Globaali turvallisuus vaatii kulttuurien välistä vuoropuhelua
Lähes 3000 osallistujaa haki kulttuurien väliselle dialogille paikkaa kansainvälisessä politiikassa ja järjestökentässä, kun Sivilisaatioiden allianssina tunnettu kansainvälinen foorumi kokoontui huhtikuussa Istanbulissa. Yleisistunnoissa korostettiin dialogia, suvaitsevaisuutta, sekä sivilisaatioiden välistä kunnioitusta.
”Vaikka Sivilisaatioiden allianssi on jonkinlainen YK-järjestelmässä vapaasti muotoutuva liike, antoi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin ja lukuisten valtionpäämiesten läsnäolo sille erityistä uskottavuutta”, näkee Istanbulin foorumiin osallistunut professori Tapio Varis. Tämänkertainen dialogifoorumi kokosi yhteen entistä laajemman joukon avaintoimijoita edistämään kulttuurienvälistä yhteistyötä.
Suomea Istanbulissa edustivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors sekä virkamiehiä ulkoministeriöstä, sisäministeriöstä ja opetusministeriöstä. Istanbulin foorumiin osallistui Suomesta myös kansalaisjärjestöjen, tiede- ja uskontoyhteisöjen sekä median edustajia.
Laaja osallistujajoukko antaa näkökulmia
Sivilisaatioiden allianssi (UNAoC - Alliance of Civilizations) on yksi parhaiten valmisteltuja dialogihankkeita. Espanjan ja Turkin hallitustasolta lähteneen yhteisaloitteen kaksi päätavoitetta on parantaa länsimaiden ja muslimimaailman huonontuneita suhteita ja vahvistaa monenkeskistä kansainvälistä järjestelmää. Sivilisaatioiden Allianssi antaa laajaa kansainvälistä kosketuspintaa ja tietoa parhaimmista käytänteistä neljältä avainalueelta: nuoriso, koulutus, media ja maahanmuutto.
Yksi foorumin anneista ministeri Astrid Thorsin mukaan oli se, että konferenssi vahvisti kansainvälistä uskontojen ja kulttuurien välistä dialogia ja YK:n roolia tässä toiminnassa.
”Sivilisaatioiden allianssi ei ole operatiivinen toimija, mutta se tarjoaa laajat kansainväliset verkostot, joita meillä on mahdollisuus hyödyntää omassa toiminnassamme”, listaa ministeri Thors käytännön hyötyjä. Kansainvälisen kulttuuri- ja uskontodialogeja tukevan nuorisofoorumin perustaminen foorumin yhteydessä oli ministerin mielestä suuri saavutus. Suomen nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssi oli hankkeessa näyttävästi mukana.
Gender-kysymys ja mediakasvatus pääteemoina
Suomen yksi merkittävimmistä anneista Istanbulin foorumissa oli gender-kysymyksissä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui aktiivisesti avausdebatin lisäksi naisten roolia rauhankulttuurissa pohtineeseen työryhmään. Tarja Halonen esiintyi ensimmäisessä yleisistunnossa ainoana naisvaltionjohtajana ja hän toi puheenvuorossaan esille erityisesti naisten aseman huomioimisen dialogiprosesseissa. Puheenvuoroon palattiin useamman kerran konferenssin eri vaiheissa. Työryhmässä puhuessaan presidentti ilmaisi toiveen, että naisten roolia eivät käsittelisi yksistään naiset.
Toinen Suomen pääteemoista foorumissa oli informaatioyhteiskunta ja media-lukutaito. Esimerkiksi Medialukutaito-työryhmässä opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi piti esityksen Suomen medialukutaito-strategiasta. Lähetystöneuvos Hannele Voionmaan mukaan Suomen panostamissa dialogiprosesseissa onkin tarkoitus keskittyä juuri media-alan koulutukseen.
Tampere mukana Unesco-professuurien verkossa
Unesco-professori Tapio Varis oli Istanbulissa päättämässä uudesta kuusi vuotta toimivasta Unesco-professuurien verkosta. Siinä ovat mukana Espanjan (Barcelona), Kiinan (Tsinghua), Egyptin, Yhdysvaltojen (Temple), Brasilian (Sao Paulo), ja Jamaican yliopistot, sekä nyt myös Tampereen yliopisto.
Tapio Varis myös esitteli foorumissa Suomen Unesco-toimikunnan kanssa julkaisemaansa kirjaa Ubiquitous ICT for Sustainable Education and Cultural Literacy. Samanaikaisesti AoC-UNESCO tuotti kirjan Mapping Media Education Policies in the World: Visions, Programmes and Challenges, joka julkistettiin Istanbulin foorumissa.
"Yleishavaintona voi sanoa, että vaikka foorumi loppuistuntoa myöten korosti Sivilisaatioiden allianssin globaalisen peittävyyden merkitystä, eivät esimerkiksi BRIC-maat [nousevat taloudet Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina] tulleet näyttävästi esille, ei myöskään Etelä-Afrikka eikä ylipäätään Saharan eteläpuolinen Afrikka. Myöskään EU ei Turkin ja EU:n suhteista johtuen profiloitunut foorumissa", analysoi Varis.
Seuraava foorumi pidetään kuitenkin Brasiliassa, jolloin allianssin odotetaan laajenevan globaalisti. Tapio Varis uskoo, että nuoriso ja kasvatus nousevat entistä tärkeämmälle sijalle, kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori vahvistuvat, yhteisiä aloitteita syntyy lisää, ja Sivilisaatioiden allianssin internetyhteisö muodostuu todelliseksi toimijaksi.
Suomelta toimeenpano-ohjelma
Ministeri Astrid Thors kertoo, että Suomelta odotetaan kansallisen toimeenpanon ohjelmaa, joka voi olla myös kuvaava. Se voi selostaa, miten maahanmuuttajia ja etenkin Suomen islamilaista väestönosaa on pystytty maassa huomioimaan.
"Suomessa on hyvin voitu kansallisella tasolla toteuttaa uskontokuntien välistä dialogia”, arvioi Astrid Thors.
”Istanbulin kokouksessakin tuotiin esiin, että käytännössä sananvapauden ja uskontojen kunnioittamisen yhteensovittaminen ei aina tapahdu ongelmitta. Sama teema toistui Durban II - prosessin [YK:n rasismin vastainen kokous huhtikuussa] yhteydessä. On tärkeää muistaa, että mielipidevapaus ja sananvapaus ovat perusoikeuksia. Samalla ne ovat myös edellytyksiä sille, että voimme käydä rehellistä vuoropuhelua. Sananvapauden varjolla ei kuitenkaan sallita muiden perusoikeuksien tai ihmisarvon loukkaamista”, ministeri Thors jatkaa. Hän korostaa, että asiallista tietoa maahanmuutosta ja maassamme asuvista vähemmistöistä on lisättävä. Vuoropuheluun tulisi myös saada enenevissä määrin mukaan maahanmuuttajat ja vähemmistöjen edustajat sekä nuoret.
Heidi Rautionmaa
Kirjoittaja toimii uskontodialogi-koordinaattorina.