rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaaleista kehityskysymyksistä ja osallistaa kansalaisia kehitysyhteistyöhön. Tukimuodolla edistetään YK:n kestävän kehityksen, Agenda 2030:n tavoitteiden toimeenpanoa ja myötävaikutetaan globaalin kumppanuuden vahvistumiseen Suomessa kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisesti. Tukimuoto keskittyy edistämään etenkin kestävän kehityksen alatavoitetta 4.7. Tavoitteen pyrkimyksenä on, että jokaisella on kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Tukimuodossa tavoitellaan sekä maantieteellistä kattavuutta Suomessa että kohderyhmien moninaisuutta.

Tukea myönnetään kolmentyyppisille hankkeille:

  1. Viestinnälliset hankkeet

Valtakunnalliset tai alueelliset viestintähankkeet, jotka lisäävät tietoisuutta Agenda 2030:sta, Suomen kehityspolitiikasta ja globaalin kehityksen kysymyksistä.

2. Kasvatukselliset ja koulutukselliset hankkeet

Koulumaailmaan, varhaiskasvatukseen,  vapaaseen sivistystyöhön tai muualle suunnatut, globaalikasvatusta ja kestävän kehityksen kasvatusta tukevat hankkeet.

3. Yritysvastuuhankkeet

Hankkeet, joilla lisätään yleistä ja keskeisten sidosryhmien tietoisuutta kehittyviin maihin liittyvästä yritysvastuusta ja edistetään vastuullista liiketoimintaa osana globaalia kestävää kehitystä.

Viestintä- ja globaalikasvatustukea voi hakea hakuilmoituksen kriteerit täyttäville hankkeille. Avustusta voi hakea myös aiemmin avustusta saaneiden hankkeiden jatkamiseksi. Haettava tuki ei ole pysyvää rahoitusta, vaan määräaikainen panos yksittäisiin hankkeisiin.

Ulkoministeriö myöntää valtionavustusta käytettäväksi valtionavustuslain sekä Valtionavustusten yleisehtojen, VGK-tuen lisäehtojen ja eettisten sääntöjen (PDF, 146 kt) mukaisesti. Hakijoiden tulee tutustua näihin ehtoihin ennen avustuksen hakemista. Ulkoministeriö voi myös asettaa valtionavustuspäätöksiin erityisehtoja. VGK-tuen ehtojen mukaisesti valtionavustuksella voidaan kattaa vuosittain enintään 90 prosenttia koko hankkeen kokonaiskuluista. Hakijan tulee ehtojen mukaisesti kattaa omarahoituksellaan jäljelle jäävä osuus hankkeen kuluista.

Haku ei velvoita ulkoministeriötä myöntämään valtionavustusta kaikille hakijoille eikä hakijan hakemaa avustusta täysimääräisenä. Mikäli hakijalle myönnetään avustusta haettua vähemmän, tulee hakijan toimittaa ministeriölle myöntöön sopeutetut asiakirjat valtionavustuspäätöksessä annettavan ohjeistuksen sekä mahdollisten erityisehtojen mukaisesti.

Hakijalle ei voida myöntää rahoitusta toiminnoille, joille se saa ulkoministeriön tai muun julkisen tahon myöntämää tukea.

Avustuksen hakeminen

Avustusta haetaan ulkoministeriön sähköisessä asioinnissa(Linkki toiselle verkkosivustolle), johon tunnistaudutaan suomi.fi -palvelun(Linkki toiselle verkkosivustolle) kautta. Organisaation puolesta asiointi vaatii tunnistautumisen lisäksi asiaankuuluvan valtuutuksen. Sähköisessä asioinnissa valitaan Kehitysyhteistyöasiat ja sen alta tukimuoto VGK-tuki. Ulkoministeriön sähköisen asioinnin käytöstä ohjeistetaan ulkoministeriön verkkosivulla, ja käyttöohjeet löytyvät palvelun etusivulta.

Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee tehdä perustietoilmoitus ulkoministeriön sähköisen asiointipalvelun kautta. Hakulomakkeella tarvittavan sähköisen asioinnin tunnuksen saa perustietoilmoituksen vastaanottokuittauksesta, minkä takia perustietoilmoitus tulee jättää viimeistään viikkoa ennen haun päättymistä. Perustietoilmoitusta voi tarvittaessa täydentää sen vireillepanon jälkeen (kuitenkin 14.11.2022 klo 16.15 mennessä).

Hakijan tulee laatia valtionavustushakemus liitteineen ulkoministeriön hakulomakkeelle tämän hakuilmoituksen ja lomakkeen täyttämistä koskevien ohjeiden mukaisesti. Hakemukseen tulee liittää tämän hakuilmoituksen kohdassa ”Liitteet” mainitut asiakirjat hakulomakkeen täyttöohjeen mukaisesti. Hakemus liitteineen toimitetaan ulkoministeriön sähköisen asiointipalvelun kautta, ja sen voi toimittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Perustietoilmoitus, hakulomake ja mahdolliset täydennysilmoitukset on tallennuksen jälkeen laitettava vireille painamalla ”pane vireille” -nappulaa. Mikäli hakemusta ei ole pantu vireille, se ei siirry ministeriöön. Sähköisessä asioinnissa vireille pantavien lomakkeiden maksimitiedostokoko on 10 Mt. Tarvittaessa osan liitteistä voi toimittaa täydennysilmoituksella.

Hakemusten liitteineen tulee olla perillä ulkoministeriössä viimeistään 14.11.2022 klo 16.15. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.

Hakulomakkeen pakolliset liitteet ovat:

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon ainoastaan hakulomake ja pakolliset liitteet. Liitteen 1 osalta ministeriö ei huomioi mahdollista ilmoitetun enimmäissivumäärän ylittävää osaa. Hakemukseen ei tule liittää muita asiakirjoja.

VGK-tuen yleisehdot, lisäehdot ja eettiset säännöt sekä hakulomakkeet ja hakemusten liitteitä koskevat ohjeet löytyvät VGK-tuen verkkosivulta. Lisäksi ulkoministeriön kehitysyhteistyötä koskevat ohjeet ja linjaukset löytyvät ulkoministeriön verkkosivuilta.

Hakija voi toimittaa hakukierrosta koskevia kysymyksiä kansalaisyhteiskuntayksikköön sähköpostitse osoitteeseen: vgk.um@formin.fi  18.10.2022 asti otsikolla ”VGK-haku 202-2024”. Vastaukset julkaistaan ulkoministeriön VGK-tuen verkkosivuilla 20.10.2022.

Hakemukset liitteineen ovat lähtökohtaisesti julkisia ja tulevat julkisiksi, kun valtionavustuspäätökset on tehty. Hakijoilla on tarvittaessa mahdollisuus perustella asiakirjoista salassapitoa edellyttävät kohdat. Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkisuus arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti julkisuuslain (621/1999) ja muun lainsäädännön nojalla. Ulkoministeriö päättää sille toimitettujen asiakirjojen julkisuudesta.

Arviointikriteerit VGK-tuen hakukierrokselle 2023-2024         

Hakemusten arviointi koostuu vähimmäisvaatimuksista, laadullisista arviointi-kriteereistä (kaikille yhteiset ja tyyppikohtaiset) ja kokonaisharkinnasta. Hakemukset eivät etene laadulliseen arviointiin, mikäli vähimmäisvaatimukset eivät täyty.

Lisäksi yhdenvertaisuuden toteutumiseksi hakijoiden on tarpeen kiinnittää huomiota viestinnän, tiedonsaannin ja palvelujen saavutettavuuteen (https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/(Linkki toiselle verkkosivustolle)). Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää mm. asiakirjoja, kuvia, ääntä ja verkkosivuja. Laki digitaalisesta saavutettavuudesta koskee kaikkea toimintaa, jossa yli puolet kustannuksista katetaan valtionavustuksella. Myös ehtoja on tältä osin päivitetty. 

Hakijaa ja hakemusta koskevat vähimmäisvaatimukset

a.         Valtionavustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle tai säätiölle, joka haun avautuessa on ollut rekisteröityneenä vähintään kaksi vuotta.

b.        Hankkeen toiminnoista ja viesteistä tulee heijastua kehittyvien maiden näkökulma. OECD/DAC kehitysapukomitean määritelmän mukaisesti kehitysviestinnän edistäminen on avunantajamaassa tapahtuvaa kehitysyhteistyövarojen käyttöä, jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta kehitysyhteistyöstä sekä kiinnostusta kehitysyhteistyöhön.

c.         Hakija on esittänyt hakemuksessaan selvityksen vaadittavasta omarahoitusosuudesta Valtionavustusten käyttöä koskevien yleisehtojen, VGK-tuen lisäehtojen ja eettisten sääntöjen (PDF 146 kt) mukaisesti.

d.        Hakija on hakemuksellaan ja perustietoilmoituksellaan osoittanut, että sillä on henkilö-, hallinto- ja taloudelliset resurssit valtionavustushakemuksessa esitetyn viestintä- tai globaalikasvatushankkeen onnistuneeseen toimeenpanoon ja hallinnointiin.

e.         Hanke huomioi Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet ja on linjassa kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen (PDF, 165 kt) kanssa.

f. Hanke on vähintään ihmisoikeussensitiivisellä tasolla ulkoministeriön Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen-yleisohjeen (PDF, 1,18 mt) määritelmän mukaisesti.

g. Hakija on hakemuksessaan selvittänyt valmiutensa toteuttaa Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavien tavoitteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, vammaisinkluusio, ilmastokestävyys, vähäpäästöinen kehitys) vähimmäistasona ilmoitetun ”do no harm” -tason. (Ks. Guideline for the Cross-Cutting Objectives in the Finnish Development Policy and Cooperation, s. 3 ja 5) (PDF, 485 kt).

Vähimmäiskriteerit täyttävät hakemukset arvioidaan seuraavien laadullisten kriteerien perusteella

Kaikille hankkeille yhteiset laadulliset arviointikriteerit

- Hankkeessa on selkeästi asetetut tarkoituksenmukaiset tavoitteet, toiminnot ja tavoitteiden saavuttamista mittaavat indikaattorit. Aina kun mahdollista, tulostieto eritellään sukupuolen, vammaisuuden ja iän perusteella.

- Hankkeelle on määritelty sen tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaiset kohderyhmät ja -alueet. Hakemuksessa tulee esittää selkeät perustelut kohderyhmien ja -kohdealueiden valinnasta sekä tuoda esille kohderyhmien (esimerkiksi vapaan sivistystyön, ammattiryhmien, ammattikoulujen sekä harrastus- ja nuorisotoimien puitteissa) moninaisuus sekä maantieteellinen kattavuus. Hakemuksessaan hakija esittää perustellun ja yksilöidyn suunnitelman siitä, miten ja minkä suuruiset kohderyhmät sekä mitä uusia kohderyhmiä aiotaan saavuttaa ja miten niiden saavuttamista seurataan.

- Hankkeen resurssit on perusteltu suhteessa hankkeen tavoitteisiin, toimintoihin, aikatauluun ja saavutettavaan kohderyhmään. Budjetti ja aikataulu ovat selkeästi eriteltyjä.

- Hakemuksessa on määritelty toimijan ja toiminnan kannalta keskeiset riskit ja niihin varautuminen.

- Hakemuksessa tuodaan esille, että hakijalla on hankkeen tavoitteiden kannalta erityistä asiantuntemusta hankkeen teemasta sekä hankkeen kohderyhmästä/-ryhmistä.

Viestinnällisiä hankkeita koskevat laadulliset kriteerit

- Hanke lisää tietoisuutta erityisesti Agenda 2030:n tavoitteista, Suomen kehityspolitiikasta ja globaaleista kehityskysymyksistä. Lisäksi hankkeella on selkeä linkki Agenda 2030:een ja sen alatavoitteen 4.7 toimeenpanoon Suomessa.

Kasvatuksellisia ja koulutuksellisia hankkeita koskevat laadulliset kriteerit

- Hanke vahvistaa globaalivastuullisuutta ja aktiivista globaalia kansalaisuutta koulumaailmassa, varhaiskasvatuksessa, vapaassa sivistystyössä tai muussa yhteistyössä. Lisäksi sillä on selkeä linkki Agenda 2030:een ja sen alatavoitteen 4.7 toimeenpanoon Suomessa.

- Koulutusjärjestelmään suunnattu hanke kytkeytyy selkeästi voimassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin, ja varhaiskasvatukseen suunnattu hanke varhaiskasvatuksen suunnitelmiin.

Yritysvastuuhankkeita koskevat laadulliset kriteerit

- Hanke lisää yleistä ja keskeisten sidosryhmien tietoisuutta yritysvastuusta ja sen vaikutuksista kehittyviin maihin ja globaaliin kestävään kehitykseen. Hanke edistää vastuullista liiketoimintaa osana globaalia kestävää kehitystä. Hankkeella on selkeä linkki Agenda 2030:een ja yritysten rooliin sen toimeenpanemisessa sekä Agendassa mainittujen YK:n ihmisoikeuksia ja yrityksiä koskevien ohjaavien periaatteiden edistämiseen.

- Hankkeeseen sisältyy suunnitelmallista ja selkeästi kuvattua yhteistyötä ja dialogia yksityissektorin kanssa.

Kaikki laadulliset kriteerit ovat arvioinnissa saman arvoisia. Laadullisten kriteerien arvioinnin lisäksi päätöksissä käytetään kokonaisharkintaa.

Arvioinnissa osana kokonaisharkintaa voidaan lukea eduksi:

- Hankkeeseen sisältyy suunnitelmallisia ja selkeästi kuvattuja ja perusteltuja yhteistyökumppanuuksia ja/tai -verkostoja (ml. kumppanuudet muiden VGK-toimijoiden kanssa), jotka tuovat lisäarvoa hankkeen tavoitteiden, sisällön, lähestymistapojen tai kohderyhmien saavuttamisen näkökulmista.

- Hankkeessa huomioidaan erityisesti vammaisten henkilöiden osallistuminen sekä hankkeen toimintojen ja tuotosten esteettömyys ja saavutettavuus.

- Hankkeessa luodaan tai kehitetään edelleen uusia viestinnällisiä tai kasvatuksellisia toimintatapoja, jotka sopivat tämän hetken media- ja kasvatustyön ympäristöön ja kehityspolitiikan ajankohtaisiin teemoihin.

VGK-TUEN MUISTILISTA

☐Kysymyksiä voi toimittaa 18.10.2022 asti. Vastaukset julkaistaan ulkoministeriön VGK-tuen verkkosivuilla 20.10.2022.

☐Perustietoilmoitus on syytä jättää viimeistään viikko ennen haun päättymistä, sillä hakulomakkeella tarvittava sähköisen asioinnin tunnuksen saa perustietoilmoituksen vastaanottokuittauksessa.

☐Hakemuksen tulee olla ulkoministeriössä viimeistään 14.11.2022 klo 16.15. Tämä määräaika on ehdoton. Kun lataat hakemuksen sähköiselle asiointitilille, varmistathan, että painat myös ”Pane vireille” -nappia.

Hakulomakkeen pakolliset liitteet ovat Hakemusta koskevat lisätiedot (PDF 101 kt) (enintään 3 sivua) sekä vakuutus.

Tämän jälkeen hakemukset käsitellään ja valtionavustuspäätökset tehdään ministeriössä.

Ministeriö lähettää valtioavustuspäätökset perusteluineen ja mahdollisine erityisehtoineen tukea hakeneille järjestöille sähköisen asioinnin kautta.

☐Myönteisen valtionavustuspäätöksen saaneen järjestön tulee toimittaa sitoumuslomake sähköisen asioinnin kautta kuukauden kuluessa päätöksen vastaanottamisesta.

☐Ennen ensimmäistä maksatusta järjestön tulee toimittaa:

  • mahdollinen sopeutettu budjetti.